Patonkia 45 minuutissa

Usein leivon leipiä joiden valmistaminen saattaa kestää parikin päivää. Pikainen patonki on tervetullutta vaihtelua monimutkaisempiin ohjeisiin. Tämän leivän valmistaa nopeasti ja vain yhdellä kohotuksella. Maku on silti hyvä ja kuohkeutta on, ei toki niin paljoa kuin Jan Hedhin ranskalaisessa patongissa, mutta ihan kivasti kotileivälle. Maku on hyvä ja pinnan saa rapeaksi, sopivaa arkipatonkia siis.

Arkipatonki on meillä nyt pop. Neiti aloitti jokunen aika sitten päiväkotiuransa. Ensimmäinen päivä oli minulle paljon vaikeampi kuin Neidille. Jos näitte päiväkodin liepeillä naisen, joka itki valtoimenaan, se olin minä. Sydämeni särkyi, kun vein lapseni muiden hoidettavaksi. Neiti jäi hyvin mielellään päiväkotiin kavereiden kanssa leikkimään, hänellä ei ollut mitään hätää.

Seuraava kilinä särkyneestä sydämestä kuului, kun tiedustelin Neidiltä, että haenko hänet aiemmin lyhyemmän päiväni vuoksi. Ei, häntä ei saanut hakea aiemmin. Ja minä olin taas se, joka oli sirpaleina. Sitä kun on tottunut Neidin läheisyyteen 24/7, on aika vaikeaa yhtäkkiä huomata, että tyttöni kasvaa isoksi. 

Aika nopeasti neuroottinen suhtautumiseni päiväkotivalmisteluihin muuttui. Olin ennen päiväkotielämän alkua eritellyt päiväkoti- ja muut vaatteet. Kaikki oli kauniisti nimikoituna omalla hyllyllään. Toisella viikolla kaivoin tyytyväisenä vaatteita muidenkin joukosta aamulla nopsasti kynällä nimikoiden. Ruoan suhteen neuroottisuuteni jatkuu. Haluan hyvää ruokaa nopeasti, niinpä meillä on pakastimessa puolivalmiiksi tai valmiiksi asti tehtynä yhtä sun toista. Sopivasti suunnitellen viikonlopusta kuluu pari tuntia ja monikäyttöiset arjen ruoat ovat valmiina. 

Laatuaika Neidin kanssa arkisin on kortilla. Niinpä hyödynnän illat lapsen kanssa touhutessa. Hassuttelut, tyynysodat, satu- ja askarteluhetket sekä pienet leivontahommat ovat nyt iltapuuhia. Iltaisin ei kilinää kuulu sydämestäni. Sen sijaan pienet palaset liimautuvat yhteen niin kuin kylkeeni liimaantunut Neiti. Ikävä hälläkin on, vaikkei iso tyttöni sitä tahdo tunnustaakaan.

Pikapatonki

5 dl vettä, n. 42 asteista (tai 37-asteista tuorehiivaa käyttäessä)

0,5 pss kuivahiivaa tai vastaava määrä tuorehiivaa

1 rkl sokeria

1,5 tl suolaa

8,5-10 dl erikoisvehnäjauhoja

Sekoita hiiva, sokeri, vesi ja 1 dl jauhoja kulhossa. Anna hiivan heräillä 10 minuuttia. Lisää joukkoon suola. Vaivaa joukkoon jauhoja niin paljon, että saat aikaiseksi pehmeän taikinan, joka ei ihan tartu käsiin. Oikeaa jauhomäärää on vaikea sanoa, kun se voi vaihdella jauhojen ja ilmankosteudesta riippuen. 

Nyt tehdäänkin erilailla kuin hiivataikinoissa yleensä. Jaa taikina heti neljään osaan ja muotoile patongeiksi. Laita leivinpaperoidulle pellille. Nostata leivinliinan alla vartin verran. Ripottele pellille hieman vettä. Paista 225-asteisessa uunissa kauniin kullankeltaisiksi, noin vartti. Paistoaika riippuu patonkien koosta ja omasta uunista. Jos haluat pehmeämmän pinnan patonkeihin, voitele ne heti paiston jälkeen vedellä ja jätä hetkeksi leivinliinan alle jäähtymään.

Patonkien malli ei ole niin viimeisen päälle. Kotitekoisuus saa näkyä! Pellillä näkyy sinne tänne ripottelemiani vesipisaroita. Ne tuovat rapeutta pintaan.

Chililä

Scotch Bonnet Redin podit kasvavat vauhdilla, riittäkö aika vai ei, kas siinä pulma.

Aji Umba

Habanero Brown Large

Chililä on vauhdissa, mutta hui, kun on kylmää luvassa. Nytkin on jo todella viileä illalla. Cherry Bombeissa on yli 50 podin alkua. Jamaican mushroom yellow on kasvatellut useaa podia ilman, että olen edes huomannut sitä. Scotch Bonneiteissa on paljon podeja ja ne kasvavat koko vauhdilla. Voi kunpa lämmintä riittäisi vielä tovi!

