sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Täydellinen sitruunapiirakka

Perjantaipäivä oli taas ihan omaa luokkaansa. Voi hyvänen aika mikä yhdistety Kiljusen herrasväki ja Martha Stewartin sakki meillä onkaan. Välillä kaikki sujui niin kauniisti, mutta sitten toisinaan hommat menivät aivan päin seiniä. (Lue eteenpäin, niin ymmärrät miksi kaikki meni aivan kirjaimellisesti päin seiniä.) Ihan ensimmäiseksi aamulla oli tosi kiva huomata, että olin unohtanut osan pyykeistä koneeseen. Yh, sitä ummehtunutta hajua. Etikkaa kehiin huuhteluun ja se oli homma pelastettu.

Sitten suunnittelin hienosti ensi viikon ruokalistan. Ajattelin asioita paljon etukäteen ja tein suunnitelmani niin, että varmasti jämäruoatkin tulevat syötyä. Osan sapuskoista sain tehtyä jo päivällä. Huomasin muuten sellaisen mielenkiintoisen seikan, että porkkanasosekeito matkii hyvin hämäävästi Etnaa. Ai että kuinka hienosti se pulputtaa korkealle, kun sopan unohtaa levylle. Värikin on kuin laavalla! Sitä saa aikaan hetkessä upean seitkytlukulaisen tunnelman keittiön valkoiseen seinään. Kaunista! Tai sitten ei.

Ruokasuunnitelmani olivat melkein täydelliset. Tai oikeastaan ne olivat todella hyvät siihen asti, että mies kysyi minulta mitä on iltapalaksi ja lauantaina lounaaksi. O'ou! Olin unohtanut päivät perjantaista sunnuntaihin. Ei muuta kuin uudelleen kauppaan. Oikeastaan ihan hyvä, pääsin alennusmyynneille sekä hakemaan loputkin tarvikkeet sitruunapiirakkaan. Tuloksen näette tässä:


Rakastan sitruunaa ja rakastan kunnollista sitruunapiirakkaa. Olen aikani tutkiskellut sekä kokeillut erilaisia versioita. Paras tulokseni on nyt tässä: Täydellinen sitruunapiirakka! Olen hakenut elementtejä teokseeni niin James Martinilta kuin Heston Blumenthalilta. Olen yhdistänyt kummankin parhaita ideoita omiini. Täytteen idioottivarma kypsennysmetodi on Hestonilta ja pohja on osittain Martinilta omilla lisäyksilläni. Sitruunan ystävä ei muuta kaipaa kuin palan piirakkaa, muille voi laittaa pienen kermavaahtonokareen kylkeen pehmentämään ihanaa kirpeyttä.

Onnistumisen edellytyksia on muutama. Pohja pitää uskaltaa kaulita riittävän ohueksi sekä täytteen kypsyysaste on oltava oikea. Lämpömittarin avulla se on todella helppoa, ei enää vuoan tutisuttamista uunissa.

Pohja
200 g jauhoja
2 rkl tomusokerimaista vaniljasokeria (Dansukker) tai tomusokeria sekä vaniljansiemeniä tangosta raaputettuna
100 g margariinia tai voita
1 kananmuna
1 tl sitruunamehua
2 rkl kylmää vettä
hyppysellinen raastettua sitruunankuorta

Sekoita kulhossa jauhot ja vaniljasokeri. Nypi joukkoon 50 g margariinia. Nypi niin kauan, että koostumus on hiekkamaista. Lisää sitten loppurasva ja nypi taikina sellaiseksi hernemäiseksi rakenteeltaan. Sekoita kananmuna, sitruunanmehu ja -kuori sekä vesi erillisessä kulhossa sekaisin. Lisää jauhoseoksen joukkoon ensin puolet ja sitten vähitellen niin paljon, että saat muodostettua taikinasta pyöreän pallon. (kaikki neste ei välttämättä mene taikinaan.) Laita taikina muovin sisälle ja anna sen levätä jääkaapissa ainakin puoli tuntia.

