maanantai 30. kesäkuuta 2014

Sitruunainen mansikkakakku

Minulta toivottiin ihan tavallista mansikkakakkua. No sehän sopi, sain leipoa ja kaikki ei näy lanteillani. Tein sitten tavallisen mansikkakakun, johon hyödynsin tekemiäni mansikkacurdia ja sitruunasiirappia. Koristeluun jäi vähäsen aikaa. Joku oli unohtanut (en tunnusta...) laittaa kellon soimaan ja kerrankin Neiti nukkui pitkään. Ei saisi koskaan luottaa siihen, että kyllä se lapsukainen herää aikaisin. Niin ei takuulla käy, jos pitää herätä ajoissa.



Pohja

4 isoa kananmunaa
sokeria yhtä paljon kuin munia
jauhoja yhtä paljon kuin munia
0,5 tl leivinjauhetta
0,5-1 tl sitruunankuorta hienona raasteena

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota n. 24 cm halkaisijaltaan oleva vuoka. Vatkaa sokeri ja munat kestäväksi vaaleaksi vaahdoksi, nostele mukaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe sekä sitruunankuori. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteessa 45 min - 1 tunti. Anna jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa. Anna jäähtyä kokonaan.

Kostutukseen

Sitruunasiirappia vedellä laimennettuna

Mansikkavaahto

1,5 dl vispikermaa
1 dl creme fraichea
2,5 dl mansikkasurvosta, tai maun mukaan
sokeria maun mukaan
2 liivatelehteä

Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Lisää joukkoon creme fraiche, sokeri ja mansikkamurska, sekoita tasaiseksi. Liota liivatteet tilkkaan kiehuvaa vettä ja vatkaa ne sitten ohuena nauhana mansikkavaahdon joukkoon. Anna vaahdon asettua hetki jääkaapissa.

Tee ensin mansikkavaahto. Leikkaa sitten pohja kolmeen osaan. Laita alin tarjoilulautaselle irtopohjavuoan renkaan sisälle, kostuta kevyesti. Levitä päälle mansikkacurdia ja kermavaahtoa. Aseta seuraava kerros ja kostuta se kevyesti. Laita päälle mansikkavaahtoa. Peitä kelmulla ja nosta jääkaappiin kiinteytymään. Kun vaahto on hieman tukevampaa, laita päälle ylin kerros ja kostuta sekin kevyesti. Peitä hyvin kelmulla ja anna olla jääkaapissa muutamasta tunnista yön yli maustumassa.

Ota kakku pois jääkaapista. Poista rengas ympäriltä ja koristele haluamallasi tavalla. Itse käytin kuorrutukseen tavallista laktoositonta vispikermaa. Pienet pursotukset ja sitten asettelin mansikat kukan mallisesti päälle. Muutama ruusu koristamaan ja siinä, kakku valmis. 

Kakkupohjan voi hyvin valmistaa gluteenittomaksi esimerkiksi perunajauhoista. 

Jos kirjoitin jotain päätöntä, johtuu se siitä, että Neiti on kuin mikäkin teknologian vastustaja. heti kun otan läppärin syliini, hän päättää kyllästyä piirtämiseen tai legoiluun. Mukavaa maanantaita!



torstai 26. kesäkuuta 2014

Vesirinkelit hapanjuuresta

Tällä kertaa hapanjuuresta tehdään bageleita eli vesirinkeleitä, noita New Yorkin herkkuja. Uskokaa tai älkää, mutta tein kahdesti ihanat annokset kylmäsavulohella ja tuorejuustolla höystettynä, mutta söimme ne ennen kuin muistin kuvata. Yleensä sitä unohtaa kuvata lämpimät annokset, mutta nyt oli niin kutsuvaa ruokaa, että koko kamera pyyhkiytyi pois mielestäni, vaikka bagelit olisivat voineet hetken syöjiä odottaa. Onneksi ehdin nappaamaan muutaman kuvan valmiista bageleistä paiston jälkeen.

Näissä bageleissa on jonkin verran tekemistä ja vaiheita. Odotusaikaa on paljon, mutta vaiva palkitaan pehmeillä ja herkullisilla bageleilla. Ohjeet hapanjuureen löytyvät tästä postauksesta.


Alkutaikina:
185 g jauhoja
0,25 tl kuivahiivaa
215 g vettä
140 g ruokittua hapanjuurta

Sekoita aineet jonkun vaivauskoneen kulhossa ja anna alkutaikinan kuplia huoneenlämmössä leivinliinalla peitettynä 4-6 tuntia. Kuvassa näkyy kuplivaa taikinaa.

