Joulun odotus näkyy meillä koko ajan entistä enemmän. Neidin kanssa on jo leivottu hänelle sopivia pipareita. Olemme tehneet allergisten huusholliin sopivia kukka-asetelmia. Kaikki on sujunut enemmän tai vähemmän hyvin, vaikka koko ajan ei siltä tunnukaan. Joulun odotus kasvattaa vanhempien hermoja mittavissa määrin.
Jokainen lapsen "hankkimista" harkitseva ihminen pitäisi laittaa lapsiperheeseen pariksi viikoksi ennen joulua ihan koko ajaksi asumaan ja kauppareissuille mukaan. Mieli saattaisi muuttua, tai sitten ei.
Joulun odotus on koko ajan Neidin olemuksessa läsnä. Meillä on jo satoja, ellei tuhansia kertoja laskettu päivät ja yöt jouluun. Joulukalenteri on hänestä ihan nurinkurinen. Pitäisi laskea kuinka monta päivää on jäljellä, ei sitä monesko joulukuun päivä on, kun sehän nyt on ihan selvää. Joka päivä lasketaan ne jäljellä olevat luukut ja moneen kertaan.
Muutenkin joulun odotus on vertaansa vailla, itsellä ei moista intoa enää ole, vaikka joulusta tykkäänkin. Täytyykin tunnustaa, että ihan vain Neidin toivomuksesta suostuin kasaamaan tekokuusen eilen, uskokoon ken tahtoo. (Kuka muuten on suunnitellut ne karmeat kuusenjalat, jotka pitää kasata itse? Hirveitä härpäkkeitä.) Jotain hyötyä allergioistakin, tekokuusen voi laittaa huoletta pystyyn hyvissä ajoin ilman pelkoa isommasta neulassadosta.
Kuusen kasaaminen ja koristelu olikin varsinainen operaatio. Sanoin Neidille etten suostu tekemään mitään sen eteen ennen kuin on siivottu. Jostain syystä Neiti tajusi koko homman ihan väärin. Hän kuskasi leluja omasta huoneestaan olohuoneeseen, jota yritin epätoivoisesti siivota. Ehei tyttökulta, kuusi tulee olohuoneeseen, ei sinun tupaasi. Lopulta kun käytin kaikki tonttukonstit, (Ei muuten toimi Neidillä. Hän menee ikkunasta katsomaan ja sanoo, että ei täällä mitään tonttuja ole.) uhkailut, kiristämiset ja lahjonnat, niin saimme kaikki paikat kuurattua. Siinä kohtaa olin jo aivan tattismorohei, mutta kun se kuusi oli luvattu, niin oli pakko jatkaa.
Kuusen kanssa meinasi epätoivo iskeä. Se jalka, ihan oikeasti, miksi? Ensi vuodeksi ostan uuden ja paremman kuusen, on siippa siitä mitä mieltä tahansa. Ensimmäiseksi tarkistan jalan, sitten vasta muut ominaisuudet, kuten hintalapun. Kun Neiti oli miljoonatta kertaa kysynyt, että osaatko äiti, joko on valmista ja kannustanutkin vielä - Hyvä äiti, olet reipas, äiti. - sain sen kuusen pystyyn. Ihan vain huomatakseni, että eilen kuusenkoristeita valitessani olin unohtanut ottaa kuusenvalot kultaisten köynnösten laatikosta. (Jep...9 laatikollista koristeita, lajiteltuna väreittäin. Joulupöffeli tai jotain.) Kuvista varmaan näette miksi kultaiset koristeet jäivät tänä vuonna laatikkoon.
Ei muuta kuin takaisin varastoon kaivelemaan valot. Neiti oli jo ihan täysin kärsivällisyytensä rajoilla. Sitten sitä koeteltiinkin kunnolla. Minä kun en hyväksynyt sitä, että jokainen koriste jäi puoleen väliin tai sen alle kuusta. Ja kaiken lisäksi kehtasin haluta laittaa ensin valot, sitten köynnökset ja lopulta vasta Neidin jumaloimat pallot ja kristallit. Lopputuloksena ihan ok kuusi, kunhan keksin oikean taktiikan. En laittanut yksin koristetta, vaan ehdotin Neidille oksia joihin koristeita saa laittaa ja hän niistä ihme kyllä valitsi oikeat, pienellä vaivihkaisella opastuksella. Tuota taitoa olenkin harjoitellut jo kauan mieheni kanssa. Jotain olen tehnyt kummankin kanssa oikein, sillä sekä Neiti ja Isi olivat sitä mieltä, että meidän on löydettävä turkooseja ja vedenvärisiä palloja kuuseen. Kuulostaapa tosi helpolta tehtävältä!
