Näytetään tekstit, joissa on tunniste munaton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste munaton. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. Kaikki sairaudet eivät esimerkiksi näy päällepäin, kuten minulla oleva neurosarkoidoosi. Harvinaisten sairauksien päivän teemana on tutkimus. Se muistuttaa harvinaissairauksien tutkimuksen tärkeydestä. Ilman tutkimusta ei pystytä kehittämään uusia lääkkeitä ja kohentamaan ihmisten elämää. Tutkimus tuo toivoa ja voi auttaa mm. lääkäreitä diagnosoimaan harvinaissairauksia. Harvinaisiin sairauksiin päivään kuuluu pitkä litania muitakin sairauksia, mutta kerron nyt itseäni lähimmin koskettavasta pari sanaa. 

Itse kuulun näihin harvinaisiin. Sairastan neurosarkoidoosia, jota sairastaa noin 75-150 ihmistä Suomessa. Sarkoidoosi on yleiselimellinen tulehdussairaus. Neurosarkoidoosissa sarkoidoosin tulehdussolukertymät ovat muodostuneet keskushermoston, ääreishermoston ja lihasten alueelle. Oireina ovat mm. kasvojen motoriikan heikkous, kuulo- ja näköhäiriöt, muutokset tunto- ja tasapainoaisteissa, erilaiset kivut, päänsärky, rakon toiminnan häiriöt, epileptiset kohtaukset ja kognitiiviset häiriöt nyt osan mainitakseni. Sairaus on hyvin yksilöllinen. Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä tulehdussolukertymiä on.

Omaan päivääni neurosarkoidoosi vaikuttaa esimerkiksi kovilla kivuilla. Menisin paljon mieluummin synnytyssaliin kuin kärsisin näistä päänsäryistä, joita minulla on nyt öisin. Kipu on ihan 10+ luokkaa. Minulla on sellainen olo kuin pääni räjähtäisi irti. Lisäksi koen, että minulla on palovammakipua kädessä ilman palovammaa. Tulehdussolukertymä lähettää aivoilleni virheellistä tietoa tuntoaistista. Saman käden voimat ovat heikommat ja tuntoaisti on muutenkin korostunut. Jopa peitto sattuu käden päällä. Lisäksi olen erittäin uupunut, kuumeilen, tasapainoni on heikentynyt, jalassa on myös kovia kipuja, toinen puoli kasvoistani on vähän väliä puuduksissa ja lamaannuttavan päänsäryn lisäksi kärsin myös tavallisesta päänsärystä ja migreenistä.

Selviydyn osasta arjen puuhia ihan mallikkaasti, pystyn pukemaan päälleni ja samoin myös auttamaan Neitiä. Mutta esimerkiksi turvallisuussyistä en ota uunista mitään raskasta ja kuumaa pois, en kiipeä keittiötikkaille, en kaada perunakattilasta vesiä ja käytän ulkona keppiä tukena. Keppi onkin oikeastaan ainoa, joka näkyy muille.

Harvinaispäivässä on tärkeää saada näkyvyyttä harvinaissairaille. Monet ovat varmasti nähneet tilanteen, jossa terveen näköinen ihminen ajaa auton invapaikalle ja menee kauppaan. Hänellä on invapysäköintiin oikeuttava lappu ja tekisi mieli alkaa valittamaan, että no niin, niin sitä Kaarina menee kauppaan isoisänsä pysäköintilapulla, kun ei viitsi kävellä pitkältä. Asia ei välttämättä ole näin. Voi olla, että Kaarinalla on joku harvinainen sairaus, joka ei näy päälle. Monelle sairaus voi olla myös arka paikka. Ei uskalleta puhua siitä, pelätään työn puolesta ja  hävetään sitä, että on sairas. Mutta kun sille ei voi mitään. Sairauden voi kääntää voitoksi ja vaikka omaksi ominaisuudeksi. Ilman tätä sairautta, en olisi saanut ihania uusia ystäviä. Mutta sitten siirrytään ruoan pariin.
Sano minulle kookos ja suklaa, niin olen myyty. Tosi monessa kaupallisessa tuotteessa vaan on laktoosia, joten ne ovat no-no meidän perheessä. Paras vaihtoehto olisi vegaaninen ja astetta terveellisempi (älkää sanoko mitään sokerin määrästä). No mitä sitten muuta kuin tekemään. Kokeilin pariakin ohjetta, jotka eivät toimineet, joten ei auttanut muu kuin alkaa tekemään niitä itse.
Eskimon paistokelmu on ihan paras käärinpaperi karkeille!

Kookossuklaapatukat
n. 16-20 kpl

150 g kookossokeria tai luomuruokosokeria tai tavallista
4 rkl kookosmaitoa, sitä paksumpaa osaa mielellään
6 rkl kookosöljyä
5 rkl kaakaota oman mieltymyksen mukaan, raakaa tai tummaa
----
0,5 maapähkinävoita
1 dl auringonkukan siemeniä
1dl kookoshiutaleita
2 dl kaurahiutaleita, gluteenittomia tarvittaessa

Sekoita kattilassa kookossokeri, -maito, -öljy ja kaakao. Anna kiehahtaa. Keitä miedolla lämmöllä pari minuuttia. Sen pitäisi vähän paksuuntua ja lakata maistumasta "raa'alta". Sitten se on valmista. Sekoita joukkoon loput aineet ja painele leivinpaperin päälle levyksi. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä, sitten jääkaapissa. Leikkaa patukoiksi. Säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa ainakin viikon.

Kiitos, kun jaksoit lukea pitkän postauksen 💜

Bloggauksessa käytetyt lähteet sekä lisää luettavaa:

tiistai 27. helmikuuta 2018

Pehmeät sämpylät puurosta

Nyt on vuorossa pikaresepti, joita tulee leivottua vähän väliä. Olen joskus aikanani vuosia (lue kymmeniä vuosia sitten) ottanut perusohjeen jostain ylös ja sitten se on muokkautunut omanlaiseksi niin kuin varmasti jokaisella sämpyläntekijällä. Resepti muokkautuu aina sen mukaan mitä kaapissa on. Joskus puurona on ruispuurona tai kaurapuuroa, toisinaan ohrapuuroa. Jos ei ole hunajaa, käytän siirappia ja päin vastoin. Joskus olen heittänyt joukkoon sokeriakin hiivan ravinnoksi. Jauhoja olen välillä käyttänyt niin, että osa on ollut spelttiä tai muuta pussin pohjaa. Aikansa kun tekee sämpylätaikinaa, siihen muotoutuu omat rutiinit ja uskaltautuu kokeilemaan yhtä sun toista muutakin metodia. Jos tekee vegaanisena, älä käytä puurossa tavallista maitoa ja älä käytä hunajaa. 