Taikina:
alkutaikina+
0,25 tl kuivahiivaa
235-300 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl leipäsiirappia

Mittaa loput aineet alkutaikinan joukkoon. Vaivaa koneella 10-15 minuuttia. Taikinan pitäisi olla aika tukevan oloista. Lisää jauhoja tarvittaessa. Peitä leivinliinalla ja muovilla, nostata yön yli jääkaapissa.


Keittämiseen:
vettä ja 1 rkl ruokasoodaa

siemeniä rinkelien päälle

Laita lautasille valmiiksi siemeniä rinkeleiden dippaamista varten. Seesaminsiemenet olivat suosikeitamme. Auringonkukan siemenet eivät meinanneet pysyä kunnolla kiinni.

Nosta taikina huoneenlämpöön tuntia ennen leipomista. Vaivaa sitten vähän ilmaa pois. Pyörittele pötköksi ja leikkaa 12 palaan.


Pyörittele taikina pulliksi. 

Tee bagaleihin hyvät reiät. Peitä leivinliinalla ja anna nousta kaksinkertaisiksi.

Kiehauta isohkossa kattilassa 2-3 litraa vettä. Lisää ruokasooda. Anna kiehahtaa hetki ja lisää sitten joukkoon niin monta rinkeliä kuin pystyt mukavasti keittämään. Keitä minuutti kummaltakin puolelta. Kaksi minuuttia yhteensä.

Dippaa varoen bagel siemenlautaselle ja laita leivinpaperoidulle pellille ja paista 230 asteessa, kunnes bagelit ovat kauniin värisiä.
Jos en ihan väärin muista, niin ohje on peräisin Peter Reinhartin kirjasta, jonka nimeä en muista. Olen jälleen kerran raapustellut Salaiseen kansiooni ohjeen joskus. Ohjeessa oli kuivahiivaa, jota en tohtinut jättää pois. Seuraavalla kerralla kokeilen varmasti ilman sitä. Reima on sen verran tehokas poika.

Bagelit ovat parhaimmillaan samana päivänä. Ne kovettuvat kovin helposti, pakasta ne heti, jos et syö kaikkia samana päivänä.

Identtiset kaksoset Reima ja Rainer odottelemassa tosi toimia. Reima lähettää Luimupupulle terveisiä!


tiistai 24. kesäkuuta 2014

Cinnabon (munaton, maidoton, vegaani)

Minulla on vieläkin vaikeuksia uskoa Neidin edistymistä. Olemme pikku hiljaa kokeilleet hänelle kaikenlaista ja nyt on ruokavalioon saatu lisättyä kauran ja suklaan lisäksi vehnä! Tuntuu ihan uskomattomalta. Leipominen on helpottunut huomattavasti ja lapsukaiselle löytää jopa kaupasta tai tarvittaessa ravintoloista syötävää. En meinaa uskoa tätä millään. Koko ajan pelkään takapakkia ja vedinkin nyt kokeiluille stopin hetkeksi aikaa. Menemme tällä ruokavaliolla vähän aikaa ennen kuin testataan taas maitoa tai kananmunaa.

Sitten näihin cinnaboneihin. Ne eivät häviä esikuvalleen yhtään. Maku on yhtä hyvä ellei jopa vähän parempikin. Itse pulla on mukavan pehmeää ja leivonnainen sulaa suuhun. Tässä herkku, jonka voi hyvin leipoa kaikille tarjottavaksi jos on tarvetta vegaaniselle (munattomalle ja maidottomalle) tarjottavalle.

Taikina

2,5 dl lämmintä ( maks. 42 astetta) vettä
kuivahiivaa hieman yli puoli pussia
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 dl nestemäistä maidotonta margariinia (Keiju)
6,5-7 dl erikoisvehnäjauhoja

Mittaa kaikki ainekset jonkin sekoitusmasiinan kulhoon ja anna koneen hoitaa työt. Vaivaa taikinaa 10 minuuttia. Lisää jauhoja tarvittaessa, jos taikinasta ei muodostu palloa. Käsin aikaa menee tuplaten. Peitä leivinliinalla ja anna nousta noin pari tuntia. (Jos käytät tuorehiivaa, pidä huoli siitä, että veden lämpötila ei ylitä 37 astetta.)

Hyvin innokas leipuri. Tarkan kuvan saaminen oli mahdotonta, kun oli niin kova tohina päällä. Vehnätaikina tuntui Neidistä kivalta leivottavalta. Gluteenittomat taikinat ovat niin erilaisia. 