Huomenna pitäisi tehdä piparitaikina, jotta voisi tehdä talon. Pitäisi varmaan olla fiksu ja tehdä taikina yksin tai muuten joku pikku tyttönen kysyy koko illan ja varmasti yönkin, joko leivotaan. Vielä fiksumpi olisin, kun leipoisinkin sen itse ja ottaisin Neidin mukaan vasta koristeluihin. Mutta kun on varustettu minun järjelläni, otan Neidin alusta asti mukaan ja kehitän hermojani uusiin ulottuvuuksiin. Uusista ulottuvuuksista vielä sen verran, että tiesittekö joulupukin asuvan Porissa? Neiti katseli viime joululta valokuvia ja uskoo nyt joulupukin asuvan Porissa. Niin että terkkuja vaan Porin kummisedälle, joka viime jouluna esiintyi pukkina!
Jospa pääsisin viimeinkin asiaan "tuulettamisen" jälkeen. Nämä piparit on helppo valmistaa munattomiksi ja maidottomiksi. Taikinaa on hyvä käsitellä ja samasta taikinasta pystyy tekemään niin piparkakkutalon kuin tavalliset piparitkin.
Piparkakut (munaton, maidoton)
1,5 dl siirappia
1,5 dl maitoa, myös soijamaito sopii
2,5 dl sokeria
1 tl kanelia
0,5-1 tl neilikkaa
0,5 tl inkivääriä
0,25 tl pomeranssinkuorta (voi jättää poiskin)
100 g maidotonta margariinia tai voita
7,5-8 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
Mittaa kattilaan siirappi, maito, sokeri ja mausteet. Lisää joukkoon margariini. Sekoita yhteen jauhot, leivinjauhe ja sooda. Lisää jäähtyneeseen seokseen hyvin sekoittaen. Peitä taikina ja anna levätä yön yli jääkaapissa.
Leivo seuraavana päivänä pipareiksi ja paista ne 200 asteessa 5-7 minuuttia, piparien koosta riippuen. Käytä leivonnassa apuna jauhoja.
Aina kannattaa paistaa muutama koepipari, jotta näet paljonko ne leviävät ja tarviiko jauhoja lisätä. Jos teet piparkakkutalon, kannattaa jauhoja käyttää pikkuisen reilu 8 dl. (Reseptin runko löytyi Yhteishyvän sivuilta.)
Kukka-asetelmat
Kun nyt olen tällainen istutus- ja kylvöintoilija, minun oli pakko saada jo vähäsen upottaa sormia multaan. Tuloksena on monelle allergikolle sopivia asetelmia. Tosin pitää ottaa huomioon, että maali voi olla allergikolle huono maalausvaiheessa, sekä välttämättä kaikki eivät kestä huonesypressiä. Valitse lajit allergikolle sopiviksi. Meille sopivat nämä näkyvät lajit.
Maalasin hopeisella koristesuihkeella mehitähden sekä kävyt. Lisäksi käsittelin huonesypressin lumisprayllä (myydään myös valmiina). Korin pohjalla on soraa salaojituksena, sitten multaa, istutus ja koristekiveä. Viherlandiasta löytyi hauskasti käsitelty kaktus. Metallilangalla reunustetusta koristenauhasta pyörittelin rusetin vielä somistamaan asetelmaa.
Asetelma on nyt valmis ja tuunattu meidän väreihin sopivaksi.
Pienillä hopearakeilla saa tunnelmaa soran joukkoon.
Hopealla koristesprayllä suihkutettuja omenapuun ja koivun oksia. Joulupalloja, kristalleja sekä maljakon pohjalle koristehiekkaa. Kiva kuusenkorvike tai ihan vaan koristeasetelma.
Niin, näitä minä olen sitten väsännyt. Toivottavasti tänään maltan jo mennä keittiön puolelle enemmän.