Puurosämpylät 
20 kpl

4 dl ohrapuuroa tai muuta puuroa
0,5 l kädenlämpöistä vettä tai hieman kuumempaa, jos puuro on kylmää
2 rkl hunajaa tai siirappia
1 pss kuivahiivaa
2 tl suolaa
2 rkl ruokaöljyä
13 dl vehnäjauhoja

Sekoita puuro ja maito. Tarkista, että lämpötila ei kuumempi kuin 42 astetta. Lisää joukkoon makeutus ja hiiva. Anna hiivan herätä muutama minuutti. Lisää joukkoon loput aineet ja vaivaa pehmeäksi taikinaksi. Peitä taikina leivinliinalla. Anna kohota kaksinkertaiseksi. 

Leivo taikina sämpylöiksi. Laita nousemaan kahdelle pellille. Peitä leivinliinalla. Anna nousta kaksinkertaiseksi. Paista 200 asteessa noin 20-25 minuuttia. 

Loppuun vielä kuva Neidin minulle ostamasta lahjasta. Hän tietää minun tykkäävän chilistä ja tulisesta ruoasta. Niinpä hän halusi ilahduttaa minua chileillä. Nyt hän odottaa minun kokkaavan noista koko ajan. Onneksi ei enää toivo, että käytän kaikki yhteen ruokaan! Se oli hänen alkuperäinen suunnitelmansa. Onneksi suunnitelmiin sai tulla perusteltu muutos. 


torstai 15. helmikuuta 2018

Kasviscurry (vegaani)

Koko alkanut viikko on mennyt saman kaavan mukaan. Aamuyöstä herään ihan järjettömään päänsärkyyn. En voi liikuttaa päätä senttiäkään ilman, että hirvittävä kipu iskee. Sairaalassa ollessani migreeninestolääkitystäni rukattiin, mutta se ei tunnu auttavan yhtään. Ärsyttää. Joo ja tiedän, että olisi syytä mennä päivystykseen tuolla kivulla, mutta kun sitä ei vaan halua liikahtaa milliäkään. Onneksi minulla on pian taas aika neurologille. Neurosarkoidoosi on pahentanut migreenini ihan uusille sfääreille. Onneksi nukkuminen tasoittaa oloa sen verran, että iltapäivällä pystyy syömään jotain ja nousemaan ylös.

Tällaisina päivinä en pysty tekemään mitään. En sitten yhtään mitään järkevää. Keittiö olisi valoineen ja äänineen painajainen. Siksi teen parempina päivinä ruokaa pakastimeen. Yksi omista suosikeistani pakastettavaksi on erilaiset curryt. Ohjeen curry on yksi lemppareistani. Olen opetellut tekemään curryja alkujaan Jamie Oliverin ohjeista ja nyt niistä on muokkautunut omia versioitani milloin milläkin raaka-aineella. Peruslähtökohta on kuitenkin usein sama. Siitä syystä ohje saattaa tuntua tutulta. En ole viitsinyt muuttaa liikaa tuttua hyväksi havaittua ohjetta.


Kasviscurry

3 rkl ruokaöljyä makusi mukaan, kunhan sopii paistamiseen
1-2 sipulia silppuna
1 tl tummia sinapinsiemeniä
0,5 tl sarviapilan siemeniä
1 tl inkivääriä murskana
0,5 tl korianteria
0,5 tl juustokuminaa eli jeeraa
2 tl paprikajauhetta
1 tl kurkumaa
1 valkosipulinkynsi silppuna/murskana
10-15 kuivattua curryn lehteä
chiliä ja suolaa maun mukaan
1 prk tomaattimurskaa tai 4 tomaattia kuutioita
1 prk kookosmaitoa
1-4 dl kasvislientä
1 myskikurpitsa
1 prk kikherneitä
1 dl pakastettuja, esipaistettuja sieniä tai 1 l tuoreita (käytin seosta, jossa oli sikurirouskuja ja kehnäsientä)

Kuori ja paloittele myskikurpitsa. Poista siitä sisällä oleva "rihmasto" siemenineen. Siemenet voi kuivata ja käyttää esimerkiksi leivonnassa. Kuori ja silppua sipuli. Paista sienet, jos käytät tuoreita. Älä lisää pannulle rasvaa, haihduta sienistä vaan ylimääräinen neste. 

Laita iso paistinpannu korkeilla reunoilla (tai isohko kattila) keskikuumalle lämmölle liedelle. Kaada pannulle öljy. Lisää sinapin- ja sarviapilansiemenet. Paista n. 1-2 minuuttia. Lisää sipulisilppu, inkivääri, jeera, korianteri, chili, paprika, jeera, kurkuma, valkosipuli ja murskatut curryn lehdet (puristele kuivattuja curryn lehtiä sormissasi lisätessäsi ne pannulle). Paista sekoitellen kunnes sipulit ovat kuultavia ja ottaneet vähän väriä. Lisää myskikurpitsa, tomaattimurska ja kookosmaito. Lisää tarvittaessa kasvislientä niin paljon, että kurpitsanpalat peittyvät. Lisää joukkoon sienet. Anna kiehua miedohkolla lämmöllä niin kauan, että kurpitsat ovat melkein pehmenneitä. Lisää joukkoon huuhdellut ja valutetut kikherneet. Keitä niin kauan, että kurpitsanpalat ovat kypsiä. Tarkista vielä maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Tarjoile riisin ja naanleivän kera. Säilyy jääkaapissa pari päivää, pakastimessa noin kolme kuukautta. 

Pst. Jos et ole kookoksen ystävä, voit laittaa sen tilalle keittämisen loppuvaiheessa pari desiä turkkilaista jogurttia. Käytä kasvislientä hieman enemmän.


tiistai 13. helmikuuta 2018

Ystävänpäivän wienerit

Testailimme jo Ystävänpäiväksi jotain kivaa. Teimme Neidin kanssa rakkauskirjeitä täytettynä marmeladilla. Sekoitettu "voitaikina" toimii näissä loistavasti myös vegeversiona. Taikina on helppotekoinen ja helposti käsiteltävä. Taikina on yksi lemppareistani ominaisuuksiensa ja helppotekoisuutensa vuoksi. Se taipuu niin suolaisiin kuin makeisiin leivonnaisiin. Nyt taikinalla lähetetään rakkautta ystävänpäivänä. 


