perjantai 31. tammikuuta 2014

Suklaiset energiapatukat (raaka)

Jokainen vanhempi tietää, mitä silloin on kun lapsi sairastaa. Yskä, röhä, köhä, lima, aivastus, oksennus, pyykki, väsymys, valvominen, syömättömyys, kiukuttelu, siinä ovat viikon sanat. Aivotoimintani tuntuu nollaantuneen, Neiti ei ole vieläkään parantunut, joten pian järkeni on miinuksen puolella. Se ei ole hyvä juttu lainkaan. Nyt jo kiukuttelin kaapin oven olevan rikki, kun se ei mennyt kiinni. Tarkistin jokaisen tavaran ja vetolaatikon, mikään ei ollut oven tiellä. Mutisin jo miehelle, että nyt tästä piip-piip-piip kaapista hajosi saranat. Ja arvatkaapa mitä huomasin tunnin kuluttua! Oven välissä lattialla oli Neidin lelu. Sitä en sitten nähnyt vaikka tarkistin hyllyiltä ja laatikoista aivan kaiken. Huokaus. Kyllä se aivotoiminta taitaa olla miinuksella jo, joku fiksumpi olisi jättänyt tämänkin älynväläyksen kertomatta.

Nämä ovat olleet niitä päiviä, että olen kaivannut nopeaa ja helppoa energiaa. Raaka energiapatukka on ihan parhaimmasta päästä, paljon parempi valinta kuin suklapatukka. Kotitekoisissa energiapatukoissa on paljon hyviä rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja ja kuituja, mutta ei ylimääräisiä lisäaineita. Makukin on kohdillaan, ihan kuin suklaapatukkaa söisi. Valmistus on helppoa ja nopeaa ja vielä lisäksi ohje on gluteeniton, munaton ja maidoton. Kahvipöydässäkin näitä voisi tarjoilla, silloin kannattaa leikata pieniksi paloiksi tai pyöritellä palloiksi.
Auringosta vielä lisäenergiaa patukoille!

10-12 patukkaa

250 g kuivattuja taateleita (sellainen tiiliskivi-paketti käy ihan hienosti)
150 g kuorittuja, kokonaisia manteleita
70 g cashew-pähkinöitä
20 g kaakaojauhettaa (tummaa, sokeroimatonta)
ripaus suolaa
---
40 g kookoslastuja (sokeroimattomia)
---
2 tl vaniljauutetta
1-2 rkl taatelien liotuslientä

Murenna taatelit kulhoon. Kaada päälle vettä ja anna taatelien pehmentyä 15 minuuttia. Kaada sitten vesi pois, mutta muista ottaa liotuslientä pari ruokalusikallista sivuun.

Mittaa yleis- tai monitoimikoneen leikkuukulhoon taatelit, cashew-pähkinät, mantelit, kaakao ja suola. Anna koneen käydä niin kauan, että seos on karkeaa. Lisää sitten joukkoon kookos ja käytä konetta niin kauan, että seos on karkean hiekan näköistä. Lisää vielä vanilja sekä niin paljon taatelien liotuslientä, että saat sopivan kasassa pysyvän seoksen.

Painele seos tasaiseksi kerrokseksi leivinpaperin päälle. Nosta hetkeksi jääkaappiin kiinteytymään. Leikkaa siten paloiksi ja säilytä ilmatiiviisti rasiassa jääkaaapissa.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Suomen Taidokkain Herkkubloggaaja osa 2 - Hillosokeri

Dansukkerin kutsukilpailu herkkubloggareille on edennyt toiseen vaiheeseen, joka on ruokapöydän hillot, chutneyt ja lisukkeet. Saimme testattavaksi Dansukkerin Hillosokeria. Hyvin tuttu tuote minulle jo entuudestaan. Hillosokerilla olen tehnyt monenmoisia herkkuja suklaa-päärynähillosta rakastettuun vaniljaiseen viikunahilloon. Tällä kertaa haaste osottautui minulle hyvinkin haasteelliseksi. Olin kehitellyt Hillosokerista yhtä sun toista, mutta mikään niistä ei tuntunut siltä millä halusin osallistua. Julkaisen niitä kehitelmiä myöhemmin, varsinkin kun mukana on erittäin herkullisia keksintöjä.


Sitten tein chili-ananashilloa, toista tämän bloggauksen ohjeista. Maistelin sitä ja yhtäkkiä tiesin, missä sitä pitäisi olla: kanahampurilaisessa! Jossain takaraivon kolkalla oli kenties etäinen muisto 80-luvun grillikioskien hampurilaisista ananaksen kera. Sen tajuamisen jälkeen päätin, että uudistetaan nyt sitten tämäkin herkku modernimmaksi ja kevyemmäksi versioksi.


****Varoitus, tieteellistä sisältöä****
Kuvittelin olevani tyytyväinen pelkästään chili-ananashilloon, mutta ei. Lueskelin iltapuhteena Heston Blumenthalin The Big Fat Duck -kirjaa ja mitä minä sitten tajusinkaan hillosokerista. Tai oikeammin hillosokerin ainesosista. Dansukkerin Hillosokerin hyydyttyvä ainesosa on pektiini, jota on luonnostaan kaikissa kasvikunnan tuotteissa. Hillosokerin pektiini saadaan hedelmistä. Pektiini saa aikaiseksi hyytelön (geelin, jos puhutaan reaktiosta tieteellisemmin) sokerin ja hapon avulla lämmön vaikutuksesta, siksi hilloa keitetään vielä jonkin aikaa hillosokerin lisäämisen jälkeen. Noudata annettuja ohjeita, jotta hillon rakenne ja maku pysyvät hyvinä. Liian lyhyt aika ja pektiini ei ehdi toimia, liian pitkä ja pektiinin teho vähenee. Dansukkerin hillosokeri -pussin takana on hyvä ohje perushilloille. Linkin takaa löytyy lisää ohjeita ja ideoita.

Mutta palataanpas asiaan. Pektiini muodostaa siis hyytelön. Tällä hyytelöllä on erinomainen ominaisuus, se sulaa suussa heti ja se vapauttaa nopeasti ihanat aromit herkulliseen makuelämykseen. Sitten se välähti mielessäni, mihin haluan hillosokeria hyödyntää. Barbecue-kastike! Vähällä keittoajalla täyteläisempää ja aromikasta grillikastiketta hampurilaisiin, grilliluihin tai vaikka lihapullien kaveriksi. Usein olen hauduttanut grillikastikkeita kahdesta kolmeen tuntia. Tähän kastikkeeseen riittää puoli tuntia, koska sitä ei tarvitse keittää niin paljoa kokoon. Grillikastikkeeseen tulee joka tapauksessa sokeria, joten tässä lyödään nyt kolme kärpästä yhdellä iskulla. Hillosokerista makua, rakennetta sekä säilyvyyttä. Pikainen tarkistus kaupassa ja kyllä, hillosokerin ainesosia on useissa barbecue-kastikkeissa. Sitten keittiöön soosia kehittelemään.