Täyte

0,25-0,5 dl nestemäistä maidotonta margariinia
1-1,5 dl fariinisokeria
kanelia maun mukaan

Sekoita kaneli fariinisokeriin. Kaada taikina pöydälle ja vaivaa isoimmat ilmat pois. Kaulitse taikina noin 1 cm vahvuiseksi levyksi. Voitele nestemäisellä margariinilla ja ripottele päälle sokeri-kaneliseos. Kääri rullalle ja leikkaa 10 yhtäsuureen osaan. Laita leivinpaperoituun uunivuokaan (n. 25 cm x 35 cm). Peitä leivinliinalla ja anna nousta tunnin verran tai kunnes pullien koko on tuplaantunut. Paista 175 asteessa 30-40 minuuttia tai kunnes cinnabonit ovat kauniin kullankeltaisia. 
Kohonneita cinnaboneja

Kuorrutus

3-4 dl tomusokeria
1 tl vaniljauutetta
2 rkl nestemäistä maidotonta margariinia
2-3 rkl soijajogurttia

Sekoita kuorrutuksen ainekset keskenään niin, että saat hyvin levittyvän kuorrutteen ja levitä se heti lämpimänä cinnabonien päälle. Anna jäähtyä. Sokeripitoisuudesta johtuen cinnabonit säilyvät huoneenlämmössä. 

Pelkään koko ajan, että otamme takapakkia. En uskalla öisin oikein nukkuakaan, kun epäilen koko ajan Neidin mahakipujen alkavan. Valehtelematta herään siihen, kun Neiti heilauttaa ukkovarvastaan sängyssään. Toivottavasti jatkossakin heräilen turhaan ja oireet loistavat poissaolollaan.






sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Paleo Browniet

Tiedä sitten ovatko nämä ihan täsmälleen paleoruokavaliota, mutta ainakin vähän sinne päin. Kehittelin tämän ohjeen rakkaalle ystävälleni, joka puolestaan ilahdutti minua upeilla chileillä. Halusin tehdä hänelle sopivan herkullisen leivonnaisen, joka olisi myös vähän terveellisempi kuin ihan tavalliset browniet. Kookossokeri on jo itsessään mukavan paahteisen makuinen, siihen kun yhdistää ripauksen chiliä, saa todella herkulliset browniet aikaiseksi. Chilin voi toki jättää poiskin, jos ei ole sen ystävä. Valmistus on varsin helppoa ja nopeaa, ei mitään ylimääräisiä vaiheita.



60 g voita tai maidotonta margariinia
200 g tummaa suklaata, maidotonta tarvittaessa
2 tl vaniljauutetta
4 kananmunaa
2-2,5 dl kookossokeria
1,5 dl kookosjauhoja
1 dl mantelirouhetta
(Voit maustaa mm. chilillä halutessasi taikinan)

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sulata kattilassa margariini ja suklaa. Anna jäähtyä pieni hetki. Sekoita joukkoon loput aineet. Laita n. 24 cm x 24 cm vuokaan. Paista uunissa alatasolla 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa sitten paloiksi.


torstai 19. kesäkuuta 2014

Mansikkapalat

Nämä ovat varsin mansikkaisia helppotekoisia leivonnaisia. Mansikoita hyödynnetään niin täytteessä kuin kuorrutuksessa ja vielä koristeenakin. Suomalaiseen keskikesään sopiva leivonnainen siis. Mansikka on ollut meillä muutenkin hyvin pidetty ja suosittu marja. Olin olevinani fiksu ja nostin keväällä ajoissa mansikan taimia parvekelaatikkoon ja kasvihuoneeseen ja kappas, meillä syödään jo omia mansikoita.


Mansikkapalat

110 g maidotonta margariinia tai voita
3 dl sokeria
1 tl vaniljauutetta
2 isoa kananmunaa
6 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
2,5 dl mansikkasurvosta

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Leivinpaperoi noin 25-30 cm suorakaiteen mallinen vuoka. Yhdistä leivinjauhe jauhoihin. Vatkaa rasva, sokeri ja vaniljauute kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon muna kerrallaan vatkaten. Sekoita sitten vaahtoon jauhot ja mansikkasurvos. Levitä pellille ja paista kypsäksi, noin 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä.

Levitä jäähtyneen pohjan päälle mansikkacurdia. Koristele mansikoilla ja mintulla. Minulla on suklaaminttua ja pidän sen mausta paljon enemmän kuin tavallisesta mintusta. Suosittelen testaamaan, jos löydät taimen jostain.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Savunmakuinen cola-viskikastike ja grillikylki

No jo on juhannuskelit etten sanois. Kesäkukat ovat vähemmän kauniissa harsopaketeissa, ruukkutomaateille piti laittaa muovia suojaksi, kasvimaa on yltäpäältä harsotettu. Eilen tuli jotain epämääräistä valkoista taivaalta ja yö oli Ilmatieteen laitoksen mukaan sinisillä lämpötiloilla. Hyrrr. Tässä teille rohkeille grillikylkiohje, jos tohditte grillata ulkona. Meillä se  taitaa jäädä väliin, ehkä. En ole oikein osannut päättää vieläkään juhannuksen menua. Tai no, jälkkärit tiedän kyllä ja perjantain lounaan, mutta lopun edestä on kaikki auki.

