lauantai 12. syyskuuta 2015

Mustikkakauramuffinit speltillä

Flunssa, toinen flunssa, mahatauti ja huoh, kaikki jotka ovat kierrossa, tuntuvat rantautuvan tähän huusholliin. Olihan se päivähoidon alkamisen myötä tiedossakin, että Neiti alkaa kehittämään vastustuskykyään keräämällä jokaisen pöpön, joka vaan on kiinnostunut meidän perheemme tartuttamaan. 

Tautirupeamasta seurauksena on ollut laiskaa leivontaa ja ruoanlaittoa. Aika ei ole yksinkertaisesti riittänyt, enkä itsekään nuhanenänä ole mitenkään innokas keittiöimmeinen ollut. Toivottavasti sairastaminen alkaa pian vähentymään. Käsihygienian lisäksi olen lisännyt entistä enemmän kaikenlaisia antioksidantteja ja vitamiineja ruokavalioomme. Herkut hukkuvat marjoihin ja jälkiruokakulhoissa on usein paljon marjoja ja tilkka vaniljakastiketta tai ihan vaan raejuustoa. 

Nämä muffinit syntyivät sairastelurupeaman inspiroimana. Laitoin taikinaan mukaan terveellisempiä aineita - kaurahiutaleita, spelttiä ja paljon mustikoita. Sokeria laitoin säästeliämmin kuin yleensä. Tuloksena ei niin makea, mutta kuitenkin hyvin maistuva leivonnainen, joka toivottavasti auttaa flunssan torjuntatyössä edes psyykkisesti.



Mustikkakauramuffinit
12 kpl

50 g spelttijauhoja
75 g vehnäjauhoja
125 g kaurahiutaleita
100 g fariinisokeria
2,5 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 tl sitruunankuoriraastetta, vain keltainen kuoriosa
---
1 kananmuna
1 prk lohkeavaa sitruunajogurttia
1 dl maitoa
50 g voisulaa
---
200 g mustikoita (tuoreita tai pakastettuja)

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele tarvittaessa muffinipelti. Paperisia vuokia käytettäessä kannattaa laittaa kaksi vuokaa päällekkäin. Taikina on aika paksua.

Sekoita yhteen kuivat aineet speltistä kaneliin. Sekoita toisessa kulhossa kosteat aineet kananmunasta voisulaan. Yhdistä seokset nopeasti yhteen, älä vatkaa tai sekoita liikaa. Nostele joukkoon mustikat. Paista noin 25 minuuttia tai kunnes muffinit ovat kypsiä.

Pst. Jos teet maidottomana, käytä vaniljanmakuista soijajogurttia ja hieman enemmän sitruunankuorta.

Ripottele päälle kanelisokeria ennen paistoa lisämakua tuomaan. Voi pojat, mikä kuva. Tämä ei näytä kääntämälläkään järkevältä.

Sitten vaan herkuttelemaan! Tällä hetkellä mustikka taitaa olla lempimarjani. Loistavaa "superfoodia", hyrrr...


keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Patonkia 45 minuutissa

Usein leivon leipiä joiden valmistaminen saattaa kestää parikin päivää. Pikainen patonki on tervetullutta vaihtelua monimutkaisempiin ohjeisiin. Tämän leivän valmistaa nopeasti ja vain yhdellä kohotuksella. Maku on silti hyvä ja kuohkeutta on, ei toki niin paljoa kuin Jan Hedhin ranskalaisessa patongissa, mutta ihan kivasti kotileivälle. Maku on hyvä ja pinnan saa rapeaksi, sopivaa arkipatonkia siis.

Arkipatonki on meillä nyt pop. Neiti aloitti jokunen aika sitten päiväkotiuransa. Ensimmäinen päivä oli minulle paljon vaikeampi kuin Neidille. Jos näitte päiväkodin liepeillä naisen, joka itki valtoimenaan, se olin minä. Sydämeni särkyi, kun vein lapseni muiden hoidettavaksi. Neiti jäi hyvin mielellään päiväkotiin kavereiden kanssa leikkimään, hänellä ei ollut mitään hätää.

Seuraava kilinä särkyneestä sydämestä kuului, kun tiedustelin Neidiltä, että haenko hänet aiemmin lyhyemmän päiväni vuoksi. Ei, häntä ei saanut hakea aiemmin. Ja minä olin taas se, joka oli sirpaleina. Sitä kun on tottunut Neidin läheisyyteen 24/7, on aika vaikeaa yhtäkkiä huomata, että tyttöni kasvaa isoksi. 

Aika nopeasti neuroottinen suhtautumiseni päiväkotivalmisteluihin muuttui. Olin ennen päiväkotielämän alkua eritellyt päiväkoti- ja muut vaatteet. Kaikki oli kauniisti nimikoituna omalla hyllyllään. Toisella viikolla kaivoin tyytyväisenä vaatteita muidenkin joukosta aamulla nopsasti kynällä nimikoiden. Ruoan suhteen neuroottisuuteni jatkuu. Haluan hyvää ruokaa nopeasti, niinpä meillä on pakastimessa puolivalmiiksi tai valmiiksi asti tehtynä yhtä sun toista. Sopivasti suunnitellen viikonlopusta kuluu pari tuntia ja monikäyttöiset arjen ruoat ovat valmiina. 