Koska tavoitteena ei ole tehdä hyytelöä, vaan parantaa kastikkeen rakennetta, Hillosokeria ei tarvita hurjia määriä. Grillikastike on hedelmäinen ja makea, sopii hyvin kanalle sekä porsaalle.

Chili-ananashillo oli minulle puolestaan ihan selvä homma, että sitä teen. Rakastan chiliä ja odotan jo nyt sormet syyhyten tulevaa kasvukautta. Onneksi pian saa laittaa siemenet multaan. Vieroitusoireisiin voi ostaa kaupasta chiliä ja hyvä makupari sille on raikas ananas. Chili-ananashillo on raikasta, hieman tulista (laita chiliä oman maun mukaan!) ja vähäsen makeaa. Taas hyvä pari esimerkiksi kanalle, mutta tosi hyvin sopii katkarapujenkin kanssa.

Chili-ananashillo

700 g ananasta (1 tuore ananas)
chiliä maun mukaan
250 g Dansukkerin Hillosokeria
1,5 dl omenamehua

Kuutioi ananas ja silppua chili. Muista käyttää chilin kanssa suojakäsineitä. Mittaa kattilaan ananas, chili ja omenamehu. Keitä 20 minuuttia. Soseuta vähän sauvasekottimella, jos tarvii. Lisää kattilaan hillosokeri ja keitä 10 minuuttia. Tölkitä puhtaisiin ja desinfioituihin/steriloituihin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa.

Hilloa tulee noin litra.

Hedelmäinen grillikastike

1 rkl öljyä
1 pieni punasipuli silputtuna
2-3 valkosipulin kynttä silputtuna
1-2 chiliä silputtuna
timjamia hyppysellinen
0,5 tl jeeraa (juustokuminaa)
1 tl paprikajauhetta
korianteria ripaus
suolaa ja pippuria maun mukaan
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl Worcesteria (tarkista sopivuus omaan ruokavalioosi, voi jättää pois tarvittaessa)
1 prk persikoita omassa liemessään valutettuna ja kuutioituna
500 g paseerattua tomaattia
0,25-0,5 dl ruokosokerisiirappi (Cane syrap Dansukker)
30 g Dansukkerin hillosokeria
maun mukaan savuaromia, jos haluat


Kuumenna öljy kattilassa kohtalaisella lämmöllä. Kuullota sipulia hetki. Lisää joukkoon valkosipuli ja chili. Kuullota vielä hetki. Lisää joukkoon punaviinietikka ja worcester sekä mausteet, sitten persikat. Hämmennä hetki. Lisää sitten paseerattu tomaatti ja ruokosokerisiirappi. Anna muhia vähäsen kuplien 20 minuuttia. Tarkista maku ja lisää halutessasi esimerkiksi suolaa. Lisää sitten joukkoon hillosokeri (halutessasi myös savuaromi) ja keitä 10 minuuttia lisää. Soseuta sauvasekoittimella. Käytä grilli- tai maustekastikkeena tai dippinä viikon aikana. Säilytä jääkaapissa.  (Grillikastiketta tulee noin 5-7 dl)


Hampurilaisessa on ruisrouheella, täysjyvävehnällä ja spelttihiutaleilla terveellisemmäksi tehty hampurilaissämpylä. Laitan sämpyläohjeen, kunhan olen ehtinyt tekemään niitä vielä toisen kerran. Paistoin broiler-pihvin väliin. Kasasin hampurilaisen näin: sämpylän pohjan päälle grillikastiketta (ketsuppia ei tarvita), salaattia, kurkkua ja sipulia, pihvi, chili-ananashillo ja kansi päälle.


Tässä vielä linkki kisan ensimmäisen vaiheen postaukseen: Joulukarkkitalkoot




sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Munakokkelia Hestonin tapaan

Hyvä munakokkeli on herkullista, pehmeää, juuri sopivasti maustettua ja suorastaan suussasulavaa. Hestonilla on siihen tietenkin omat niksinsä. Hänen konstillaan tulee hyvää munakokkelia, aikaa siihen toki kuluu enemmän kuin tavalliseen. Munakokkeli on täydellinen pari kylmäsavulohelle ja imelletylle ruisleivälle. Näistä syntyy brunssiruoka vailla vertaa.


Munakokkeli
3-4:lle
350 g kananmunia (6-7 kpl)
25 g maitoa
20 g kermaa
20 g voisulaa
hyppysellinen suolaa

Sekoita ainekset haarukalla sekaisin kuumuutta kestävässä kulhossa. Nosta kulho poreilevan vesikattilan päälle niin ettei kulhon pohja osu veteen. Kypsennä nuolijalla/lastalla sekoitellen niin kauan, että muna alkaa kokkeloitumaan. Aikaa tähän menee noin 15-20 minuuttia. 



Tarjoile munakokkeli esim. imelletyn ruisleivän, kylmäsavulohen sekä ruohosipulisilpun kera. Käytä tarvittaessa gluteenitonta leipää.

Huom! Liota valmistuskulhoa ensin kylmässä vedessä ennen tiskaamista, niin saat helpommin sen puhtaaksi eivätkä kananmunan proteiinit pala tiukasti reunoihin kiinni.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Pulled chicken

Nyhtöpossu on nyt niin muotia ja syystäkin. Mehevää, edullista ja varsin herkullista ruokaa. Vaihtelua siihen toki kaipaa toisinaan. Oivan ratkaisun siihen tarjoaa nyhtökana (broileri, jos ollaan ihan rehellisiä). Nyhtökana on helppotekoinen ja ohje tarjoaa paljon muunneltavaa omaan makuun. Tästä saa niin allergia- kuin lapsiystävällisen version. Ruoka sopii sämpylän päälle, pizzaan, salaattiin tai vaikka ihan perunan kanssa syötäväksi. Varsinainen joka paikan sapuska!


Kastike

250 g paseerattua tomaattia
2 dl ketsuppia

0,25 dl ruokosokerisiirappia
0,25-0,5 dl fariinisokeria
suolaa, pippuria
2 tl paprikajauhetta
2 tl sipulijauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
loraus tai kaksi Worcester-kastiketta (allergikot, tarkistakaa tuoteseloste)
2 rkl punaviinietikkaa
maun mukaan Chipotle-chiliä (Ainakin Santa Marialta löytyy jauheena)

Mittaa kastikkeen ainekset kattilaan ja anna hautua miedohkolla lämmöllä pari tuntia välillä sekoittaen.


Huom! Kastikkeen voit maustaa omilla mausteillasi ja varioida muutenkin makuusi sopivaksi.

