Kollaasi

Kollaasi

lauantai 26. marraskuuta 2016

Kesäkurpitsasalsaa

Siis mä heitän tämän Chromebookini pian maata kiertävälle radalle tai jonnekin vielä vähän kauemmas. Huokaus, nyt se ei suostu näyttämään minulle kuvia. Tiedä sitten mitä on uudistettu vai sanooko tämä lopullisesti sopimusta irti. No, onneksi minulla on muutamia kuvia varastossa. Siirtelen sitten uusia kuvia myöhemmin toisten masiinoiden kautta. 

Kesä oli armelias chileille. Sain mukavasti satoa ja loistavan täydennyksen ihanalta ystävältäni. Niistä sitten pitkin kautta keittelin tietenkin erilaisia salsoja. Yksi löytöni oli kesäkurpitsasalsa. Hämmästyttävän vähän siitä tulee kesäkurpitsan makua. Salsa tuntuu ihan tavalliselta salsalta ja runsaan kurpitsasadon saa hukutettua johonkin ilman, että perhe nousee kapinaan, kun kesäkurpitsaa on joka paikassa. 

Sen opin, että jos chiliä käsittelee liikaa kerralla, kapsaiini tulee kaksienkin käsineiden läpi. Jos olet riittävän pöllö, etkä ota niitä hanskoja välillä pois tai pese niitä, vaan pidät niitä kaksi tuntia samaan syssyyn paikoillaan, olet tuhoon tuomittu. Kapsaiini imeytyy ihon pintakerrokseen ja polte ei lakkaa millään. Ei jogurttihauteella, ei öljy-Fairy-pesulla, ei maitoliotuksella, ei käsidesillä tai ruokasoodalla pesu. Vodkapesukin oli tuhoon tuomittu. Se olisi takuulla auttanut enemmän sisäisesti... Ei siinä auttanut muu kuin kärvistellä ja lopulta ottaa Panadolia, jotta kesti sen kihelmöinnin. Seuraavan chilisatsin käsittelyssä muistin pestä hanskoja todella usein jostain kumman syystä. 

Vasemmalla kesäkurpitsasalsa, oikealla mangosalsaa, josta kirjoittelen toisella kertaa.

Kesäkurpitsasalsa

11,5 dl kesäkurpitsaraastetta
1 sipuli silppuna
2 keskikokoista punaista paprikaa
0,3 dl karkeaa merisuolaa
----
0,5 rkl sinappijauhetta
0,5 rkl sipulijauhetta
0,5 rkl juustokuminaa eli jeeraa jauhettuna
0,25 rkl chilijauhetta
0,5 rkl nestesavua
2,4 dl valkoviinietikkaa
1 dl fariinisokeria
tuoretta chiliä n. 5-10 kpl, minulla oli Habanero Peruvian White, Omnicolor ja Jalapeno Craig's Grande lajikkeita
0,5 tl mustapippurirouhetta
8 dl tomaattikuutioita
0,5 rkl Maizenaa 
140 g Mutti tomato paste säilykettä (purkissa lukee Parma ja double concentrated tomato paste)

Pese kesäkurpitsat ja paprikat hyvin. Kuori sipuli. Raasta kesäkurpitsa. Silppua sipuli ja paprika hienoksi. Yhdistä aineet kulhossa. Sekoita joukkoon suola. Peitä kulho ja nosta jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää.

