Appelsiininen crème brûlée

Suunnittelin leipovani. Haikailin herkkujen perään. Haikailin niiden perään entistä enemmän samalla kuin toivoin tulitikkuja pitämään silmiäni auki. Neiti. Voi Neiti. Meidän yöt menevät nykyään näin: Neiti nukkumaan klo 20. Kipaisemme syömään itse iltapalaa ja katsomaan samalla jotain rästiohjelmaa tallennuksista. Ennen kuin on toinen mainostauko tullut, Neiti havahtuu ja alkaa itkemään. Neiti syliin rauhoittumaan ja unilauluja laulelen pitkän aikaa. Neiti nukahtaa lopulta uudelleen, kunnes havahtuu jälleen kymmenen minuutin kuluttua, nukahtaa ja havahtuu viimeistään vartin päästä. Tätä jatkuu aamuyöhön asti, viime yönä viiteen.

On toivoton olo. Olemme väsyneitä ja lapsirassu on väsynyt. Kaikki menee automaattiohjauksella pyykinpesusta ruoanlaittoon ja leikkimiseen. Vain hereillä pysymiseen menee energiaa huimasti ja koko ajan herkututtaisi. Väsymyksen hyvänä puolena on se, ettei jaksa leipoa. Hetki huulilla, ikuisuus lanteilla jää vain sanonnaksi. Kaiken väsymyksen alla eniten huolestuttaa ja mietityttää Neidin valvomisen syy, onko se vaan tuo flunssa (ilman korvatulehdusta ainakin vielä) vai onko joku pidemmän aikaa sopinut ruoka-aine palannut oireita aiheuttavaksi. Tätähän se meidän arki oli ensimmäiset pari vuotta ennen kuin Neidin kaikki allergiat saatiin selville. Toivon totisesti tilanteen palaavan pian normaalisti. En halua lapsukaisen kokevan kovia kipuja. Onneksi itku ei ole ollut sellaista sydäntä raastavaa kipuitkua kuin pahimpien oireiden aikana.

Nyt sitten tämän sydämen purkamisen jälkeen asiaan. Jotain hyvää on kuitenkin välillä saatava. Ratkaisu löytyy helposta crème brûléesta. Tässä ei liikaa ole vaivaa ja herkku saa lisämakua ja pehmeyttä appelsiini-vaniljacurdista.

Appelsiininen crème brûlée

4 annosta

4 keltuaista

3-4 rkl sokeria

1 tl appelsiinin kuorta hienona raasteena, vain keltainen osa

1-2 tl Cointreau-likööriä

2,5 dl vispikermaa

4 reilua teelusikallista appelsiini-vaniljacurdia.

sokeria päälle

Laita kananmunat kulhoon sokerin kanssa. Vatkaa ne ihan kevyesti käsivatkaimella. Lisää joukkoon appelsiinin kuori ja likööri. Lisää lopuksi kerma. Sekoita kevyesti vatkaten. 

Laita annosvuoan pohjalle curdia. Tähtää keskelle, älä reunaan niin kuin minulla kävi. 

Jaa vanukasseos neljään matalaan annosvuokaan (n. 1 dl vetoisuudeltaan per vuoka). Nosta vuoat isompaan uunivuokaan. Laita uuniin ja kaada varovasti kiehuvaa vettä uunipellille annosvuokia varoen. Veden pinta olisi tarkoitus saada noin puoliväliin annosvuoan reunaa.

Paista 180 asteessa 25-30 minuuttia tai kunnes seos on hyytynyt. Ota pois uunista ja anna jäähtyä. Jäähdytä ihan jääkaappikylmäksi.

Ripottele päälle ohuelti sokeria ja karamellisoi sokeri kaasupolttimella (tohottimella) tai kuumien grillivastusten alla.

Tunnustus: kahden viikon aikana on tullut tehtyä neljä kertaa juuri tätä samaa crème brûléeta. Se on niin hyvää ja herkullista!