Broilerin kypsentäminen

Käytän tässä taas keittämistä, koska sillä tavalla on vaikea saada lihaa kuivaksi. "Se ken keitetyn paistaa, se makian maistaa." Vanhoja viisauksia, joskus niin paikkaansa pitäviä.

1 kokonainen broileri tai pari rintapalaa sekä pari koipea
vettä niin paljon, että broileri peittyy
2 tl suolaa
pippuria
muita haluamiasi mausteita kuten chiliä, sipulia jne

Laita broileri kattilaan. Kaada vettä joukkoon niin paljon, että broileri peittyy. Lisää mausteet. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 1,5-2 tuntia. Niin kauan, että liha irtoaa hyvin luista.

Kun broileri on jäähtynyt niin paljon, että pystyt käsittelemään sitä, nyhdä lihat irti uunivuokaan.

Kaada päälle kastike. Lisää tarvittaessa tilkka keitinlientä vielä joukkoon. Peitä vuoka foliolla ja muhisuta uunissa 150 asteessa puolisen tuntia.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Spelttibrowniet

Niinpä niin, enhän minä pysty viettämään suklaatonta tammikuuta, se ei vain onnistu. Ihan liikaa tulee kaikkia herkullisia ideoita, kuten nyt speltin käyttö brownieissa. Olen ihastunut spelttiin, se tuo makua ja on helppokäyttöistä vehnän korvaajaa, kun haluaa vaihtelua. Ja onhan se terveellisempääkin kuin vehnä, näin saa illuusion siitä, että nämä browniethan ovat suorastaan terveellisiä. Suklaaton ajattelu lensi romukoppaan, elämässä pitää olla jotain herkkuja, edes vähän.



115 g maidotonta margariinia tai voita
100 g tummaa suklaata, maidotonta tarvittaessa
2 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
1,75 dl spelttijauhoja (Birkkalan puolikarkea)
ripaus suolaa
0,5-1 dl mantelirouhetta
3 isoa kananmunaa

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota tai leivinpaperoi n. 24 cm x 24 cm vuoka.

Sulata miedolla lämmöllä kattilassa margariini. Lisää joukkoon suklaa sulamaan. Sekoita kulhossa sokerit, kaakao, spelttijauho, mantelit ja suola. Lisää joukkoon suklaarasvaseos sekä kananmunat. Kaada taikina vuokaan ja tasoita.

Paista keskitasolla noin 15-20 minuuttia. Brownien kuuluu jäädä vähän kosteaksi paistotulokseltaan.

Tässä pikkuisen tietoa speltistä:

Speltti on yksi vanhimmista ihmisen viljelemistä viljoista. Se on vehnän sukulainen. Täysjyväspeltissä on runsaasti kuituja ja proteiinia. Spelttiä voi käyttää monenlaisessa leivonnassa, erilaisia spelttituotteita löytyy nykyään runsaasti tuotemerkkinä mm. Birkkalan tila.
Huom! Speltti sisältää gluteenia. 

maanantai 20. tammikuuta 2014

Imelletty ruisleipä

Leipäinnostus se vaan jatkuu ja jatkuu täällä. Törmäsin eräässä kirjassa imelletyn ruisleivän ohjeeseen. Se vaikutti hyvinkin kiinnostavalta. En vaan muistanut kirjoittaa sitä ylös, joten tein sitten omalla mutu-tuntumalla leivän. Ehkä parempi niin, koska reseptissä oli muutama kohta, jotka ovat nykytietämykselläni väärin. Minulla on ollut onni saada seurata sahtimestarin sahdin valmistusta, joten siitä osasin päätellä jotain sekä sitten vielä ruoan kemiaan tutustuminen antoi omansa.

Olen kertonut imelletyn perunalaatikon ohjeessa viljojen imeltymisessä. Samasta asiasta puhutaan tässä. Tarkoitus on hajottaa viljan tärkkelystä sokereiksi amylaasientsyymin avulla. Imellyttämällä saadaan leipään mukavaa makeutta, jota voi hyvin korostaa leipä- tai ruokosokerisiirapilla.

Tässä teille imelletyn ruisleivän ohje. Aikaa menee vuorokauden verran, suurin osa odotteluun. Tämän leivän valmistamiseen et tarvitse mitään koneita, lusikalla sekoittaminen riittää. On muuten tosi hyvää kylmäsavulohen sekä munakokkelin kanssa. Huonohampaiselle spelttihelmet saattavat olla vähän kovia. Muille ne ovat ihanan rouskuvia.



1. päivä
150 g karkeita ruisjauhoja
120 g ruisrouhetta
100 g spelttihelmiä (Birkkala)
60 g kurpitsan-/auringonkukansiemeniä
4 dl vettä

Kiehauta vesi ja jäähdytä se 65 asteiseksi. Mittaa jäähtymisen aikana ruisrouhe ja -jauhe sekä siemenet ja speltti kulhoon. Kaada vesi päälle ja sekoita tasaiseksi. Peitä leivinliinalla ja anna imeltyä 50 asteisessa uunissa yön yli.

2. päivä
taikinajuuri
7 g kuivahiivaa (vähän yli puoli pussia)
3 dl vettä
0,75 dl ruokosokeri- tai leipäsiirappia
2 tl suolaa
160 g ruisjauhoja
300 g vehnäjauhoja

Lisää loput aineet taikinajuuren joukkoon. Sekoita lusikalla tasaiseksi. Jaa taikina voideltuihin ja jauhotettuihin (voi tai maidoton margariini sekä karkeat ruisjauhot) noin 1,5 litran (1,5 litraa per vuoka) vetoisiin vuokiin.

Ripottele pinnalle pikkuisen ruisjauhoja. Peitä leivinliinalla. Anna nousta noin 30-45 minuuttia. (Minulla kävi niin, että unohdin leivät nousemaan liian pitkäksi aikaa, onneksi eivät ihan lässähtäneet.)

Paistaminen
Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen.
  • Laita leivät uuniin, suihkuta uuniin hieman vettä.
  • Käännä lämpö 200 asteeseen luukun suljettuasi.
  • Paista noin 1,5 tuntia. Peitä tarvittaessa foliolla, jos leivät tummenevat liikaa. 
Anna jäähtyä vartin verran vuoassa. Kumoa sitten ja jäähdytä loppuun leivinliinan alla. Laita sitten muovipussiin. Jos vain malttaa odottaa, niin anna leivän maustua ja vetäytyä seuraavaan päivään.


lauantai 18. tammikuuta 2014

Kanansiivet ja Hoi-Sin-maapähkinädippiä

Sarjassamme keskellä yötä kokkailtua ja kuvailtua. Miksi aina, kun kuvittelet, että nyt herkutellaan jollain Neidiltä kielletyllä, niin lapsukainen valvoo, valvoo ja valvoo. Parhaasi yrittäen laitat lapsen rutiinin mukaan nukkumaan, niin silti sieltä sängystä kuuluu ennen pitkää huhuilua. Ikävä kyllä se ei ole ikkunan takaa helmipöllön ääntä, vaan sirkeäsilmäinen lapsukainen se siellä huutelee. Tai sitten kuuluu käytävästä ennen pitkää tapsuttelua ja kukas se sieltä saapuukaan. Vinkkinä kerron, että suklaalevyä ei kannata työntää paidan selkämykseen piiloon, ei ainakaan liian pitkäksi aikaa.