Seuraavana päivänä huuhtele ja valuta kesäkurpitsaseos hyvin. Laita ne isoon kattilaan. Itse otin kattilaan kertyvää nestettä ja sekoitin siihen Maizenan ennen kattilaan laittamista. Lisää loput ainekset ja keitä 15 minuuttia. Kuori pinnalta vaahto pois.Purkita salsa puhtaisiin ja desinfioituihin purkkeihin. Jätä purkkeihin 1,5 cm tyhjää, pyyhi reunat puhtaiksi. Sulje purkit ja laita ne painekeittimeen (Painekeittimen pitäisi olla tarpeeksi iso useampaan isoon purkkiin, jotta se on turvallinen säilöjä.) ja keittimen pohjalle vettä valmistajan ohjeistama määrä. Toimi valmistajan ohjeiden mukaan saavuttaaksesi keittimen paineen ja prosessoi purkkeja 20 minuuttia, sammuta levy. Odota viisi minuuttia, päästä paineet pois ja nosta purkit jäähtymään varovasti. Älä laita niitä ihan vieri viereen tai vetoisaan paikkaan. Tölkin umpiointi varmistuu, kun keskikohta on painunut alas ja purkista on kuulunut "pop". Säilytä kylmässä, kun ne ovat jäähtyneet. 

Salsan voi myös pakastaa muutamaksi kuukaudeksi, jos käyttää sitä ruoan valmistuksessa. Maku ei niinkään muutu, mutta koostumus vähän kärsii. Tällöin sitä ei tarvitse umpioida. Uuniumpiointiakin käytetään, mutta se ei ole turvallinen metodi, koska kuiva lämpö läpäisee purkit todella hitaasti ja siinä on purkkien räjähtämisriski. 

Tämän reseptin alkuperäinen kirjoittaja Sandy Reluctant Entertainer -blogista kertoo, että tässä salsassa on tarpeeksi happamuutta, jotta se säilyy ilman prosessointia. Eli hänen mukaansa tätä ei tarvitsisi keittää painekattilassa. Samoin kuin Sandy, neuvon itse miettimään ja tutkimaan salsaohjeita ja saatavilla olevaa tietoa, että onko salsareseptisi turvallinen säilöttäväksi. 

Sitten vielä parit chiliräpsäisyt, jotka löytyivät puhelimesta.



perjantai 18. marraskuuta 2016

Kinuskikakku (munaton täytekakkupohja)

Lapsen logiikka on joskus ihan parasta. Minulla oli Neidin kanssa keskustelua joulupukista. Hän kun alkaa olemaan siinä iässä, että vähäsen mietityttää Joulupukin ja tonttujen olemassaolo. Hän aloitti keskustelun sanomalla, että tonttuja ei ole olemassa. Seuraavalla hetkellä hän kertoi, että on merkinnyt lelukuvastoon, että mitä toivoo joulupukilta. Kun katsoin sitä, niin jokainen lelu oli ympäröity. Sitten kerroin hänelle, että joulupukilla ei ole varaa ostaa noita kaikkia leluja. Armas tyttäreni mietti hetken ja kysyi sitten:
- Äiti, onko meillä sellaista sopivaa lahjakassia?
- Mihin tarvit lahjakassia?
- No annan joulupukille kolikkoni lahjaksi, jotta hänellä on varaa ostaa kaikki lelut minulle ja muille maailman lapsille.

Neidin säästöpossu taitaa rikkoa fysiikan lakeja olemalla paaaaaljon isompi kuin miltä se näyttää.

Mutta sitten itse asiaan. Isänpäivänä meillä syötiin täytekakkua ja Neidin allergian vuoksi se tehtiin munattomaksi. Tällaista pohjaa olen käyttänyt nyt paljon. Se ei ole ihan yhtä ilmava kuin perinteinen ilman rasvaa valmistettu sokerikakkupohja kananmunalla, mutta toimii kuitenkin kivasti täytekakun pohjana. Pohja on hyvänmakuinen, helppotekoinen ja ei vaadi mitään ihmeellisiä aineita. Se sopii hyvin kinuskin ja kerman kaveriksi.