Leipäjuuren kuivaaminen ja elvyttäminen

Ennen seuraavaa herkkupostausta, palataan taas leipärakkauteni pariin. Olen tehnyt kokeiluja hyvin viihtyvällä taikinajuurellani ja olen oppinut siitä taas lisää. Taikinajuuri on kuin pieni lapsi. Se vaatii hellää hoivaa ja rakkautta sekä säännöllisiä aterioita ja aktiviteettia. Sitä ei voi unohtaa jääkaapin perukoille, vaan juuri on tehty käytettäväksi. Joskus kuitenkin iskee kyllästyminen juurileipiin ja kaipaa vaihtelua. Sellaisina hetkinä juuren hoitaminen saattaa unohtua liian pitkäksi aikaa ja sitten onkin pulassa. Juuri on pilalla ja uuden kehittely kestää aikansa. Muutenkin taikinajuuri voi joskus ottaa nokkiinsa jostain selittämättömästä syystä. Tiedä sitten onko purkki aavistuksen vinossa vai onko nouseva kuu syynä juuren huonoon käytökseen. Tällöin on hyvä, että juuresta on varakappale.

Taikinajuuren kuivaaminen ei ole vaikeaa. Ruoki taikinajuuri ja anna sen käydä useampi tunti. Kun juuri on parhaimmillaan vauhdissa, sekoita se hyvin ja ota 3 ruokalusikallista juurta ja levitä se hyvin ohueksi kerrokseksi leivinpaperin päälle. Laita kuivatettava juuri puhtaaseen ja ilmavaan paikkaan. (Käytin leivinpaperin alla peltiä, jolloin kuivuva juuri oli helpommin siirreltävissä.) Juuri alkaa hyvin nopeasti kuivumaan. Kun juuri on varmasti kuivunut, irroita se paperista ja murustele ilmatiiviiseen lasipurkkiin. Säilytä pimeässä ja kuivassa paikassa. Tässä vielä vaihekuvat:

Hyvässä vauhdissa oleva ruokittu taikinajuuri. Kupliminen olisi voimakkaampaa, jos en olisi kaatanut juurta pois purkista ja puhdistanut purkkia välillä. (Kun peset taikinajuuren kodin, käytä vain kuumaa vettä.)

Juuri levitetään näin ohueksi kerrokseksi kuivumaan. Laitoin illalla kuivumaan.

Ja aamulla juuri oli jo näin kuiva:

Kuivattu juuri murustellaan ja purkitetaan.

Herättäminen ei käy ihan tuossa tuokiossa. Siihen löytyi netistä monen monta ohjetta. Kokeilin paria erilaista tekniikkaa ihan vain uteliaisuuttani. Sen opin, että juurta ei pidä herätellä ja ruokkia liian nopeasti. Silloin ei saa ihan samaa kantaa olevia maitohappobakteereita ja villihiivoja kuin alkuperäisessä on, vaan taikinajuuri syntyy ihan uudelleen sen hetkisen ilman hiiva- ja bakteerikantojen mukaan. Maku- ja tuoksuero oli selkeä.  

Ei siis kannata oikaista ja iskea pientä lusikallista juurta suureen määrään jauhoja ja vettä, vaan pitää olla kärsivällinen. Sivuhuomautuksena: ajatukseni toimii taas kirjoittaessa. En kokeillut sitä, että miten kuivattu juuri toimisi, jos sitä laittaisi isomman satsin esim. 100 g + 100 g annokseen. Se pitää vielä kokeilla jossain vaiheessa. Nyt olen vähän kyllästynyt leikkimään juurella, joten ihan heti en tuota kokeile. Mieleni halajaa mm. suklaan ja appelsiinin pariin. Mutta asiaan, tässä ohjeeni, jolla sain parhaan tuloksen.

Aloitus
1 tl kuivattua leipäjuurta hyvin pieninä murusina
15 g vettä kädenlämpöisenä
15 g jauhoseosta

Pehmennä leipäjuurta 30 min vedessä silloin tällöin sekoitellen. Lisää jauhot, jätä heräilemään 12-20 tunniksi tai kunnes juuri kuplii. (Minulla meni aikaa yön yli.)

Pari tuntia ensimmäisen ruokinnan jälkeen alkaa näkymään pieniä kuplia.

2. ruokinta
25 g vettä
25 g jauhoseosta

Lisää juureen vesi ja jauho. Sekoita. Jätä harsolla peitettynä heräilemään noin 12 tunniksi. (Minulla alkoi parissa tunnissa kuplimaan.) Ruoki sitten taas.

3. ja 4. ruokinta
50 g vettä
50 g jauhoseosta

Ruoki taas juuri. Sekoita ja jätä harson alle taas n. 12 tunniksi. Ja ruoki sitten taas samalla määrällä.

Hyvässä vauhdissa olevaa heräteltyä juurta.

Jatko
Jatka tätä niin kauan, että sinulla on tarpeeksi hyvää taikinajuurta. Voit leipoa kaikesta kerralla, tai jos haluat pitää juuren, niin ruoki sitä niin kauan, että juurta on tarpeeksi (3-5 dl). Useamman ruokkimiskerran jälkeen voit ruokkia määrällä 100 g vettä ja 100 g jauhoja.