Jospa palataan ohjeeseen. Tuo Hoi-Sin-maapähkinädippi on niin hyvää! Rakastan sitä kevätkääryleiden, grilliluiden tai kanansiipien kaverina. Usein teen kahta dippiä, toinen on Hoi-Sinia ja toinen on hapanimelää dippiä.




Kanansiivet

Kun valmistan siipiä dippien kanssa syötäväksi, pitäydyn vain perusmausteissa. Suolaa, pippuria, ehkä paprikaa tai chiliä tai chipotlea hierotaan pintaan pari tuntia ennen kypsennystä. Anna maustua jääkaapissa.


Ota huoneenlämpöön puoli tuntia ennen uuniin laittamista. Paista 250 asteessa 25 min tai pakkauksen ohjeen mukaan.


Hoi-Sin-maapähkinäkastike
1 rkl öljyä
0,5-2 valkosipulin kynttä murskattuna 
0,75 dl hoisin-kastiketta (Blue Dragon)
1 rkl sokeria 
1 tl chilitahnaa 
1 rkl kalakastiketta
0,5-1 dl kanalientä 
vajaa kourallinen maapähkinöitä, kuorittuina, ei suolaa

Paista öljyssä valkosipulia minuutti. Lisää Hoi-Sin, sokeri, kalakastike, chilitahna, kuumenna hetki. Laimenna kanaliemellä kunnes on koostumukseltaan mielestäsi sopivaa. Paista kuivalla pannulla maapähkinät. Rouhi ne ja lisää kastikkeen joukkoon.
Kastike säilyy hyvin pari päivää ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa. Pähkinät ovat parhaimmillaan tuoreina lisättyinä.






perjantai 17. tammikuuta 2014

Helpot gluteenittomat siemensämpylät

Joskus on ihana päästä vähällä. Mitataan vain muutama aines ja sekoitetaan. Lätkäistään taikina pellille ja kohotetaan, sitten paistetaan. Siinä kaikki! Helppoa ja hyvää.


10-12 sämpylää

3 dl vettä
2 rkl rypsiöljyä
2 rkl ruokosokerisiirappia tai tavallista siirappia
1,5 tl hiivaa
2 dl Semperin karkeaa jauhoseosta
3 dl Semperin hienoa jauhoseosta
0,5 dl hirssihiutaleita tai tattarileseitä
1 dl kurpitsan- tai auringonkukan siemeniä

Sekoita kaikki aineet hyvin sekaisin kulhossa lusikalla. Nostele lusikalla noin golfpallon kokoisiksi palleroiksi leivinpaperoidulle pellille. (Siistimpi lopputulos tulee, kun pyörittelee kostutetuilla käsillä palloiksi tai pursottaa.) Anna nousta leivinliinan alla puoli tuntia. Paista 225 asteessa noin 10-15 minuuttia tai kunnes sämpylä on kumiseva pohjaa koputtaessa. Varo kokeillessa sormiasi!

Viikonloppuna tulossa vielä herkkuja, muista käydä katsomassa. Jauhottoman taikinan keittiössä tekee uuni ylitöitä ja hellalla porisee useampi kattila. 

tiistai 14. tammikuuta 2014

Villihiivaleipää eli levain-juurella leivottua

Levain-juurella leivotussa leivässä on sitä jotain. Maku on aavistuksen hapan ja mehevä. Kuori on rapea ja hieman jopa sitkeä ja niin maistuva sekä herkullinen. Sisus on aivan unelmaisen pehmeä ja kuohkea. Näissä leivissä on paljon enemmän makukirjoa kuin ihan tavallisessa leivässä.


Kerron teille vähäsen siitä, että miten saadaan aikaiseksi ranskalaistyyppinen levain-juuri ja kuinka hiivaa tehdään. Aloitetaanpas! Miten rusina, hunaja, sokeri ja vesi muodostavat hiivaa? Rusinan poimuissa on runsaasti villihiivaa. Hiiva on yksisoluinen mikro-organismi, joka käyttää sokeria ravinnokseen ja tuottaa mm. vettä, etanolia ja hiilidioksidia. Etanolin (alkoholin) tuoksu omaa hiivaa tehtäessä on varma merkki hiivan toimimisesta. Omatekoinen levain-juuri toimii juurikin tällä villihiivalla. 

Hiiva toimii parhaiten huoneenlämpöä lämpimämmässä tilassa. Tosin mitä hitaammin taikina nousee, sitä enemmän taikinaan tulee makua. Joskus maltti on valttia. Hiiva toimiessaan tuottaa siis hiilidioksidia. Se on kaasumuodossa ja sitä ovat ne kuplat taikinassa. Hiilidioksidi pysyy taikinassa sitkon ansiosta. Sitkon aikaansaamiseksi taikinaa vaivataan. Sitko muodostuu vehnän proteiineista vaivaamisen vaikutuksena. 

Kuohkean ja ilmavan taikinan vuoksi kannattaa nähdä vähän vaivaa ja noudattaa annettuja ohjeita vaivaamisessa ja kohottamisessa. Ja vaikka puhun pitkästä kohotusajasta, leivän kohoamista kannattaa seurata, koska sitkoverkosto repeää, jos taikinaa kohottaa liikaa. 

Kyllähän leipää saa aikaiseksi vähemmälläkin vaivalla, mutta todella hyvään leipään kannattaa nähdä vähän vaivaa. Olen jo aiemmin ohjeistanut, että miten levain-juuri tehdään. Se löytyy täältä. Olen lisännyt ohjeeseen vaihekohtaiset kuvat. Kuvista näet, miltä villihiivaliemen pitää näyttää tai millainen on hyvin kohonnut levain-juuri. Valmista levain-juuri annetun ohjeen mukaan ennen kuin alat valmistamaan tätä leipää. 

Vaalea levain-leipä

2 leipää

500 g erikoisvehnäjauhoja
315 g vettä
10 g merisuolaa

Mittaa yleis- tai monitoimikoneen kulhoon jauhot, vesi sekä juuri. (Jos oikein epäilyttää, niin voit lisätä vielä tueksi 1 teelusikallisen kuivahiivaa. Kuitenkaan hyvin toimiva villihiiva ei sitä tarvitse.)