Munaton täytekakkupohja

2 dl sokeria
4 dl jauhoja
1 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
---
2 rkl siirappia
1,5 dl jogurttia
100 g voisulaa
1 tl vaniljauutetta (tai sitten kuivien aineiden joukkoon 2 tl vaniljasokeria)
150 g creme fraichea
0,75 dl maitoa

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota n. 20 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita keskenään nestemäiset aineet. Jos taikina on kovin paksua, lisää vielä liraus maitoa. Yhdistä seokset, älä vatkaa liikaa. Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla noin 40-50 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Anna jäähtyä mielellään yön yli. 

Leikkaa kakku kolmeen osaan ja täytä.

Täytimme kakun tällä kertaa kermavaahdolla ja itsetehdyillä hilloilla. Se olisi ehkä kaivannut raikkautta tuoreemmasta täytteestä. Neidin synttäreille hyödynnän pakastettuja marjoja, jotta saan kaipaamaani raikkautta enemmän. Nyt pääarkkitehtinä toimi tietenkin Neiti, joka teki isänpäivän kakkua. Onneksi kakkuna oli sellainen, jota olin itse jo tehnyt useasti, niin pystyin antamaan Neidin itse mittailla aineksia niin pohjaan kuin täytteeseenkin. Ja olisitte nähneet koristelun! Se vasta tarkkaa työtä olikin. Hienosti Neiti sai kermavaahdonkin levitettyä reunoille. Olin varsin tyytyväinen, ei aina tarvi olla justiinsa tasaista. 

Kinuskikastike

Tämä on varsinainen pikaversio, mutta se toimii aina.

2 dl fariinisokeria
2 dl  vispikermaa

Mittaa kattilaan sokeri ja kerma. Keitä välillä sekoittaen niin kauan, että kinuski on maultaan hyvä ja koostumukseltaan sopivan paksua. Anna jäähtyä. Jos kinuskikastikkeen levittää liian kuumana, se sulattaa kerman ja holahtaa helposti kakun sisään.

Vinkki: Levitän aina kinuskikastikkeen alle ohuen kerroksen aprikoosi- tai vaikkapa omenamarmeladia, niin kinuski pysyy paremmin kakun päällä. Lisäksi pursotan kermareunat valmiiksi, niin ne toimivat barrikadeina valumiselle.

Pursotuksissa autoin Neitiä.

Ja pinkkejä koristeita, tietty!


Tähän kakkuun olivat tyytyväisiä niin Neiti, Isi kuin minäkin. 



tiistai 15. marraskuuta 2016

Baileys-kolokakku

Minulla on syntinen olo, todella syntinen. Käytin reilulla kädellä suklaata, kaadoin mukaan runsaasti Baileysia. Keitin suklaakastiketta, johon laitoin vielä lisää suklaata ja Baileysia, murustelin siihen jopa Daimin joukkoon. Otin kaapista vielä lisää Daimia, vatkasin kermaa ja kaadoin joukkoon Baileysia kuorrutusta valmistaessani. Tämä synti näkyy lanteilla, jos sitä syö liikaa.

Leivoin rakkaalle miehelleni toivomuksesta "pienen" Baileys-kakun. Kakun koko oli varmaan kolme kertaa se kuin mitä piti. En tiedä mitä ajattelin, kun aloin tekemään taikinaa. En varmaan mitään on aika todennäköistä. Leipoessa mietin vain, että millä korostan suklaan makua ja mikä sopisi mihinkin. Kokoseikka oli viimeinen mielessäni. Niinpä nyt saankin esitellä ohjeen, jossa on paljon makua ja kokoa. 

Nämä kolo-kakut ovat siitä kivoja, että niihin saa laitettua täytettä vähän eri tavalla. Muuten tämä olisi aika lailla kuin brownie, mutta kun tekee pohjaan koloja ja kaataa niihin kostuketta tai täytettä, muuttuu leivonnaisen luonne ihan täysin.