Pohja
250 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
230 g maidotonta margariinia tai voita 

115 g Oatly Fraichea tai creme fraichea

Täyte
2 dl mansikkamarmeladia, paistonkestävää

Voiteluun
1 dl vettä + 2 tl siirappia sekoitettuna yhteen

Sekoita jauhot, suola ja leivinjauhe. Nypi kevyesti joukkoon kylmä rasva. Sekoita nopeasti joukkoon creme fraiche ja vaivaa mahdollisimman vähäisellä määrällä taikinaksi. (Jos tällaista "voi"taikinaa vaivaa liian kauan, se sitkistyy.)

Laita taikina jauhotetulle pöydälle ja taputtele pötkyläksi.

Kaulitse pieneksi levyksi ja taita kolmesti. Käännä 90 astetta ja kauli taas. Toista tämä kolme kertaa. Laita sitten taiteltuna jääkaappiin ainakin tunniksi. Laita taikina muovin sisälle ettei se ota muita makuja.



Muutama vaihekuva:



Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä levyksi. Leikkaa se 12-13 10 cm x 10 cm palaan. Laita levyn toiselle puolikkaalle täytettä ja vetäise marmeladia lusikalla kohti yhtä kulmaa. Voitele reunat vedellä. Ota kiinni kulmista ja asettele kirjekuoren muotoon ja painele kiinni. 


Ota ylijääneestä taikinasta muotilla pieniä sydämiä. Voitele siirappivedellä kiinnityskohta ennen kuin painat sydämen paikoilleen. Voitele siirappivedellä ja ripottele päälle sokeria. Paista 210 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia tai kunnes ovat kauniin kullankeltaisia.







sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Bataattilinssikeitto marokkolaiseen tyyliin

Kylmänä talvisena päivänä rakastan mausteisia keittoja. Niissä ei ole pakko olla tulisuutta, mausteisuus voidaan hakea muulla tapaa. Tällä kertaa tein kasviskeiton marokkolaisella teemalla. Inkivääri, kurkuma, kaneli, paprika, jeera ja korianteri sulautuvat herkullisen lämmittäväksi kokonaisuudeksi bataatin, porkkanan ja linssien kanssa. Tätä meillä tullaan tekemään useamminkin!

Kuvassa näkyvä sämpylä on niin ihanasta taikinasta, että ei tosikaan. Yritän jaksaa kirjoittaa sen ohjeen lähiaikoina. Lupaan, että et pety, jos tykkäät pehmeistä ja kevystä sämpylöistä.

Bataattilinssikeitto
n. 5 annosta

3 rkl ruokaöljyä
1 keltasipuli
1 tl kurkumaa
0,5-1 tl kanelia
0,5-1 tl jeeraa
0,5-1 tl korianteria
2 tl paprikajauhetta
1-2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2 tl murskattua inkivääriä
3 porkkanaa paloina
1 keskikokoinen bataatti paloina
1 prk tomaattimurskaa
5-10 dl kasvislientä
1 prk linssejä
suolaa maun mukaan

Kuori ja paloittele porkkana ja bataatti. Silppua sipuli ja valkosipuli. Raasta inkivääri ihan hienoksi tai käytä valmista inkivääritahnaa. Kuumenna kattilassa öljy. Lisää sipulisilppu. Kuullota muutama minuutti ja lisää sitten jauhetut mausteet sekä valkosipuli, inkivääri että porkkana. Kuullota vielä muutama minuutti. Lisää mausteita oman makusi mukaan. 


Lisää sitten kasvisliemi ja tomaattimurska. Keitä 10 minuuttia. Lisää bataatti ja keitä niin kauan, että kasvikset ovat melkein sopivan kypsiä. Lisää lientä tarvittaessa. Lisää vielä huuhdellut ja valutetut linssit ja anna kiehua vielä 5 minuuttia. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja mausteita. Tarjoile kuumana.



Ihanien kasvisruokien valmistelua on mukava tehdä ihan kaikessa rauhassa. Istuin alas ja pikkuhiljaa kuorin ja paloittelin. Ajatuksissani mietin ystävääni, jota en ole nähnyt pitkään aikaan. Reseptin pohja on häneltä. Niin että terkkuja vaan maailmalle! En ole likikään yhtä nopea ja näppärä kuin ennen, mutta sain kuitenkin tehtyä. Siitä jo tuli hyvä mieli. Kyllä minä sen sarkoidoosin päihitän ja saan sen remissioon!


torstai 8. helmikuuta 2018

Laskiaispitat ja kuulumisia

Vietin taas somehiljaisuutta. Yritin ja yritän yhä edelleen sisäistää diagnoosiani. Minulla on neurosarkoidoosi. Ei, se ei ole sarkoosi, se ei ole sarkooma, se on sarkoidoosi. Sain diagnoosin viime viikon maanantaina ja hoidot aloitettiin osastolla tiistaiaamuna, kun minusta otetut kokeet näyttivät vihreää valoa. Vietin sairaalassa aikaa perjantaihin asti. Blogi tulee elämään epäsäännöllisesti nyt tämän tieni ajan. Menen vointini mukaan. Voi olla, että en käy katsomassa edes kommentteja niinä hetkinä, kun en yksinkertaisesti jaksa tai voi hyvin, saati sitten kirjoita uusia juttuja. Laitan nyt toipumisen tärkeimmäksi asiaksi. Toisinaan voin innostua kirjoittelemaan paljonkin. Varastossa olisi paljon reseptejä ja kuvia, kun vaan löytäisi voimia jostain kirjoittamiseen.

Sain tällä viikolla apua ihanalta äidiltäni. Hänen tukemanaan jaksoin tehdä laskiaispitat. Tein tätä versiota jo viime laskiaiseksi. Nytkin tein melkein samoin, mutta korvasin osan jauhoista spelttijauhoilla. Olin tekevinäni edes astetta terveellisempiä versioita. Täytettä saa suhteessa pullaan enemmän ja näistä pystyy jopa haukkaamaankin. (Testiryhmän arvio)

Viime vuoden pullapitat

Tässä tämän vuoden versiot. Kolmannes jauhoista on spelttiä.

Valmistuksen voi käydä katsomassa aikaisemmasta postauksestani. Laitan tähän vain spelttisemmän taikinan ohjeen. 

Taikina
12 kpl

2,5 dl lämmintä ( maks. 42 astetta) maitoa tai vettä
kuivahiivaa hieman yli puoli pussia
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 dl voisulaa tai nestemäistä maidotonta margariinia (Keiju)
4 dl erikoisvehnäjauhoja
2,5 dl hienoja spelttijauhoja
kardemummaa maun mukaan

Mittaa kaikki ainekset jonkin sekoitusmasiinan kulhoon ja anna koneen hoitaa työt. Vaivaa taikinaa 5 minuuttia. Lisää jauhoja tarvittaessa, jos taikinasta ei muodostu palloa. Käsin aikaa menee tuplaten. Peitä leivinliinalla ja anna nousta noin pari tuntia. (Jos käytät tuorehiivaa, pidä huoli siitä, että veden lämpötila ei ylitä 37 astetta.)