Laatuaika Neidin kanssa arkisin on kortilla. Niinpä hyödynnän illat lapsen kanssa touhutessa. Hassuttelut, tyynysodat, satu- ja askarteluhetket sekä pienet leivontahommat ovat nyt iltapuuhia. Iltaisin ei kilinää kuulu sydämestäni. Sen sijaan pienet palaset liimautuvat yhteen niin kuin kylkeeni liimaantunut Neiti. Ikävä hälläkin on, vaikkei iso tyttöni sitä tahdo tunnustaakaan.

Pikapatonki

5 dl vettä, n. 42 asteista (tai 37-asteista tuorehiivaa käyttäessä)
0,5 pss kuivahiivaa tai vastaava määrä tuorehiivaa
1 rkl sokeria
1,5 tl suolaa
8,5-10 dl erikoisvehnäjauhoja

Sekoita hiiva, sokeri, vesi ja 1 dl jauhoja kulhossa. Anna hiivan heräillä 10 minuuttia. Lisää joukkoon suola. Vaivaa joukkoon jauhoja niin paljon, että saat aikaiseksi pehmeän taikinan, joka ei ihan tartu käsiin. Oikeaa jauhomäärää on vaikea sanoa, kun se voi vaihdella jauhojen ja ilmankosteudesta riippuen. 

Nyt tehdäänkin erilailla kuin hiivataikinoissa yleensä. Jaa taikina heti neljään osaan ja muotoile patongeiksi. Laita leivinpaperoidulle pellille. Nostata leivinliinan alla vartin verran. Ripottele pellille hieman vettä. Paista 225-asteisessa uunissa kauniin kullankeltaisiksi, noin vartti. Paistoaika riippuu patonkien koosta ja omasta uunista. Jos haluat pehmeämmän pinnan patonkeihin, voitele ne heti paiston jälkeen vedellä ja jätä hetkeksi leivinliinan alle jäähtymään.


Patonkien malli ei ole niin viimeisen päälle. Kotitekoisuus saa näkyä! Pellillä näkyy sinne tänne ripottelemiani vesipisaroita. Ne tuovat rapeutta pintaan.

Chililä

Scotch Bonnet Redin podit kasvavat vauhdilla, riittäkö aika vai ei, kas siinä pulma.


Aji Umba

Habanero Brown Large

Chililä on vauhdissa, mutta hui, kun on kylmää luvassa. Nytkin on jo todella viileä illalla. Cherry Bombeissa on yli 50 podin alkua. Jamaican mushroom yellow on kasvatellut useaa podia ilman, että olen edes huomannut sitä. Scotch Bonneiteissa on paljon podeja ja ne kasvavat koko vauhdilla. Voi kunpa lämmintä riittäisi vielä tovi!


sunnuntai 30. elokuuta 2015

Roséviinihyytelö marjoilla

Joskus on ihanaa nauttia ihan vaan kahden joku herkkupala, kun Neiti on mennyt nukkumaan. Jääkaapissa pitkään pyörinyt roseeviini sai viimeinkin käyttötarkoituksen jälkiruoan muodossa, kun mietin hemmotteluhetkelle pientä hyvää. Pieni herkutteluhetki johtui hääpäivästä, joka sattui osumaan sellaiseen ajankohtaan, että olimme molemmat puolikuntoisia, minä sormieni vuoksi. Silloin on helppo herkku paikallaan. Tämä ei vaatinut liikaa vaivaa ja oli varsin herkullista.



Roséviinihyytelö marjoilla 4:lle

150-200 g marjoja maun mukaan, mansikat sopivat ainakin hyvin
2 dl roseeviiniä
2-4 rkl sokeria, maun mukaan
2 liivatelehteä + vettä

Päälle
vaniljalla maustettua kermavaahtoa tai soijakermavaahtoa
koristeita mielen mukaan, myrkyttymiä kukkia esimerkiksi

Perkaa ja paloittele marjat. Jaa ne neljän kauniin lasin pohjalle. Liota liivatehtiä runsaassa kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Sulata ne sitten tilkkaseen kiehuvaa vettä. Vatkaa liivateliuos viinin joukkoon. Kaada viini marjojen päälle. Peitä lasit kelmulla ja nosta jääkaappiin muutamaksi tunniksi hyytymään. 

Tarjoile kermavaahdolla ja mielesi mukaisesti koristeltuina.

On se kivaa olla ruokabloggaajan aviopuoliso. Romanttinen illallinen ja mitä tekee bloggaaja - Odota hetki kultaseni. Kuvaan nämä ruoat ensin. 


Hyi minua, jospa seuraavan romanttisen illallisen jätän kuvaamatta.

Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...