Baileys-kolokakku n. 20-24 palaa

Pohja

3 dl sokeria
5 dl jauhoja
1 dl kaakaojauhetta siivilöitynä
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
---
2 isoa kananmunaa
2 dl maitoa
100 g voisulaa
1 dl Baileysia
1 dl vahvaa kahvia

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen leivinpaperoi tai voitele ja jauhota uunivuoka. Minulla oli vuoassa kokoa 32 cm x 24 cm. Sekoita yhteen kuivat aineet. Sekoita yhteen kosteat aineet. Yhdistä kuivat ja kosteat aineet vaikkapa puuhaarukalla sekoittaen. Kaada vuokaan. Paista uunissa noin ehkäpä puolen tunnin ajan tai niin kauan, että pohja on kypsä. Kokeiltaessa tikulla, tikkuun ei jää taikinaa. (Arvatkaapa muistinko kirjoittaa paistoaikaa ylös. En muista enää tarkasti kauanko se oli. Suhtautukaa varauksella puoleen tuntiin, kannattaa taikinakerroksen paksuudesta riippuen tarkkailla paistoa 20 minuutin paikkeilta jo.) Anna pohjan jäähtyä.

Suklaakastike

1 dl vispikermaa
50 g tummaa suklaata
1 iso daim
0,5 dl - 1 dl Baileysia

Murustele suklaa ja Daim pieneen kattilaan. Kaada kerma päälle. Sulata sekoitellen miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon Baileys, jos haluat kiehauttaa alkoholin pois. Jos et, lisää Baileys vasta lopuksi. Anna kastikkeen jäähtyä. 

Vinkki: Daim kannattaa murustella pieneksi, se ei sula niin helposti kuin suklaa.

Tee jäähtyneeseen pohjaa vaikkapa pyöreällä puulastan varrella koloja. Valuta suklaakastike koloihin. Kastike on aika nestemäistä, se kostuttaa samalla pohjaa. 


Kastiketta voi olla pinnallakin, ei ole niin tarkkaa, jos ei jaksa laittaa sitä pelkkiin koloihin.
Levittelin kastiketta vähän joka puolelle pohjaa. Se valuu kyllä koloihin.

Kuorrutus (kuvan paloissa on vain puolikas annos kuorrutetta. Kerma loppui kesken...)

1 dl vanhan ajan vaniljakastikejauhetta
1 dl Baileysia
3-3,5 dl vispikermaa

päälle 2 isoa Daimia

Mittaa ainekset kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella hyväksi vaahdoksi, noin 3-4 minuuttia. Levitä pohjan päälle ja nosta kakku vielä jääkaappiin pariksi tunniksi. Rouhi päälle Daimit. Leikkaa paloiksi. Kakun kannattaa antaa lämmetä 20 minuuttia ennen tarjoilua. Säilytys jääkaapissa. 



En olekaan pitkään aikaan kertonut, että mikä on kokoelmani tilanne. Eilen tuli pari purkkia lisää. Nyt olen saanut kasaan 13 purkkia 24:stä. 

Jippii, mun pitää taas järjestää maustehylly uusiksi... Tai sitten ihastelen uusia purkkeja muuten vaan ja odotan, että löytäisin pari purkkia lisää ja vasta sitten tekisin operaationi. 




perjantai 11. marraskuuta 2016

Suklainen karpalo-punaviinikakku

Punaviinikakut ovat olleet muotia jo muutaman vuoden. Meillä on niitä tehty noin 10 vuotta. Alun alkaen näin idean Syystunnelmia ja joulun odotusta -kirjassa (Koskimies, 2005) ja siitä sitten on muokkautunut oma versioni, joka muistuttaa hyvin vähän enää alkuperäistä. Mukaan on tullut amerikkalaista perua punaviinissa liotettuja kuivattuja karpaloita ja suklaan määrää olen (tietenkin!) kasvattanut paljon.

Kananmunien kanssa leipoessa joudun nykyään olemaan todella tarkka. Neiti ei ole kotosalla, check, suojaa pöydät, check, vain tietyt välineet, check, hyvä huuhtelu ja suoraan tiskikoneeseen, check. Syömisen kanssa pitää olla vielä tarkempi ettei vaan murusia mene minne sattuu. Kunhan on huolellinen, niin onnistuu. Kuitenkin epäilen meidän leivonnaisten linjan painottuvan munattomiin leivonnaisiin.