Anna koneen käydä matalalla teholla 13 minuuttia. Lisää sitten hienonnettu suola. Käytä konetta vielä 7 minuuttia. Peittele taikina leivinliinalla ja anna nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa noin 2-2,5 tuntia. 

Kumoa taikina pois kulhosta. Jaa taikina kahteen osaan. Leivo kummastakin pyöreä leipä. Laita leivinpaperoidulle pellille nousemaan. Kohota taas kaikessa rauhassa leivinliinan alla, kunnes leivät ovat tuplanneet kokonsa, n. 60-90 minuuttia. 

Vedä leipiin viillot ja paista seuraavan ohjeen mukaan:
  • Lämmitä uuni 240 asteeseen.
  • Leikkaa terävällä veitsellä leipiin viillot kohotuksen jälkeen.
  • Nosta leivät uuniin. Suihkuttele reippaasti vettä uuniin.
  • Alenna uunin lämpötilaa 5 minuutin paiston jälkeen 200 asteeseen.
  • Paista 10 minuuttia, raota sitten hetkeksi luukkua.
  • Paista 20 minuuttia, avaa luukkua hetkeksi.
  • Paista leipä kypsäksi, noin 15 minuuttia vielä. (Yhteensä 50 min)
  • Paistamisen jälkeen voitele leivät heti vedellä ja kääri leivinliinan sisälle hetkeksi.
Tämä paistotekniikka saa aikaiseksi sen niin ihanan kuoren. 

Taikinaa suoraan kulhosta nostatuksen jäljiltä.

Uuniin menossa!

Valmiita leipiä, kiinnitä huomio kuoreen, kuinka paksu se on. Aivan ihanan herkullista!

Ohje löytyy ylistämäni Jan Hedhin Mestarileipurin leipäkirjasta. 

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Vadelma-valkosuklaajuustokakku

Tässä taas Cheesecake Factoryn inspiroima juustokakku. Valkosuklaan ja vadelman yhdistelmä on todella ihana ja se kun yhdistetään juustokakkuun, joka on silkin sileää ja pehmeää, niin mikä voi olla parempaa?

Pohja

200-225 g Dominoita täytteineen
75-85 g voisulaa

Murskaa Dominot ja sekoita joukkoon voisula. Laita 24 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja painele keksimurska pohjalle sekä reunoille. (Huom! Tein vähän pienemmän annoksen, joten kuvassa reunat ovat matalammat kuin tässä ohjeen annoksessa.) Laita vuoka odottamaan pakkaseen täytteen valmistuksen ajaksi. Laita uuni lämpenemään 240 asteeseen.


Täyte

200 g vadelmahilloa + 0,5 dl kiehuvaa vettä, sekoita niin kauan, että saat sen juoksevammaksi tai seuraavan ohjeen mukaan valmistettua vadelmatäytettä:
200 g vadelmia
100 g hillosokeria
0,25 dl vettä

Kiehauta vadelmat ja vesi, lisää joukkoon hillosokeri ja keitä 10 minuuttia. Anna jäähtyä hetki.

Paseeraa vadelmahillo siivilän läpi, jotta saat siemenet pois. (Paseeraus = hiero siivilästä lusikalla läpi)

400 g tuorejuustoa
150 g creme fraichea
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljauutetta
3 isoa kananmunaa
---
130 g valkosuklaata rouhittuna

Vatkaa juusto ja creme fraiche tasaiseksi ja notkeaksi. Lisää joukkoon sokeri, vanilja ja kananmunat. Vatkaa tasaiseksi. 

Ota pohja pois pakastimesta. Laita pohjan ympärille 2 arkkia foliota. Ole tarkkana, jotta folio pysyy ehjänä. Sen on tarkoitus toimia tiivisteenä vesihauteessa. Ripottele pohjalle valkosuklaarouhe.

Kaada pohjan päälle puolet juustotäytteesta. Laita sitten vadelmatäytettä raidaksi tai kahdeksi. 

Kaada loput juustomassasta päälle. Nostele haarukalla täytettä niin kuin tekisit tiikerikakkuun raitoja.

Laita kakkuvuoka isompaan uunivuokaan. Nosta vuoka uuniin ja kaada isompaan uunivuokaan kiehuvaa vettä niin paljon, että vettä on noin pari senttiä vuoan pohjalla. Varo käsiäsi ja älä läikytä vettä kakulle. 

Paista kakkua ensin 240 asteessa 10 minuuttia, alenna sitten lämpötila 175 asteeseen ja paista vielä 50-70 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Ota kakku heti pois vesihauteesta ja avaa folio. Siellä on todennäköisesti hieman vettä, on tärkeää saada se pois sieltä, jottei kakku vety. Jäähdytä kakkua vuoassaan ensin huoneenlämmössä, sitten jääkaapissa ainakin 4 tuntia tai yön yli.

Koristele vadelmilla ja valkosuklaalastuilla. 



perjantai 10. tammikuuta 2014

Grilliluut uunissa ja hapanimelää dippiä

Melkein olen jo kaivanut grillin talviteloilta ribsejä varten, mutta vielä olen onnistunut hillitsemään itseni. Ajatus siitä, että putsaisin ensin pois suojaöljyt ja sitten uudelleen grillin talviteloille laittaminen hillitsee kummasti himoja. Onneksi viikonlopuksi tulee jo pakkasia, sillä pilkkihaalari päällä grillaaminen himottaa entistä vähemmän. Tunnustan, olen kyllä sitäkin joskus tehnyt, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä laiskemmaksi käyn toteuttamaan isompitöisiä inspiraatioitani kuitenkin näin "vähäpätöisen" himon vuoksi. Enemmät energiat on syytä suunnata järkevämpiin projekteihin. Onneksi uunissakin saa tehtyä hyviä grilliluita! Dippinä on monikäyttöinen hapanimelädippi. Sitä voi hyödyntää vaikka kevätkäärylekastikkeena tai kanansiipien kanssa.



Grilliluut

2-4 riviä grilliluita (riippuu syöjien, ruokalajien määrästä)
rubia
grillikastiketta (käytin Hunt'sin originalia, muista tarvittaessa tarkistaa tuoteseloste)

Hiero "rubia" joka puolelle grilliluita jo edellisenä päivänä tai vähintään neljä tuntia ennen  ruoanvalmistuksen aloittamista. Ota sitten grilliluut lämpenemään tuntia ennen kypsennyksen aloittamista.

 Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Kiedo grillilluut parin foliokerroksen sisään. Laita vielä uunivuokaan, jos sattuu nesteitä valumaan, ei tarvitse siivota koko uunia. Paista uunissa kaksi tuntia. Ota sitten pois folion sisältä ja voitele grillikastikkeella. 