Hyvin herätelty taikinajuuri odottaa leivontaa.

Muutama yleisohje herätelemiseen vielä:

Sekoittele juurta välillä ruokkimisten välissä.

Kun juuri on hyvin voimissaan, voit ruokkia sen heti vaikkei sitä kahtatoista tuntia olekaan kulunut. Jos juuri ei lähde yhtään kuplimaan parin ruokinnan jälkeen, aloita alusta.

Käytä laadukkaita jauhoja. Itse tykkään seoksesta, jossa on 150 g luomuruisjauhoja ja 350 g luomuvehnäjauhoja. Luomussa on enemmän ravinteita hiivoille.

Tässä vielä kuva, jossa näkyy miten herätelty ja kuivatettu taikinajuuri toimi leivonnassa. (Resepti tulossa näihin sämpylöihin, kunhan teen nämä vielä kertaalleen. Arvatkaa, kuka ei muistanut merkitä ylös kaikkien aineksien määriä. Hyvä minä!)

Earl Grey kakku

Olen kirjoittanut tätä juttua jo noin kaksikymmentä kertaa huonolla menestyksellä. Saan sanan kirjoitettua ja sitten Neiti huutelee tai tekee jotain päätöntä. Nyt rakensin hänelle ison majan, jos hän vaikka viihtyisi siellä edes hetken. Turha toivo, maja tarvitsee lisää tilkettä peitoista. Viisi minuuttia myöhemmin, pääsen taas jatkamaan. Pieni nuhanenä on nyt ihan pikkuisen vaativalla päällä. Yöt menevät hulinaksi, joten voitte vaan kuvitella miten kaadun sänkyyn, kun Neiti on saatu unille.

Tällaisina päivinä on mukavaa, että pöydällä on kakku, josta voi leikata siivuja. Kuten Kapteeni Picardillakin, on minullakin Earl Grey yksi lempiteelaaduistani. Olen käyttänyt sitä konvehtien maustamisessa ja nyt halusin sitä kahvikakkuun appelsiinin maulla korostettuna. Itse kakkuun en laittanut appelsiinia, kuorrutukseen ja tarjoiluun lisukkeeksi sitäkin enemmän.

Earl Grey kakku

2-3 tl Earl Grey teetä hienonnettuna

0,5 dl kiehuvaa vettä

1 dl maitoa

100 g voita tai margariinia

150 g sokeria

2 kananmunaa

200 g erikoisvehnäjauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. (Käytin pyöreää, n. 24 cm halkaisijaltaan olevaa vuokaa.) Hienonna teelehdet hyvin esimerkiksi morttelissa. Ne jätetään kakkuun, eikä siivilöidä pois. Valitse sen vuoksi hyvälaatuinen Earl Grey tee. Laita teelehdet kippaan ja kaada kuuma vesi päälle. Anna hautua 3 minuuttia. Lisää sitten joukkoon kylmä maito.

Kakusta saa maidottoman käyttämällä maidon tilalla vettä ja rasvana maidotonta margariinia. 

Sekoita yhteen jauhot ja leivinjauhe. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon munat yksi kerrallaan vatkaten. Lisää taikinaan teeseos sekä jauhot. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan. 

Paista 175 asteisessa uunissa n. 35-40 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. (Tikulla kokeltaessa tikkuun ei jää enää taikinaa.) Anna kakun jäähtyä ja valmista kuorrutus.

Kuorrute

125-250 g tomusokeria (määrä riippuu siitä kuinka paljon haluat kuorrutetta)

4-8 rkl appelsiinimarmeladia

appelsiinimehua sen verran, että saat hyvin levitettävän kuorrutteen

Sekoita kuorrutteen aineet yhteen. Lisää appelsiinimehua niin paljon, että kuorrutteesi on sopivaa levitettäväksi. Kuorruta kakku. 

Minulta loppui tomusokeri kesken. Kuorrutetta on hyvin ohut kerros, siksi lisäsin tarjoiluun vielä reilusti appelsiinimarmeladia. Ainakin minulla käy niin, että tomusokeri loppuu aina kesken, kun alkaa tekemään kuorrutteita. Sitä pitäisi ostaa useampi paketti kerralla, kunhan joskus muistaisi. 

Ihana illan teehetki. Herkullista, ei liian makeaa ja yhteensopivaa.