Kakun punaviinimäärä saattaa kuulostaa isolta, mutta se ei kypsässä kakussa maistu muuta kuin täyteläisenä taustamakuna. Punaviinistä tulee kauniin punaruskea väri. Se suorastaan houkuttaa kokeilemaan Red velvet kakun tekemistä viinillä maustettuna.


Suklainen karpalo-punaviinikakku

2 dl punaviinia
2 dl kuivattuja karpaloita
----
200 g sokeria
225 g voita tai maidotonta margariinia huoneenlämpöisenä
4 kananmunaa
200 g tummaa suklaata sulatettuna, maidotonta tarvittaessa
----
250 g erikoisvehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl ruokasoodaa

Laita karpalot punaviiniin pari tuntia ennen leipomisen aloittamista. Ei haittaa vaikka liotusaika olisi yönkin yli. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota iso kuivakakkuvuoka. Minulla oli kahden litran vuoka ja se oli hieman pieni. Sekoita yhteen jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja ruokasooda.

Vatkaa rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää muna kerrallaan vatkaten. Lisää joukkoon sulatettu suklaa. Suklaa ei saa olla liian kuumaa tai taikina juoksettuu. Lisää joukkoon jauhoseos ja hulauta vielä taikinaan viini sekä karpalot. Sekoita yhteen. Kaada kakkuvuokaan. Paista uunin alatasolla noin tunti tai kunnes kakku on kypsä tikulla kokeiltaessa. (Tikkuun ei jää enää taikinaa.) Anna jäähtyä. Koristele jäähtynyt kakku tomusokerilla halutessasi.



Meillä alkaa jo näkymään joulun odotus. Allergiaystävällinen kukka-asetelma syntyi pitkälti jo kaapissa olleista tarvikkeista. Kukat sentään piti ostaa. Joulukukat allergiseen perheeseen on hankala asia. Hyasintti ei sovi tuoksuherkille, joulutähden maitiaisneste on pahasti allergisoivaa ja esimerkiksi luonnonkumiallergikot voivat saada joulutähdestä oireita. Amarylliksestakin voi saada oireita, joillekin se sopii, samoin kuin tulilatva. Joulukaktus voi olla myös siedettävissä. Jouluruusu voi sopia allergikolle, mutta se on myrkyllinen. Se pitää muistaa lapsi- ja eläinperheessä. Paras neuvo on kuitenkin kysyä kyläpaikasta, että mikä kukka sopii. Silloin pelaa varman päälle ja kukista on oikeasti iloa.

Ulos meneviä asetelmia. Kuka sanoo ettei lyhtyäkin voisi koristella?


torstai 3. marraskuuta 2016

Masaliisat eli mokkapalat (munaton)

Masaliisat vievät minut kotiin länsirannikolle äidin herkkujen ääreen. Masaliisat ovat yksiä herkullisista lapsuusmuistoistani. Muistan miten pienempänä en pitänyt tummasta kaakaosta tehdystä kuorrutteesta ja äiti toisinaan teki sitten masaliisan kuorrutteesta vaaleamman. Aina äidin masaliisat ovat maailman parhaita ja tämä pätee varmasti monelle lapselle. Haluan saada Neidille yhtä ihania ruokamuistoja kuin mitä minulla on. Niinpä aloin kehittelemään munattomia masaliisoja. Tässäkin projektissa minulla oli lapsityövoimaa käytössä ja meillä olikin varsin hauskaa tutkia taikinan koostumusta ja miettiä, että miksi leivonnaiset nousevat uunissa.