Roséviinihyytelö marjoilla

Joskus on ihanaa nauttia ihan vaan kahden joku herkkupala, kun Neiti on mennyt nukkumaan. Jääkaapissa pitkään pyörinyt roseeviini sai viimeinkin käyttötarkoituksen jälkiruoan muodossa, kun mietin hemmotteluhetkelle pientä hyvää. Pieni herkutteluhetki johtui hääpäivästä, joka sattui osumaan sellaiseen ajankohtaan, että olimme molemmat puolikuntoisia, minä sormieni vuoksi. Silloin on helppo herkku paikallaan. Tämä ei vaatinut liikaa vaivaa ja oli varsin herkullista.

Roséviinihyytelö marjoilla 4:lle

150-200 g marjoja maun mukaan, mansikat sopivat ainakin hyvin

2 dl roseeviiniä

2-4 rkl sokeria, maun mukaan

2 liivatelehteä + vettä

Päälle

vaniljalla maustettua kermavaahtoa tai soijakermavaahtoa

koristeita mielen mukaan, myrkyttymiä kukkia esimerkiksi

Perkaa ja paloittele marjat. Jaa ne neljän kauniin lasin pohjalle. Liota liivatehtiä runsaassa kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Sulata ne sitten tilkkaseen kiehuvaa vettä. Vatkaa liivateliuos viinin joukkoon. Kaada viini marjojen päälle. Peitä lasit kelmulla ja nosta jääkaappiin muutamaksi tunniksi hyytymään. 

Tarjoile kermavaahdolla ja mielesi mukaisesti koristeltuina.

On se kivaa olla ruokabloggaajan aviopuoliso. Romanttinen illallinen ja mitä tekee bloggaaja - Odota hetki kultaseni. Kuvaan nämä ruoat ensin. 

Hyi minua, jospa seuraavan romanttisen illallisen jätän kuvaamatta.

Mustikkapalapulla

Oikeampi nimi olisi ehkä mustikkanyhtöpulla (pull apart), mutta olen todella kyllästynyt sanaan nyhtö. Ei siinä mitään, ylikypsä liha on todella hyvää, niin on nyhtöpullakin. Joskus vaan jotkut sanamuunnokset käytetään loppuun, kuten halpuutimme hintoja. Hyrrrrr... Niinpä minun nyhtöpullani ovat palapullia, se sopii suuhuni paljon paremmin. 

Mustikkapulla syntyi, kun en saanut mielestäni Luimupupun mustikkapiirakkaa. Jo aiemmin hän oli julkaissut niin ihanan näköisen rahkaisen mustikkapiirakan ohjeen, että sekin pyöri takaraivossani. Näistä kahdesta se idea sitten lähti. Päädyin tekemään tuorejuustolla ja mustikoilla täytettyä pullaa. Jotta sain sen helposti kasaan, käytin näppärää palapullatekniikkaa.

Taikina (ohjeesta tulee kaksi palapullaa)

2,5 dl lämmintä ( maks. 42 astetta) vettä tai maitoa

kuivahiivaa hieman yli puoli pussia

1 dl sokeria

0,5 tl suolaa

1 dl nestemäistä maidotonta margariinia (Keiju) tai sulatettua voita 100 g

6,5-7 dl erikoisvehnäjauhoja

Mittaa kaikki ainekset jonkin sekoitusmasiinan kulhoon ja anna koneen hoitaa työt. Vaivaa taikinaa 10 minuuttia. Lisää jauhoja tarvittaessa, jos taikinasta ei muodostu palloa. Käsin aikaa menee vartin verran. Peitä leivinliinalla ja anna nousta noin 1,5 tuntia. (Jos käytät tuorehiivaa, pidä huoli siitä, että veden lämpötila ei ylitä 37 astetta.)

Täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

1-2 dl sokeria, maun mukaan

1 tl vaniljauutetta tai 3 tl vaniljasokeria

2-4 dl mustikoita, taas maun mukaan

Sekoita ensin yhteen juusto ja sokerit. Sekoita lopuksi varovasti joukkoon mustikat. (Pst. Jos teet maidottoman version, käytä tuorejuuston tilalla Tofutin valmisteita, esim. Sour supreme. Säädä sokerin ja vaniljan määrä makuusi sopiviksi. Soijavalmisteen maku on tavalliseen tuorejuustoon tottuneelle voimakkaampi.)

Leipominen

Voitele hyvin kaksi pitkulaista vuokaa. Jaa taikina kahtia. Kaulitse noin sentin vahvuisiksi levyiksi. Leikkaa noin 6-8 cm kokoisiksi neliöiksi. (Koko riippuu vuokiesi koosta.) Laita lusikallinen täytettä jokaiselle neliölle. Kasaa neliöitä päällekkäin ja nosta vuokaan. Nostata leivinliinan alla tunnin verran. Paista 175 asteessa uunin toisiksi alimmalla tasolla noin 30-35 minuuttia tai kunnes pulla on kauniin kypsä. Anna jäähtyä, jottei tuorejuusto valu pois. Säilytys jääkaapissa. 

Älä täytä vuokaa liian täyteen tai olet pulassa, kun taikina nousee ja täyte valuu uunin pohjalle.

Ihan huomaamattani herkuttelin kolme palaa tätä pullaa. Se on minulle nykyään iso määrä makeaa kerralla. Se kertoo jotain pullan mausta - kotoisa, maukas, mustikkainen ja sopivan makea. Kiva herkkupala kahville.