Voitele piirakkavuoka, irtopohjainen, jos haluat ilman päänsärkyä koko piirakan esille. Piiraan voi kyllä hyvin tarjota vuoassakin. Vuoan koko n. 26 cm halkaisiljaltaan, reunat 2,5-3 cm korkeat.

Kauli jauhoja apuna käyttäen taikina todella ohueksi (2 mm). Kääri taikina löyhästi kaulimen ympärille ja nosta piirakkavuokaan. Painele varoen pohjalle ja reunoille. Älä venytä taikinaa tai se kostaa sen sinulle kutistumalla paiston aikana. Pidä huoli siitä taikinaa jää roikkumaan reunojen yli vuoan ulkopuolelle jonkin verran. Tämä vähentää kutistumista. (Reunat trimmataan vasta kypsinä.)

Leikkaa leivinpaperista pohjaa isompi ympyrä. Rutistele sitä hetki ja laita se sitten pohjan päälle. Kaada vielä pussillinen kuivia herneitä painoksi. (Samoja herneitä voi käyttää moneen kertaan painona.) Nosta pohja jäähtymään jääkaappiin.

Laitan uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kun uuni on lämmennyt, laita piirakkapohja paistumaan 10 minuutiksi. Ota sitten paistoherneet ja leivinpaperi pois ja kypsennä pohjaa lisää noin 5 minuuttia tai kunnes se on kauniin kullankeltainen. Ota pohja pois uunista ja laske uunin lämpötila 120 asteeseen.

Täyte
4 sitruunaa
7 isoa kananmunaa
1 keltuainen
2,5 dl kuohukermaa
300 g sokeria

Pese sitruunat ja raasta niiden kuori hienoksi, vain kuoren keltainen osuus. Purista sitruunoista mehu. Mittaa kaikki ainekset kuumuutta kestävään kulhoon. Nosta kulho vesihauteen (=kattila levyllä kuumaa vettä) päälle ja sekoittele täytettä vispilällä. Tämä vaihe on valmis, kun lämpömittari näyttää täytteelle 60 asteen lämpötilaa. Laita nyt pohja lämpenemään uuniin ritilälle alatasolle. Siivilöi sitten täyte kaatonokkaiseen kulhoon.

Vedä ritilää hieman itseesi päin ja kaada täyte pohjalle. Työnnä varovasti takaisin uuniin ja anna kypsyä noin 15 minuuttia ennen kuin kokeilet ensimmäisen kerran lämpötilaa. Täyte on täydellisen hyytynyt, kun lämpömittari näyttää 70 astetta noin parin millin syvyydessä pinnasta. Tällä konstilla täyte on aina juuri oikeanlainen. Ei liian löysä, ei liian kova. Yhdessä vaiheessa huomasin pinnan olevan sellainen, että se jaksoi kannattaa lämpömittarin painon, joten pystyin laittamaan mittariin hälytyksen, kun se saavutti 70 astetta. Se oli todella näppärää. Pintaan ei kuitenkaan jäänyt mitään isoa jälkeä mittarista valmiina.

Kypsyyttä voi seurata myös tutisuttamalla täytettä. Kun sen huomaa olevan kiinteä, mutta hyytelömäinen, ota piiras pois uunista. Sama vaiva kummassakin, mutta lämpömittari on varmempi.

Ota piirakka pois uunista ja anna jäähtyä. Piiras jähmettyy kauniisti jo huoneenlämmössä. Kun se on sopivasti jäähtynyt, leikkaa reunat kauniiksi. Helpoimmin se käy saksilla. Nosta sitten piiras vielä jääkaappiin jäähtymään. Sen voi kyllä tarjota huoneenlämpöisenäkin, jos ei malta odottaa.

Jotain aurinkoista tähän sateiseen harmauteen!



Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...