Tässä syksyn aikana olen saanut treenata oikein kunnolla kysymyksiin vastaamista. Se on ihanaa huomata, että kaikki luetut ja opitut asiat eivät ole itselläkään menneet hukkaan ja joka asiaan ei ole pakko kaivaa Googlen apuja. Eräällä metsäretkellä aiemmin syksyllä sain kyllä käyttää kaiken kognitiivisen kapasiteettini. Tenttikierros alkoi siitä, että miksi dinosaurukset kuolivat. Sen jälkeen sain kertoa tasa- ja vaihtolämpöisistä elämistä. Jotta äiti ei vahingossakaan pääsisi helpommalla, Neiti alkoi tenttaamaan, että miksi ihmiset kehittyivät. Evästauolla kuvittelin voivani huokaista helpotuksesta, mutta ehei, nuo kysymykset olivat vasta lämmittelyä. Tykitys jatkoi ja sainkin vastailla vielä siihen, että miksi jättiläisiä ei ole kehittynyt. Kun puhalsin helpotuksesta, Neiti löysi kärpässienen ja alkoi ihmettelemään, että mitä myrkky on ja miten se toimii. Toivon mukaan Neiti pitää tämän mielenkiintonsa maailman ihmeitä kohtaan vielä kouluaikanakin. Oma mielenkiintokin on syytä pitää hereillä, jotta osaa vastata kysymyksiin. Ties mitä sieltä vielä tulee!

Vähän on hämärässä kuvaamisen taidot ruosteessa... Pitänee treenata taas!

Masaliisat eli mokkapalat (munaton) n. 16-24 kpl, riippuen vuoan ja palan koosta

pohja:
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 dl sokeria
0,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl leivinjauhetta
---
100 g voita tai margariinia
100 g tummaa suklaata
1 rkl siirappia
300 g turkkilaista jogurttia
2 rkl-0,5 dl maitoa, sen verran, että taikina on sopivan löysähköä

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Leivinpaperoi vuoka. (Minulla oli vuoka kooltaan 24 x 24 cm ja se oli liian pieni. Olisin halunnut masaliisoista matalampia.) Mittaa kulhoon kuivat aineet, siivilöi kaakaojauhe. Sulata kasarissa tai kattilassa miedolla lämmöllä rasva ja suklaa. Anna jäähtyä pienen hetken.

Kaada taikinan joukkoon kosteat aineet. Sekoita taikinaksi. Lisää maitoa sen verran, että taikina on löysähköä. Tarkka määrä riippuu esim. jauhojen kosteudesta, joten sitä ei pysty sanomaan. Tuntuu siltä, että jokaisella leivontakerralla se on erilainen.

Kaada taikina vuokaan ja paista kypsäksi. Paistoaika vaihtelee vuoan koon mukaan, n. 15-20 minuuttia uunin keskitasolla. Voit tikulla kokeilla pohjan kypsyyttä. Kun tikkuun ei jää enää taikinaa, on pohja kypsä. Anna jäähtyä.

Kuorrutus:

Kuorrutuksen määrät ovat ohjeellisia. Teen sen aina näppituntumalta ja tässä on suurinpiirteiset arviot. Jos kuorrute on liian paksua, lisää kahvia tai maitoa, jos se on liian löysää, lisää tomusokeria.

75 g voi- tai margariinisulaa
2-4 rkl vahvaa kahvia
300-400 g tomusokeria
1-3 rkl kaakaojauhetta

koristeeksi nonparelleja

Siivilöi kulhoon kaakao ja tomusokeri. Lisää voisula ja kahvia sen verran, että saat sopivan levitettävän kuorrutteen. Levitä kuorrute nopeasti pohjan päälle ja koristele nonparelleilla. 

Nämä masaliisat ovat pehmoisia kuin pumpuli. 


Ohjeen voi muuttaa maidottomaksi käyttämällä maidotonta margariinia, soijajogurttia, soijamaitoa sekä maidotonta suklaata lehmänmaidosta valmistettujen tilalla.