Paista 250 asteessa tai grillivastuksen alla, kunnes ovat kauniin värisiä. Käännä ja toista kypsennys. 

Huom!Esikypsennyksen voi tehdä jo aiemmin, vaikka edellisenä päivänä. Säilytä grilliluut jääkaapissa siihen asti, kun niitä tarvitset.

Hapanimelä dippi
1 rkl vettä
1 tl maizenaa
2 rkl ketsuppia
vajaa 0,5 dl riisiviinietikkaa
vajaa 0,5 dl sokeria
1 rkl soijakastiketta (tarvittaessa gluteenitonta, esim. Rainbow:lla on)
pippuria
----
4 rkl öljyä
6 cm pala purjoa silputtuna
valkosipulia maun mukaan
1 tl chilimurskaa
1 tl murskattua inkivääriä

Sekoita maizena veteen. Lisää katkoviivaan asti muut aineet. Paista öljyssä purjo ja valkosipuli, lisää chili ja inkivääri, paista hetki. Kaada joukkoon sekoittaen nestemäinen seos. Hauduta 10 min. Anna jäähtyä ainakin hieman ennen tarjoilua. Kastike säilyy hyvin pari päivää jääkaapissa peitettynä.

Grilliluiden syöminen on sottaista, mutta ah, niin herkullista puuhaa!


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kotitekoinen gluteeniton mysli

Kuituja, kuituja, lisää kuituja. Neidin altistuskokeilun jälkeen olen todella joutunut taiteilemaan ruokavalion kanssa. Lisää kuituja on kaivattu koko ajan. Marjoja ja kasviksia typy syö onneksi hyvin, mutta lisää vielä kaivataan. Neiti on vähän jo kyllästynyt siihen, kun äiti lappaa aina vaan puuroa ja leipää nenän eteen. 

Puhumattakaan äidin puurokokeiluista... Tein Neidille luumu-rusina-taateli-hirssipuuroa. Sitä katsottiin hyvin epäillen ja sitten Neiti sanoi hyvin varmasti: "Äiti syö ruskean puuron. Minun puuroni on valkoista." Selvä se sitten on, pelkkää hirssipuuroa siis kehiin. Mutta siihenkin kyllästyy, vaikka kuinka tykkäisi hirssipuurosta. Neiti on näet perinyt sekä Isiltään että äidiltään aidon herkuttelun halun. Ruoan pitää olla hyvää ja mielellään vielä hauskaa valmistettavaa. Sellaista tämä mysli onkin. Lasten kanssa tätä on helppo ja kiva valmistaa. Purkki on myös ihana vieminen gluteenittomalle ystävälle. Jos sinun ei tarvitse tehdä gluteenitonta, käytä tavallisia kaurahiutaleita, ruishiutaleita tai mitä ikinä keksitkin. 


Gluteeniton mysli

2 dl hirssihiutaleita
2 dl täysjyväriisihiutaleita (Urtekramilla ainakin on)
1 dl tattarihiutaleita
1 dl kurpitsansiemeniä (tai auringonkukan siemeniä tai mikä nyt sopiikaan sinulle)
1-2 dl kuivattuja hedelmiä ja marjoja (meillä oli taatelia ja rusinoita, laita omia suosikeitasi)
(1 dl pähkinöitä, jos voit niitä käyttää)
2 rkl rypsiöljyä
3 rkl ruokosokerisiirappia
hieman suolaa

Laita uuni lämpenemään 150 asteeeseen. Sekoita kaikki ainekset hyvin sekaisin. Levitä tasaiseksi kerrokseksi pellille leivinpaperin päälle. Paahda uunissa 10-15 minuuttia välillä sekoitellen. Seuraa paahtumista tarkasti, sillä liikaa paahtunut mysli ei ole hyvää.


Anna jäähtyä ja purkita sitten. Mysli säilyy noin pari viikkoa kuivassa paikassa. Aivan ihanaa jogurtin tai "soigurtin" kanssa. 

Voi aurinko, minulla on sinua ikävä. Kuvaaminen olisi paljon helpompaa. 

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Täydellinen sitruunapiirakka

Perjantaipäivä oli taas ihan omaa luokkaansa. Voi hyvänen aika mikä yhdistety Kiljusen herrasväki ja Martha Stewartin sakki meillä onkaan. Välillä kaikki sujui niin kauniisti, mutta sitten toisinaan hommat menivät aivan päin seiniä. (Lue eteenpäin, niin ymmärrät miksi kaikki meni aivan kirjaimellisesti päin seiniä.) Ihan ensimmäiseksi aamulla oli tosi kiva huomata, että olin unohtanut osan pyykeistä koneeseen. Yh, sitä ummehtunutta hajua. Etikkaa kehiin huuhteluun ja se oli homma pelastettu.

Sitten suunnittelin hienosti ensi viikon ruokalistan. Ajattelin asioita paljon etukäteen ja tein suunnitelmani niin, että varmasti jämäruoatkin tulevat syötyä. Osan sapuskoista sain tehtyä jo päivällä. Huomasin muuten sellaisen mielenkiintoisen seikan, että porkkanasosekeito matkii hyvin hämäävästi Etnaa. Ai että kuinka hienosti se pulputtaa korkealle, kun sopan unohtaa levylle. Värikin on kuin laavalla! Sitä saa aikaan hetkessä upean seitkytlukulaisen tunnelman keittiön valkoiseen seinään. Kaunista! Tai sitten ei.

Ruokasuunnitelmani olivat melkein täydelliset. Tai oikeastaan ne olivat todella hyvät siihen asti, että mies kysyi minulta mitä on iltapalaksi ja lauantaina lounaaksi. O'ou! Olin unohtanut päivät perjantaista sunnuntaihin. Ei muuta kuin uudelleen kauppaan. Oikeastaan ihan hyvä, pääsin alennusmyynneille sekä hakemaan loputkin tarvikkeet sitruunapiirakkaan. Tuloksen näette tässä:


Rakastan sitruunaa ja rakastan kunnollista sitruunapiirakkaa. Olen aikani tutkiskellut sekä kokeillut erilaisia versioita. Paras tulokseni on nyt tässä: Täydellinen sitruunapiirakka! Olen hakenut elementtejä teokseeni niin James Martinilta kuin Heston Blumenthalilta. Olen yhdistänyt kummankin parhaita ideoita omiini. Täytteen idioottivarma kypsennysmetodi on Hestonilta ja pohja on osittain Martinilta omilla lisäyksilläni. Sitruunan ystävä ei muuta kaipaa kuin palan piirakkaa, muille voi laittaa pienen kermavaahtonokareen kylkeen pehmentämään ihanaa kirpeyttä.