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Pyörittele pötköksi ja leikkaa 12 yhtäsuureen palaan. Pyöritä palat pulliksi. Taputtele litteämmiksi. Laita leivitetylle alustalle ja anna kohota 10 minuuttia. Käännä ylösalaisin ja taputtele noin sentin vahvuiseksi pitaleivän näköiseksi leipäseksi. Laita pellille ja anna nousta 10 minuuttia. Paista 225 asteessa kypsäksi. Palavat nopsasti, ole tarkkana. Anna jäähtyä. Tiedä sitten onko kaikki kääntelykikkailuni tarpeen. Pääasia on leipoa pullat ohuiksi, jotta niistä tulee ikäänkuin pitoja. 

Täyttövinkit löytyvät siis aiemmasta postauksestani, johon on ylempänä linkki.


Liu lau laskiaisii,
hamput kun hallukoi,
pellavat kun silkin suonii,
naurik kun paimenen kakui,
juntik (lantut) ku nurkan päit,
perunak kun kiukaan kivvii
ja tupakki kultaa kans.

- Vilho Saariluoma, Muurla 1913



lauantai 27. tammikuuta 2018

Suklaalevite (vegaaninen)

Heippa pitkästä aikaa! Olen viettänyt somen suhteen hiljaiseloa tovin jos toisenkin. Syy on sama kuin kerroin teille viime vuoden loppupuolella. Neurologinen sairaus vie voimia ja jaksamista aika paljonkin. Nyt on kuitenkin jo vähän auringonvaloa näkyvissä. Minulle on tehty iso kasa kokeita ja ensi viikolla pitäisi neurologin aloittaa hoidot, kun kaikki tulokset ovat tulleet.

Olen päättänyt kuntoutua nopeasti ja saada itseni "takaisin". Yksi merkittävä asia minulla on muuttunut, nimittäin ruokavalioni. Syön nykyään hyvin pitkälti kasvisruokaa. Välttelen punaista lihaa, liikoja sokereita ja suosin jälkkärinä mm. kotimaisia marjoja. Kasvisten, marjojen ja hedelmien osuus ruokavaliossani on vähintään 800 g päivässä. Kunhan tästä tokenen, laittelen blogiin näitä uusiakin reseptejä. En ihan totaalikieltäydy herkuista, vaan yritän pitää kohtuuden kaikessa. Niinpä tulin tehneeksi suklaalevitteen, joka suorastaan sulaa suuhun. Neiti rakastaa tätä yli kaiken. Sitä pitää säännöstellä tai syömme molemmat tätä herkkua ihan liikaa.


Suklaalevite

0,5 dl vettä
0,5-1 dl sokeria/luomuruokosokeria
ripaus suolaa
1 rkl kaakaojauhettta
-----
100 g tummaa maidotonta suklaata rouheena
125 g maidotonta margariinia/ voita, jos käytät sitä. Kookosöljykin tod.näk. toimii
1 tl vaniljauutetta tai 2 tl vaniljasokeria

Mittaa kattilaan vesi, sokeri, suola ja kaakao. Sekoita ja kuumenna kiehumispisteeseen. Ota pois liedeltä. Lisää suklaa, rasva ja vanilja. Sekoita niin kauan, että seos on tasaista ja kiiltävää. 

Kaada seos puhtaaseen lasipurkkiin (n. 3-4 dl) ja säilytä jääkaapissa. Säilyy ainakin parisen viikkoa. 

Muista tarkistaa raaka-aineet, jos teet vegaanille/allergiselle. Pähkinäjäämiä on monessa suklaassa. Dammenbergillä on hyvin allergiselle ja vegaanille sopivia suklaita. Pandan tumma suklaa on soijatonta, mutta saattaa sisältää jäämiä maidosta ja pähkinöistä. Lue siis tuoteselosteet tarkkaan. 

Vilautan vähän kuvia tekemistäni askarteluista. Jos ei muuta, niin ainakin Neiti on tykännyt huoneensa muodonmuutoksesta.

Plafondista tuli "kristallikruunu". Valmistin metallikehikon ja kiinnitin siihen koristeita. Nyt lamppu valaiseen paremmin ja sopii erinomaisesti lapsukaisen pinkkiin perhosmaailmaan.

Perhonen lentää, lepattaa, sadun korvaan kuiskaa. Se mielikuvitusta hellii ja sanan uuden samalla opettaa. On satupuun juurella hyvä lukea ja paikassa suloisessa olla. 

perjantai 29. joulukuuta 2017

Tacopizza

Joskus niitä jämiä kertyy jääkaappiin ja kuivakaappiin. Joulun jäljiltä on juustokannikoita, erilaisia lihoja ja kasviksiakin. Jonkun viikonlopun jäljiltä meiltä löytyi nachoja. Hetken pyörittelin ajatusta mielessäni ja päädyin tekemään tacopizzaa. Minulla ei ollut siihen mitään ohjetta, mutta nyt ei olekaan kyse mistään rakettitieteestä, vaan lähinnä ideoista ja omista lempimauista.



Tacopizza

Laitan tähän kaksi erilaista pizzapohjaohjetta. Toinen on hyvin helppo, toisessa käytetään hapanjuurta. Kummankin olen julkaissut jo aiemmin. Käytä kumpaa vaan tai omaa suosikkiasi.

Helppo pizzapohja
n. 30 cm halkaisijaltaan

3 dl kädenlämpöistä vettä
2 rkl oliiviöljyä
2 tl kuivahiivaa
100 g durum-jauhoja
300 g erikoisvehnäjauhoja
1 tl suolaa

Mittaa ainekset kulhoon ja sekoita käsin taikinaksi. Anna nousta leivinliinalla peitettynä puoli tuntia.

Hapanjuuri pizzapohja

100 g ruokkimatonta taikinajuurta
300 g kädenlämpöistä vettä
350 g vehnäjauhoja
100 g durumjauhoja
1 tl suolaa
2 rkl öljyä

Mittaa juuri ja vesi kulhoon. Sekoita hyvin. Lisää jauhot, suola ja öljy. Vaivaa löysäksi taikinaksi. Peitä leivinliinalla ja anna nousta kaksinkertaiseksi. Siihen voi mennä pitkäkin aika, varsinkin jos juuri on kylmää. Varaudu nostattamaan yön yli tai esimerkiksi tee taikina aamulla, niin se on leivottavissa illalla. Koska vaivausaika ei ole pitkä, tämän ehtii hyvin tekemään melkein milloin vain. 