Viskicolasoosi

2 dl paseerattua tomaattia
1 dl ketsuppia
1 dl coca-colaa
0,5 dl viskiä/bourbonia
1 dl fariinisokeria
0,5 punasipulia pienenä silppuna
1 valkosipulinkynsi silppuna
0,5-1 tl mustapippuria rouhittuna
2 tl paprikajauhetta
1 rkl soijakastiketta
2 rkl worcesteria
3 rkl omenaviinietikkaa

Mittaa ainekset kattilaan ja hauduttele parisen tuntia miedohkolla lämmöllä. Säilyy jääkaapissa ainakin viikon ajan.

Grillikyljen valmistus

Hiero grillikylkeen edellisenä iltana rub. Trimmaa lihaa tarvittaessa siistimmäksi. Kiedo kylki muovipussiin tms. Käännä muutaman kerran marinoitumisen aikana. Säilytä jääkaapissa.

Rub
2,5 dl fariinisokeria
4 rkl paprikajauhetta
1 rkl valkosipulijauhetta
1 rkl sipulijauhetta
2 rkl merisuolaa rouhittuna
2 rkl pippurisekoitusta
1 rkl chilijauhetta

Sekoita aineet hyvin yhteen. Säilytä tiiviissä astiassa. Säilyy useamman viikon.


Nosta liha lämpenemään tuntia ennen esikypsennystä. Ota sopiva uunivuoka. Paloittele sinne pari porkkanaa ja sipulia. Lisää pohjalle 0,5 dl vettä. Nosta kylki kasvisten päälle. Peitä vuoka tiiviisti foliolla ja nosta 100-125 asteiseen uuniin. Anna kypsyä uunissa 6-8 tuntia. Tämän vaiheen jälkeen liha säilyy pari päivää jääkaapissa. (Jos laiskottaa, kiedo kylki folioon ja kypsennä sellaisenaan ilman rehuja 6-8 tuntia.)

Grillaa lopuksi hyvä pinta suoralla lämmöllä hyvällä hiilloksella tai kaasu- tai sähkögrillissä. Valele usein grillikastikkeella. Anna vetäytyä varten verran ennen leikkaamista. 

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Mansikkacurd ja sitruunasiirappi

Aikoja sitten olen raapustanut salaiseen kansiooni tämän mansikkacurd-ohjeen kokeiltavien joukkoon. Nyt tuli se hetki ja testasin tätä rapakon takaa löytynyttä ihanaa reseptiä omilla muokkauksilla. Ihana se totta tosiaan onkin. Mansikka saa pienen potkun appelsiinista ja sitruunasta. Curdin samettinen rakenne tekee suutuntumasta herkullisen pehmeän. Ihana kakkutäyte tai paahtoleivän päällinen on syntynyt.


Sitruunaisen maun ystävä nauttii sitruunasiirapista, jolla voi kostuttaa kakun tai vaikkapa maustaa jääteen. Sen tekeminen on helppoa ja nopeaa.

Mansikkacurd

225 g mansikkamurskaa
300 g sokeria
125 g maidotonta margariinia (voi sopii myös) kuutioina
1 rkl hienoa appelsiinin kuoriraastetta
2 rkl appelsiiniamehua
1 rkl hienona sitruunan kuoriraastetta
2 rkl sitruunamehua
4 isoa kananmunaa

Möyhennä mansikat oikein hienoksi pyreeksi tehosekoittimessa. Laita ne kuumuutta kestävään kulhoon. Mittaa joukkoon muut aineet. Nosta kulho vesikattilan päälle. Kattilassa oleva vesi ei saa koskettaa kulhon pohjaan. Vispaa curdia vesihauteessa keittämisen ajan. Vispaile kevyesti, niin ettei curd jämähdä pohjaan tai reunoihin kiinni. Tavoitteena on saada majoneesimainen paksuus, aikaa menee noin 15 minuuttia. Voit kokeilla hyytymistä laittamalla lusikallisen curdia lautaselle ja nostamalla sen jääkaappiin. Jos se on muutamassa minuutissa hyytynyt, on paksuus hyvä.