Onnistumisen edellytyksia on muutama. Pohja pitää uskaltaa kaulita riittävän ohueksi sekä täytteen kypsyysaste on oltava oikea. Lämpömittarin avulla se on todella helppoa, ei enää vuoan tutisuttamista uunissa.

Pohja
200 g jauhoja
2 rkl tomusokerimaista vaniljasokeria (Dansukker) tai tomusokeria sekä vaniljansiemeniä tangosta raaputettuna
100 g margariinia tai voita
1 kananmuna
1 tl sitruunamehua
2 rkl kylmää vettä
hyppysellinen raastettua sitruunankuorta

Sekoita kulhossa jauhot ja vaniljasokeri. Nypi joukkoon 50 g margariinia. Nypi niin kauan, että koostumus on hiekkamaista. Lisää sitten loppurasva ja nypi taikina sellaiseksi hernemäiseksi rakenteeltaan. Sekoita kananmuna, sitruunanmehu ja -kuori sekä vesi erillisessä kulhossa sekaisin. Lisää jauhoseoksen joukkoon ensin puolet ja sitten vähitellen niin paljon, että saat muodostettua taikinasta pyöreän pallon. (kaikki neste ei välttämättä mene taikinaan.) Laita taikina muovin sisälle ja anna sen levätä jääkaapissa ainakin puoli tuntia.

Voitele piirakkavuoka, irtopohjainen, jos haluat ilman päänsärkyä koko piirakan esille. Piiraan voi kyllä hyvin tarjota vuoassakin. Vuoan koko n. 26 cm halkaisiljaltaan, reunat 2,5-3 cm korkeat.

Kauli jauhoja apuna käyttäen taikina todella ohueksi (2 mm). Kääri taikina löyhästi kaulimen ympärille ja nosta piirakkavuokaan. Painele varoen pohjalle ja reunoille. Älä venytä taikinaa tai se kostaa sen sinulle kutistumalla paiston aikana. Pidä huoli siitä taikinaa jää roikkumaan reunojen yli vuoan ulkopuolelle jonkin verran. Tämä vähentää kutistumista. (Reunat trimmataan vasta kypsinä.)

Leikkaa leivinpaperista pohjaa isompi ympyrä. Rutistele sitä hetki ja laita se sitten pohjan päälle. Kaada vielä pussillinen kuivia herneitä painoksi. (Samoja herneitä voi käyttää moneen kertaan painona.) Nosta pohja jäähtymään jääkaappiin.

Laitan uuni lämpenemään 200 asteeseen. Kun uuni on lämmennyt, laita piirakkapohja paistumaan 10 minuutiksi. Ota sitten paistoherneet ja leivinpaperi pois ja kypsennä pohjaa lisää noin 5 minuuttia tai kunnes se on kauniin kullankeltainen. Ota pohja pois uunista ja laske uunin lämpötila 120 asteeseen.

Täyte
4 sitruunaa
7 isoa kananmunaa
1 keltuainen
2,5 dl kuohukermaa
300 g sokeria

Pese sitruunat ja raasta niiden kuori hienoksi, vain kuoren keltainen osuus. Purista sitruunoista mehu. Mittaa kaikki ainekset kuumuutta kestävään kulhoon. Nosta kulho vesihauteen (=kattila levyllä kuumaa vettä) päälle ja sekoittele täytettä vispilällä. Tämä vaihe on valmis, kun lämpömittari näyttää täytteelle 60 asteen lämpötilaa. Laita nyt pohja lämpenemään uuniin ritilälle alatasolle. Siivilöi sitten täyte kaatonokkaiseen kulhoon.

Vedä ritilää hieman itseesi päin ja kaada täyte pohjalle. Työnnä varovasti takaisin uuniin ja anna kypsyä noin 15 minuuttia ennen kuin kokeilet ensimmäisen kerran lämpötilaa. Täyte on täydellisen hyytynyt, kun lämpömittari näyttää 70 astetta noin parin millin syvyydessä pinnasta. Tällä konstilla täyte on aina juuri oikeanlainen. Ei liian löysä, ei liian kova. Yhdessä vaiheessa huomasin pinnan olevan sellainen, että se jaksoi kannattaa lämpömittarin painon, joten pystyin laittamaan mittariin hälytyksen, kun se saavutti 70 astetta. Se oli todella näppärää. Pintaan ei kuitenkaan jäänyt mitään isoa jälkeä mittarista valmiina.

Kypsyyttä voi seurata myös tutisuttamalla täytettä. Kun sen huomaa olevan kiinteä, mutta hyytelömäinen, ota piiras pois uunista. Sama vaiva kummassakin, mutta lämpömittari on varmempi.

Ota piirakka pois uunista ja anna jäähtyä. Piiras jähmettyy kauniisti jo huoneenlämmössä. Kun se on sopivasti jäähtynyt, leikkaa reunat kauniiksi. Helpoimmin se käy saksilla. Nosta sitten piiras vielä jääkaappiin jäähtymään. Sen voi kyllä tarjota huoneenlämpöisenäkin, jos ei malta odottaa.

Jotain aurinkoista tähän sateiseen harmauteen!



perjantai 3. tammikuuta 2014

Punajuurta kolmella tavalla

Halusin vähän leikitellä punajuuren kanssa. Olen käyttänyt viime aikoina punajuurta enemmän kuin ennen. Silti pitäydyn helposti samoissa vanhoissa laatikoissa, lindströmin pihveissä tai vuohenjuustosalaatissa. Nyt halusin kokeilla kuinka monimuotoisa punajuuresta saa aikaan. Siitähän tuli vaikka mitä. Suosikikseni nousi punajuuri-tuille. Niin hyvää! Makeaa ja rapeaa, käy oikeastaan pienestä herkkupalasta.

Punajuurihyytelön päällä on punajuuri-tuille, vasemmalla paahdettuja punajuuria ja oikealla niin ihanaa, kullankeltaista vuohenjuustoa.

Punajuurihyytelö

2 dl punajuurimehua (itse lingottua tai Biottan valmista)
3 liivatelehteä

Vuoraa noin 15 cm x 15 cm rasia kelmulla. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 5 minuutiksi. Kiehauta punajuurimehu, sulata siihen liivatelehdet. Kaada neste rasiaan ja laita hyytymään jääkaappiin ainakin kuudeksi tunniksi. (Kannattaa tarkistaa, että hyytelörasia menee suoraan jääkaapissa tai tulos on kuten kuvassa, vähän vinosti hyytynyttä tavaraa. Onneksi se ei haittaa makua.)

Punajuuri-tuillet

150 g raakaa punajuurta kuorittuna
40 g tomusokeria

Kuori ja paloittele punajuuri pieniksi paloiksi. Punnitse ainekset tehosekoittimen kulhoon. Hienonna soseeksi. Valuta muuta minuuttia siivilässä. Laita silikonimaton päälle pieniä lusikallisia sosetta. Painele lusikalla/paletilla todella ohueksi kerrokseksi. Kuivaa 100-asteisessa uunissa 60 min. Irroittele heti lämpimänä alustasta. Anna kuivua hetki vielä ritilän päällä. Säilytä ilmatiiviisti käyttöön asti.