Tacopizzan täytteet:

2-3 dl tacokastiketta (osa voi olla tavallista tomaattista pizzakastiketta)
300-400 g kypsiä broilerpaloja, vahvasti maustettuna (chiliä, korianteria, paprikaa, sipulia, suolaa, pippuria jne) tai muuta hyvin maustetta lihaa
150 g juustoraastetta
100 g oranssia cheddaria (meillä oli viipaleita) 
Halutessasi ananasta, sipulia, tomaattia, sieniä, peperonia, jalapenoja, oliiveja tms

Vaivaa kevyesti taikina nousemisen jälkeen. Jaa sopivankokoisiksi paloiksi ja taputtele jauhoitetun käsin leivinpaperoidulle pellille. Täytä haluamillasi täytteillä ja paista 250 asteessa kypsäksi noin 5-7 minuutin ajan. Tarkkaile pohjaa koko ajan ettei se pala. Voit myös tehdä koko pellin kokoisen pizzan.

Laita kypsän pizzan päälle tuoretta salsaa, salaattia, nachoja vähän pienempinä muruina sekä creme fraichea. 

Tässä vielä pari erilaista salsaohjetta. Voit valita jommankumman niistä tai oman suosikkisi. Salsa on siitä kiitollinen, että sitä voi muuttaa oman maun mukaiseksi.

Mangosalsa

1 kypsä mango
1 kypsä avokado
1/2 punasipulia
1/2 punaista paprikaa
hyvää chiliä maun mukaan, käytin 'Brown large habaneroa'
puolikkaan limen mehu
persiljaa tai korianteria halutessasi

Silppua sipuli sekä chili pieneksi. Kuutioi mango, avokado ja paprika. Sekoita kaikki yhteen ja tarkista maku. Lisää halutessasi yrttisilppua, lisää limeä tai pippuria. Anna maustua tunnin verran jääkaapissa.

Persimonsalsa

1 persimon hedelmä
1/2 paprika
pieni punasipuli
2 tomaattia
chiliä maun mukaan 
liraus ruokaöljyä 
limen mehua maun mukaan
suolaa ja pippuria maun mukaan

Silppua ainekset pieneksi. Sekoita joukkoon öljy, lime, suola ja pippuri. Tarkista maku ja lisää halutessasi tarvittavia aineita. Tarjoa salsa tacopizzan, salaatin ja creme fraichen kanssa.



torstai 21. joulukuuta 2017

Piparkakkutalo (munaton, maidoton)

Meillä Neidin lempivärinä on yhä edelleen pinkki. Niinpä tulin tehneeksi hänelle pinkin piparkakkutalon. Unettomina öinäni tein sen hänelle yllätykseksi. Neiti oli todella riemuissaan nähdessään talonsa. Tänään on sellainen päivä, että en kirjoita pitkiä alkujuttuja. Selitys löytyy edellisestä postauksesta.

Tämä piparitaikina on kohtuullisen tukevaa valmiina. Se kesti talon rakentamisen hyvin.

Piparitalotaikina, munaton ja maidoton

150 g maidotonta margariinia (tai voita)
2 dl sokeria
1 dl tummaa siirappia
1 dl soijakermaa (tai tav. kermaa)
6 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa

Sulata rasva. Lisää joukkoon sokeri ja siirappi. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja mausteet. Sekoita rasvaseokseen kerma ja jauhot. Laita taikina pussiin ja anna levätä jääkaapissa yön yli. 

Kaulitse taikina n. 4 mm levyksi. Leikkaa piparkakkutalon osat. Paista 200 asteessa kypsiksi. Tämä taikina jää aika vaaleaksi. Anna jäähtyä suoralla alustalla. 

Riittävyydestä sen verran, että tein tupla-annoksen ja siitä tuli 3-4 pellillistä pipareita, tämä talo sekä pienempi talo rakennelma. Pienehköön mökkiin ja alustaan riittänee yksinkertainen annos.

Koristele osat seuraavana päivänä. Tein pikeerin sekoittamalla tomusokeria, vettä ja glukoosisiirappia. Kattotiilet on kiinnitetty pikeerillä ja tehty sokerimassasta muotilla. Kuusi on päällystetty vihreäksi värjätyllä pikeerillä, pohjana on jäätelötötterö. Pursotin vähän paksumpaa pikeeriä tähtityllalla oksistoksi. Anna koristelujen kuivua seuraavaan päivään. Ja kasaa talo vasta sitten. Sulatin sokeria paistinpannulla kauniin ruskeaksi ja kiinnitin osat sillä. Liimaus on nopeampaa, mutta myöskin vaarallisempaa. Muista varoa kuumaa sokeria! Käytin n. 2 dl sokeria tähän. Osa jäi käyttämättä. 

Jos teet talon vegaaniseksi, tarkista koristeet. Niissä on monessa sellakkaa ja mehiläisvahaa. Minulla olevat Wiltonin pastavärit ovat vegaanisia. Dr. Oetkerin sokerimassat olivat myös vegaanisia. 



Ihanaa joulua kaikille!


maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulun hedelmäkakku ja joulukorttiasiaa

Tziiitziiitziiitziii, kopkopkopkop ja uudestaan ja uudestaan kaikuvat kovat äänet päässäni kuulokkeista huolimatta. "Vedämme sinut välillä ulos, laitetaan tehosteaine", kuuluu kuulokkeista. Uskallan hetkeksi avata silmät, katto ei ole nyt 10 cm päässä. Sitten taas takaisin ja otetaan vielä yksi sarja tehosteaineella. Tämä on ollut todellisuuttani viime aikoina. Olenkin aina välillä maininnut, että en ole ihan joka asiaa voinut tehdä, niin se on johtunut sairastumisestani.

Olen viettänyt aikaa fysiatrialla ja nyt neurologian puolella, on otettu lannepistoa, verikoetta verikokeen perään ja saan varmasti pian kantiskortin kuvantamiseen. Tuntuu siltä, että käyn magneetissa viikoittain. Ensin kaularanka, sitten pää ja nyt viimeinkin koko keskushermosto. Ottaisivat nyt ihan suosiolla kuvan koko ihmisestä, kun kerran taas joudun sinne ahtaaseen putkeen. En ole ennen sairastumistani tiennyt, että minulla on ahtaan paikan kammo. Mutta kyllä minulla on. Että se putki on ahdistava paikka. Annan koska tahansa mieluummin ottaa selkäydinnäytteen kuin menisin magneettiin, puuh. Arvasitte oikein, magneettikuvaus tulossa taas lähipäivinä.

Mikä minulla sitten on? No sitä ei tiedetä vielä. Vaihtoehtoja on useita  Löydöksiä on ollut niin likvorissa kuin kuvissakin, joten kyllä siellä on varmasti jotain vialla, joka selittää oireeni. Jokin keskushermostollinen sairaus, joka selvinnee lähiviikkoina. Mutta ei tästä sen enempiä. Tulen kyllä kuntoon ja parannun, se ehkä vie aikaa, mutta olen päättänyt selättää sairauteni, on se sitten mikä. Olen miettinyt pitkään, että kirjoitanko tästä blogiin vai en. Päädyin kirjoittamaan, koska poden koko ajan huonoa omatuntoa vähäisistä päivityksistä ja siitä, että en jaksa käydä kurkkimassa edes kommentteja. Postaustahtini on vointini mukaan, kirjoitan, kun siltä tuntuu. Joskus saattaa olla kirjoitusvirhe tai kaksikin, mutta rohkeasti vaan kommenttia niistä, niin korjailen sitten.

Joulua olen laittanut pikkuhiljaa kotosalla. Laittelen postauksen loppuun kuvia mm. askarteluista. Monenlaisia leivonnaisiakin olen tehnyt. Yritän nyt muutaman julkaista ennen joulua, mutta en uskalla luvata mitään. Tällä kertaa julkaisen hedelmäkakun, joka on leivottu allergiaystävälliseksi, tietenkin kun on Neidin koti kyseessä. Kakussa ei ole kananmunaa ja tässä versiossa ei ole maitoakaan. Kakku käy siis vegaanillekin. Vegaanille leipoessa muista tarkistaa, että glögi, margariini ja jogurtti ovat vegaanille sopivia.


Hedelmäkakku

4-5 dl kuivattuja hedelmiä maun mukaan, tässä on rusinoita, kuivattuja karpaloita, omenoita ja appelsiiniviipaleita
1,5 dl glögiä (Käytin Loimu punaviiniglögiä)
-----
3 dl vehnäjauhoja
1,5-2 dl hienoja spelttijauhoja
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
1 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
---
3 dl soijajogurttia tai tavallista maustamatonta jogurttia
100 g margariini- tai voisulaa

Laita edellisenä iltana kuivahedelmät paloina glögiin maustumaan. Voit käyttää myös konjakkia tai rommia. 

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kuivakakkuvuoka, n. 2 litraa tilavuudeltaan. Sekoita yhteen kuivat aineet vehnäjauhoista leivinjauheeseen. Sekoita joukkoon margariinisula ja jogurtti sekä kuivahedelmät. Tällaista taikinaa pitää sekoittaa mahdollisimman vähän, jotta se ei sitkisty. 

Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin tunti tai kunnes kakku on kypsä. Kokeiltaessa tikkuun ei jää taikinaa. Anna jäähtyä tovi vuoassa ja kumoa sitten. Säilyty huoneenlämmössä hyvin peitettynä. Minulla on nyt säilynyt kaksi viikkoa hyvänä. Osa on pakastimessa.

Sitten joulukorttiasiaan!!!

Rakkaat ystävät ja sukulaiset, jotka yleensä olette saaneet meiltä joulukortin. Olette meille yhä todella rakkaita ja tärkeitä ja ajatuksissamme. Jätimme tänä vuonna joulukortit lähettämättä ihan siitä syystä, että minulla paloi niin sanotusti käpy Postin kanssa. Meiltä on mennyt tänä vuonna hukkaan ainakin 4 pakettia ja 2 laskua. Osa paketeista on matkannut kuukausia Helsinki-Vantaalta Keski-Suomeen ja osa on yhä matkalla. Saimme joulukortteja helmikuussa. Minulta on mennyt luotto Postiin tältä erää ja ihan protestina jätämme kortit lähettämättä. Kun törmätään, saat minulta jouluhalin kortin sijaan. Joulukortteihin ja postimerkkeihin uppoavan rahan annoimme Brother Christmasille sekä Keski-Suomen Joulupuu-keräykseen. 
Paketteja Joulupuu-keräykseen

Joulutunnelmaa meiltä:

Tähän kuuseen olen laittanut vielä valot kuvan ottamisen jälkeen. En vaan ole toimertunut kuvaamaan sitä uudelleen. Ostin Halpahallista havuköynnöksen, joka näytti kohtuullisen aidolta. Tein kolmion mallisen kehikosta puukepeistä ja rautalangasta ja laitoin siihen havuja sekä koristeita. Kiva kuusi pieneeen tilaan. 



Ihanaa joulunaikaa!




maanantai 4. joulukuuta 2017

Suomi Finland 100 - Suomalainen metsä jälkiruoka

Tämä ruoka oli minulle heti rakkain. Jälkiruoka on lähinnä omaa rakkauttani, suklaata. Halusin tuoda jälkiruokaan minulle muitakin rakkaita asioita. Halusin tehdä suomalaisen metsän. En saanut kuviin ihan täysin vangittua sävyjä, mutta tekosammaleeni on aika kivan sammalaisen näköistä livenä.

Muina jälkiruoan elementteinä on harmaat valkosuklaiset karpalotryffelit, jotka edustavat kiviä. (Väri livenä harmaampi.) Suklaavaahtoa multana, suklaasta tehtyjä risuja, sekä mustikkalampi. Lisämakua tuovat vielä mustikat ja puolukat. Sammal on tehty kaurakekseistä.


Syötävä sammal

50-75 g kaurakeksejä
10-15 g kookoshiutaleita
loraus väkevää, kirkasta alkoholia
kuusenvihreää karamelliväriä

Murskaa keksit. Sekoita joukkoon kookoshiutaleet, alkoholi ja karamelliväri. Itse jouduin aika kauan sekoittamaan käsin, että sain värin hyvin joukkoon. Huom! Laita hanskat käteen käsin sekoittaessa tai voit saada eksoottisen väriset kädet. Levitä seos uunipellille ja paista n. 10 min 150 asteessa. Murskaa sen jälkeen uudelleen, kun paistos on jäähtynyt. Säilyy ilmatiiviissä rasiassa huoneenlämmössä useamman päivän.


Suklaavaahto

Tässä tapauksessa se on oikeammin suklaakermavaahtoa. Kananmunaton versio tietenkin

150 g vispikermaa
75-100 g tummaa suklaata

Kuumenna puolet kermasta. Lisää siihen sulamaan rouhittu suklaa. Sekoita tasaiseksi. Nosta jääkaappiin jäähtymään. Vatkaa vaahdoksi, kun suklaakerma on jääkaappikylmää. Säilyy parikin päivää ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa. 