Paahdetut punajuuret

2-3 punajuurta neljään lohkoon leikattuna (pestyina ja kuorineen)
n. 1-2 rkl balsamiviinietikkaa
n. 1 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa, pippuria maun mukaan

Ota arkki foliota. Laita siihen pieni loraus oliiviöljyä. Asettele punajuuret siihen päälle ja pirskota päälle etikka sekä hunaja. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Kääri folio kiinni. Paista 125 asteisessa uunissa 1 tunti tai kunnes ne ovat veitsellä kokeiltaessa pehmeähköjä.

Rucola-vinaigrette

2 dl villirucolaa
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
1-2 tl balsamiviinietikkaa
loraus juoksevaa hunajaa
suolaa ja pippuria maun mukaan

Mittaa ainekset tehosekoittimen kulhoon ja käytä konetta kunnes kastike on tasaista.

Annoksen asettelu

8 pientä noin 1 cm vahvuista viipaletta vuohenjuustoa
punajuurihyytelö
punajuuri-tuille
paahdetut punajuuret
rucola-vinaigrette
juoksevaa hunajaa
saksanpähkinöitä

Kuutioi paahdetut punajuuret. Asettele ne kauniisti lautaselle. Ota punajuurihyytelöstä muotilla sopiva kuvio. Asettele sekin lautaselle.

Paista jääkaappikylmä vuohenjuusto kuumalla ja kuivalla pannulla kauniin kullankeltaiseksi. Asettele kaksi palaa lautaselle. Valuta hieman hunajaa juuston päälle. Ripottele sitten kuutioitujen punajuurien sekä vuohenjuuston päälle saksanpähkinöitä, tiputtele muutama vinaigrette-tippa lautaselle ja viimeistele tuillella. Tarjoa heti. Tästä tulee neljälle hengelle.


Idea tähänkin lähti Hestonin kirjasta. Sieltä löytyi tuo ihana tuille-ohje, jota minun oli pakko kokeilla. Onneksi pian on pitkä viikonloppu, minulla on vähän turhankin paljon ideoita keittiöön. Puhun ja papatan niistä kyllästymiseen asti, kunnes sitten pääsen kokeilemaan ideaani.

Tunnustan, olen suorastaan rasittavuuden huippu, kun saan jotain päähäni. Vähän kuten Neitikin. Hän näki joulureissulla sammakkoleivoksia kaupassa. Siitä asti hän on pyytänyt, että tehdän sammakoita. "Jooko, jooko, jooko?" Nyt ymmärrän miltä miehestäni tuntuu, kun vaimo intoilee jonkun ruokaidean perään. Että osaankin olla rasittava. Ja näyttää siltä, että omena ei ole kauas puusta pudonnut... Sorry vaan Neidin tuleva kumppani siellä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa. Äidin vikaa, kuten aina kaikki muukin, ainakin telkkusarjojen psykiatrien mielestä.

torstai 2. tammikuuta 2014

Porkkanainen spelttileipä

Tämä resepti tuntuu kilometrin mittaiselta ja olen rehellinen, siihen kuluu aikaa. Paistamisessa on muutama kikka, mutta kaikkeen on syynsä. Ohjeellani pystyt tekemään ihanaa, ei hiivalta maistuvaa, todella maukasta leipää. Koska ohjeessa käytetään alkutaikinaa, on hiivan määrä vähäinen ja leipä kohoaa silti komeasti. Paistamisen jipot saavat aikaiseksi ihanan kuoren. Sitä voisi sanoa, että tässä on kotona tehtyä ”artisaanileipää”.


Teen pitkälti kaikki leivät itse ja tämä syntyi sattumalta. Halusin mehevää leipää, jossa on hieman kuitujakin. Spelttiä ja hirssiä käytämme muutenkin ja hirssin tiesin hyvin sopivan porkkanaleipään. Vehnää käytän tuomaan sopivaa sitkoa taikinan rakenteeseen. Suolan määrä tuntuu isolta, mutta iso taikina vaatii määränsä.

Mittaamiseen kannattaa käyttää vaakaa, se on niin paljon tarkempaa kuin desilitramitoilla pelaaminen.

Alkutaikina:
300 g viileää vettä
50 g spelttijauhoja
250 g vehnäjauhoja
1 tl kuivahiivaa

Sekoita alkutaikinan ainekset löysäksi taikinaksi aamulla yleis- tms. muun koneen kulhoon. Anna taikinan käydä huoneenlämmössä leivinliinalla peitettynä iltaan asti. Tee illalla vielä taikina ja nostata se jääkaapissa yön yli.

Taikina:
alkutaikina
150 g spelttijauhoja
550 g vehnäjauhoja
1 tl kuivahiiva
1 rkl merisuolaa myllystä
20 g hirssihiutaleita
200 g hienoa porkkanaraastetta

Lisää alkutaikinan mukaan spelttijauho, vehnäjauho sekä kuivahiiva. Vaivaa pienellä teholla yleiskoneella 5 minuuttia. Lisää joukkoon suola, hirssihiutaleet sekä porkkanaraaste. Sekoita raastetta hieman käsin taikinaan ensin ja anna sitten koneen vaivata taikinaa kohtalaisella nopeudella 10 minuuttia. Peitä kulho kelmulla ja nosta yön yli jääkaappiin. 

Ota taikina lämpimään tuntia ennen leivontaa. Vaivaa taikinasta ilma pois. Jaa kahteen yhtä suureen osaan. Vaivaa kumpaakin palaa hetki ja tee sitten palasta pyöreä leipä. 

Nosta leivät leivinpaperoidulle pellille. Anna nousta 90 minuuttia lämpimässä, vedottomassa paikassa leivinliinan alla. (Vinkki: lämmitetty ”kaurakaveri” pellin alla tekee nousemiselle hyvää.) Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Vedä leipiin muutama viilto terävällä veitsellä. 

Paistaminen:
-Laita leivät uuniin ja suihkuta uuniin hieman vettä.
-Paista ensin 225 asteessa 5 minuuttia. Alenna sitten uuninlämpötila 200 asteeseen.
-Paista 10 minuuttia ja raota luukkua muutamaksi sekunniksi.
-Paista taas 15 minuuttia, jonka jälkeen raotat hetkeksi.
-Paista vielä 15 minuuttia. Ota sitten pois uunista, jos leipä on kypsä. (Kumisee pohjasta koputtaessa.)
-Voitele heti vedellä ja anna jäähtyä leivinliinalla löyhästi peiteltynä.


Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...