Valkosuklaakarpalotryffelit
n. 12-14 kpl, koosta riippuen

n. 200 g hyvää valkosuklaata
0,7 dl vispikermaa
1-2 dl kuivattuja karpaloita

Kuumenna kerma. Sekoita joukkoon suklaa rouheena. Anna sulaa hetki. Sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon karpalot. Anna jähmettyä. Annoin olla ihan huoneenlämmössä yön yli. Jääkaapissa riittää lyhyempi aika. 

Pyörittele vähän karkeanoloisiksi palloiksi. Kuorruta. Sulata kuorrutusta varten mikrossa 200 g valkosuklaata. Sekoita mustaa karamelliväriä tippaan kirkasta alkoholia ja sekoita se valkosuklaan joukkoon. En pysty sanomaan värin tarkkaa määrää, sillä se vaihtelee merkeittäin. Anna jähmettyä. Ripottele päälle halutessasi "sammalta". 

Tryffelit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa viikon verran. Näitä tulee muutama ylimääräinen. 

Mustikkalampi

2,5 dl mustikoita
0,3 dl vettä 
2 rkl sokeria
1 rkl sitruunanmehua
0,75 rkl Maizenaa + 1 rkl kylmää vettä

Kiehauta mustikat, vesi, sokeri ja sitruunanmehu. Anna kiehua pienellä lämmöllä n. 5-10 minuuttia. Sekoita kylmä vesi ja Maizena. Sekoita mustikkaseoksen joukkoon. Kiehauta sen verran, että seos paksunee. Jäähdytä. Tätä tulee vähän yli tarpeen. Loput voi syödä vaikka lettujen kanssa.

Suklaarisut

40 g tummaa suklaata

Sulata suklaa. Laita pieneen Minigrip-pussiin. Pursota leivinpaperin päälle oksiksi. Nosta pakastimeen jäähtymään. (Tässä voi hifistellä ja temperoida suklaan halutessaan. Nyt oikaisin tällä kertaa.)

Kasaa annos. (Niitä tulee n. 4. Jotain voi jäädä yli, mutta ne säilyvät kyllä.) Suklaavaahto sammalen alle. Mustikkalampi johonkin sopivasti viereen, n. 1 rkl. Muutama tryffeli sammalpeitteen viereen. Risuja sopivasti ja päälle vielä muutama mustikka ja puolukka. 



lauantai 2. joulukuuta 2017

Suomi Finlad 100 menu - alkupala

Nyt tulee oma Suomi Finland 100 menuni. Juttusarjassa on kolme ruokalajia ja aloitan luonnollisesti alkuruoalla. Kunnioitan ruoissa suomalaisia raaka-aineita ja pyrin käyttämään mahdollisimman vähän muuta kuin suomalaisia tuotteita. Jokaisessa ruoassa on minulle rakkaita elementtejä, tärkeitä aineksia ja jotain joka merkitsee paljon.

Alkupalassa olen poikkeuksellisesti käyttänyt kalaa. Neiti on sille niin allerginen, että en juuri viitsi kotona tehdä kalaruokia. Nytkin suojasin sanomalehdellä pöydän, siihen voipaperia ja sitten vasta kylmäsavulohiviipale siihen hanskat kädessä. Meillä pitää olla erityisen varovainen kalan kanssa ettei tule vahingossakaan kontaminaatiota. Sen vuoksi meillä ei koskaan tehdä kananmunasta ruokaa, sillä Neiti on sille erittäin vakavasti allerginen, vielä pahemmin kuin kalalle.

Nyt kuitenkin halusin nähdä vaivan. Sydämeltään porilaisena kala on minulle tärkeää. Mikään ei ole niin hyvää kuin tuore savusilakka! Mutta täältä sitä ei saa niin herkullisena. Jouduin tyytymään kylmäsavuloheen. Lisäksi legenda kertoo, että olen oppinut onkimaan ennen kuin puhumaan. Perheessäni kalastus ja kalaruoat ovat olleet aina tärkeitä. Myös sen vuoksi olen halunnut sisällyttää kalaa tähän ateriakokonaisuuteen.

Tärkeää osaa tässä ruoassa näyttelevät yrtit. Meillä on keittiössä kasvivalolla valaistu laatikko, jossa yhä  kesän jäljiltä kasvaa ruohosipulia, sitruunatimjamia, rucolaa ja oreganoa. Niitä käytin myös ruoassa kahdessakin elementissä. Lisäksi halusin tuoda rakkaan lapsuusmuistoruoan mukaan. Niinkin yksinkertainen asia kuin hölskytyskurkut. Niillä saa äkkiä rakennetta, raikkautta ja happoa ruokaan mukaan. Ja vaikka ruoassa on monta elementtiä, mikään niistä ei ole liian vaikea. Käytin valmista kylmäsavulohta ja valmiiksi esikypsennettyjä punajuuria. On ok oikaista ruoanlaitossa, jos on tarve. Ja hei, lohirulliin voi käyttää valmiiksi maustettua tuorejuustoa halutessaan.



Hölskytyskurkut

1/2 kasvihuonekurkku
pari ripausta suolaa
2 rkl sokeria
2 rkl väkiviinaetikkaa

Höylää juustohöylällä tai mandoliinilla kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita marinadin ainekset yhteen. Laita suljettavaan rasiaan kurkkujen kanssa ja "hölskytä" rasiaa. Anna maustua jääkaapissa sopiva aika. Kun kurkut ovat mielestäsi sopivan marinoituneita, valuta etikkaliemi pois. Anna olla jääkaapissa.

Tuorejuustotäytteiset lohirullat

100 g maustamatonta tuorejuustoa
50 g creme fraichea
1 liivatelehti
oman makusi mukaisia yrttejä
sitruunanmehua maun mukaan
pippuria ja suolaa maun mukaan

1 pkt kylmäsavulohiviipaleita

Laita liivate likoamaan kylmään veteen. Sekoita kulhossa tuorejuusto ja creme fraiche. Silppua yrtit (minulla oli ruohosipulia, sitruunatimjamia, minttua, oreganoa pikkuisen). Lisää juustoseokseen. Mausta se suolalla ja pippurilla. Kiehauta 1 -2 rkl sitruunamehua. Sulata siihen liivatelehti. Sekoita liivate juustoseoksen joukkoon. Anna jähmettyä jääkaapissa.

Siirrä massa pursotinpussiin. Pursota lohiviipaleen alkupäähän tasainen määrä täytettä. Kääri rullaksi. Nosta jääkaappiin odottamaan. Tämän elementin voit valmistaa etukäteen odottomaan. Tee aamupäivällä illallista varten.

Punajuuripyre

1 keitetty punajuuri + lientä tarpeen mukaan (tai vettä)
suola ja pippuri maun mukaan

Soseuta punajuuri sauvasekoittimella huolellisesti. Mausta maun mukaan. Lisää tarvittaessa ihan tippa keitinlientä, niin että saat hyvän pyreen. Jos haluat, voit käyttää ksantaania sakeutusaineena. Käytä n. 0,5 % ksantaania punajuurimassaan verrattuna.

Yrttiöljy

1 dl hyvää ruokaöljyä
yrttejä maun mukaan (itse käytin samoja kuin juustotäytteessä)
suolaa ja pippuria maun mukaan
liraus valkoviinietikkaa

Silppua karkeasti yrtit. Lisää kaikki ainekset sekoitus kulhoon ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi öljyksi.

Kokoa annos. Laita lautaselle ensin punajuuripyre. Asettele osittain sen päälle lohirullat. Laita sivuun rucolaa ja hölskytyskurkkuja. Valuta maltillisesti annoksen päälle yrttiöljyä.


maanantai 27. marraskuuta 2017

Intialaisittain pikkelöityjä sieniä, naanleipää ja kanacurrya

Tämä resepti on odottanut pitkään kirjoittamistaan. Niin pitkään, että mietin sen jättämistä seuraavalle sienikaudelle. Mutta olen tehnyt tätä jo monta kertaa pakastetuistakin sienistä, niin totesin ettei ohjeen tarvitse odottaa tuoreita metsäsieniä.

Intialaisiin ruokiin sopii erittäin hyvin sikurirousku, mutta voit hyvin käyttää muitakin sieniä. Olen tehnyt itselleni pakastimeen vartavasten sekoituksen, jossa on sikurirouskua, kehnäsientä ja leppärouskuja. Tämä kombinaatio on toiminut hyvin erilaisissa curryissa. Kaupan herkkusienetkin ovat miedon makuisia ja sopivat tähän ruokaan.

Sen pidemmittä puheitta itse reseptiin. Se on kilometrin pituinen, joten kirjoittamista piisaa vielä. Ohje on vähän sinnepäin kirjoitettu, sillä kokkailen tämän tyyppisiä curryja niin usein, että harvemmin mittailen ainesosia tarkasti. Ruoan ahkera maistaminen kannattaa. Uskalla luottaa omaan makuaistiisi ja lisää sen mukaan mausteita.






Pikkelöidyt sienet

1,5 l tuoreita sieniä tai n. 1,5-2 dl pakastettuja
0,5 tl inkiväärimurskaa
0,5 tl valkosipulimurskaa
4 rkl ruokaöljyä
0,5 tl kurkumaa
1 tl tummia sinapinsiemeniä
0,5 tl sarviapilan tai seesaminsiemeniä
chilijauhetta tai tuoretta chiiä maun mukaan
suolaa ja limemehua maun mukaan

Paloittele sienet. Haihduta ensin kuivalla pannulla sienistä isoimmat nesteet.  Kaada öljy pannulle. Lisää siemenet ja paista niin kauan, ne alkavat pomppia. Lisää sienet, inkivääri, valkosipuli, kurkuma ja chili. Paista niin kauan, että sienet ovat mukavia rakenteeltaan. Tarkasta maku ja lisää suola sekä limemehu. Anna maustua jääkaapissa useampi tunti ennen tarjoilua. Lämmitä tarjolle laitettaessa.

Kanacurry

Tämän ruoan teen usein kasvisversiona. Käytän kikherneitä ja myskikurpitsaa broilerin tilalla.

1 pkt broilerin fileesuikaleita tai paistisuikaleita
1,5 dl maustamatonta jogurttia tai kookosmaitoa
suolaa maun mukaan
0,5 tl kurkumaa
chiliä maun mukaan
---
3 rkl ruokaöljyä
1-2 sipulia silppuna
1 tl tummia sinapinsiemeniä
0,5 tl sarviapilan siemeniä
1 tl inkiväärimurskaa
0,5 tl korianteria
0,5 tl juustokuminaa eli jeeraa
1 valkosipulinkynsi silppuna/murskana
10-15 kuivattua curryn lehteä
1 laakerinlehti
chiliä maun mukaan
3-4 tomaattia kuutioina, ei vetistä sisäosaa
suolaa maun mukaan

Sekoita jogurttiin suola, chili ja kurkkuma. Sekoita joukkoon broilerin suikaleet ja anna marinoitua pari tuntia. 

Silppua sipuli, valkosipuli, inkivääri ja tomaatit valmiiksi. Laita öljy pannulle ja kuumenna pannu kuumaksi. Laita pannulle siemenet, paista niin kauan, että ne alkavat pomppia. Lisää sipuli, inkivääri, valkosipuli, korianteri, jeera ja chili. Paista hetki. Lisää broileri jogurtteineen. Paista kypsäksi asti. Laske lämpö keskilämmölle ja sekoittele niin ettei sipuli pala. (Jos haluat, voit paistaa broilerin ensin kypsäksi ja lisätä sen vasta kypsänä. Niin olen ennen tehnyt, nykyään olen ihan liian laiska siihen.) Lisää curryn lehdet murskana sekä laakerinlehti ja tomaattikuutiot. Anna hautua miedolla lämmöllä puolisen tuntia kannen alla, pidä silmällä nestemäärää. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa sekä chiliä. 


Naanleipä
8 kpl

1,5 dl lämmintä vettä
1 dl maustamatonta jogurttia (jos teet maidottomana, käytä tilalla vettä)
1 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria
6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
(leivän voi maustaa halutessaan valkosipulilla, korianterilla, kuminalla, fenkolilla jne) 
---
50-75 g sulatettua voita leipien voiteluun

Sekoita kulhossa vesi, jogurtti, hiiva ja sokeri. Anna seistä 10 minuuttia. Lisää joukkoon suola ja jauhot. Vaivaa taikinaa 5-8 minuuttia. Lisää mausteet halutessasi vaivaamisen loppupuolella. (Käytin leipäkonetta vaivaamiseen, sillä tuli näppärästi ja vähällä vaivalla, onnistuu hyvin käsinkin. Enkä välttämättä jaksa enää niin tunnollisesti vaivata pitkään. Lyhyempikin aika on riittänyt.)

Anna taikinan nousta tunnin pari liinalla tai muovilla peitettynä. Painele taikinasta sitten ilma pois ja jaa se 8 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja anna niiden nousta leivinliinan alla puoli tuntia.

Kaulitse taikinapallot noin puolen sentin vahvuisiksi leiviksi. Paista kuumalla paistinpannulla pari kolme minuuttia per puoli. Kääntämisen jälkeen, voitele leipä sulatetulla rasvalla. Tarjoile lämpimänä.




Seuraava ohje tulee taas askarteluihin. Niitä on ollut kiva tehdä ja olen oikein innostunut jouluaskartelusta.

Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...