Kaada curd steriloituihin purkkeihin ja jäähdytä. Säilyy jääkaapissa noin pari viikkoa.

Sitruunasiirappi

2,5 dl sokeria
2 dl vettä
yhden sitruunan mehu + kuori

Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta siitä kuoren keltainen osa sekä purista mehu. Lisää ne kattilaan. Keitä keski-/miedohkolla lämmöllä 15 minuuttia. Anna jäähtyä ja maustua vielä useamman tunnin. Siivilöi siirappi puhtaaseen purkkiin ja säilytä jääkaapissa. Laimenna halutessasi, jos käytät kakun kostuttajana.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Hapanjuuripatonkia ja ohjeet hapanjuureen

Sain viime kuussa itselleni melkoisen herkullisen hoidokin, nimittäin Luimupupun taikinajuuren. Olenkin tehnyt Reiman kanssa jo monesti tuttavuutta yhdellä sun toisella leivällä. Minun oli ihan pakko kokeilla myös ihan aasta ööhön Luimupupun tapaa tehdä taikinajuuri ja sehän toimii hienosti. Yhden hoidokin sijasta minulla on nyt kaksi ja voin hyvin vertailla niiden käyttäytymistä. Kerron tässä postauksessa hapanjuuren tekotavan ja lisäksi muutaman hoito-ohjeen juurelle.


Hapanjuuri eli monesti myös sourdough-nimellä kutsuttu taikinajuuri tehdään vedestä ja jauhoista. Sen valmistuksessa hyödynnetään luonnon maitohappobakteereita ja villihiivoja. Niiden avulla saadaan aikaiseksi taikinajuuri, jossa on hiiva jo itsessään ja kaupallista hiivaa ei tarvita. Villihiivat tekevät taikinaan hiilidioksidia, joka kohottaa taikina ja maitohappobakteeri puolestaan tuo makua.

Hapanjuuresta valmistetut leivät maistuvat miellyttävän happamalle. Maku on ihan toista kuin kaupan "pullaleivillä". Kuori on rapea ja sisus pehmeä. Lisämakua tuo oma onnistuminen, minä itse olen tehnyt tämän!

Taikinajuurta tehtäessä on hyvä käyttää luomujauhoja ja mielellään vielä pieneltä valmistajalta. Ne sisältävät eniten juuren tarvitsemia aineita. Ole tarkkana, että jauhoissa ei ole jauhonparannetta. Sitä voi olla vaikka pussissa lukisi luomu. Tarvitset myös hyvän kannellisen lasipurkin, noin litran verran vetoisuudeltaan. Tavallinen umpiotölkki on hyvä, koska se pitää aromit sisällään. Taikinajuuri tuoksuu välillä etikka- ja välillä maitohapolta, mutta se on ihan normaalia. Sen sijaan jos juuri alkaa haisemaan ummehtuneelta tai homeiselta, heitä se pois, se on pilalla. Älä käytä sitä enää, vaan heitä pois ja aloita alusta.

Taikinajuurta voi säilyttää samassa purkissa pitkään. Purkin voi välillä pestä kuumalla vedellä, mutta älä käytä tiskiainetta.

Moni amerikkalainen ohje neuvoo seisottamaan juureen käytettävää vettä hetken aikaa, jotta kloori haihtuu. Olen toiminut tämän mukaan, jotta juuri saisi parhaan mahdollisen alun ja vanhempi juuri olisi hellässä huomassa. Taikinajuuren hoitaminen helpottuu huomattavasti alun jälkeen. Mitä vanhempi juuri, sen tasaisempi se on ja helpompi hoidettava. Oma kokemukseni on, että tällaista vehnäruisjuurta on paljon helpompi hoitaa kuin pelkkää vehnäjuurta. Olen aikanani tehnyt monia vehnäjuuria ja niiden kanssa on joutunut tekemään todella töitä hoitotasapainon pitämiseksi. Tämä Luimupupun ohjeella tehty toimii paljon paremmin.

Tässä Luimupupun ohje taikinajuuren tekoon:
  • Mittaa litran lasipurkkiin 1 dl vettä. Sekoita joukkoon 0,5 dl vehnäjauhoja ja 0,5 dl ruisjauhoja. Jätä purkki huoneenlämpöön kansi raolleen. 
  • Ruoki seuraavina päivinä taikinajuurta 2-3 kertaa päivässä samalla annoksella (1+0,5+0,5) kuin aloittaessasi taikinanteon. 
  • Juuri on valmis neljäntenä tai viidentenä päivänä aloituksesta. 
Säilytä valmista juurta jääkaapissa kansi suljettuna. Ota se huoneenlämpöön 12 tuntia ennen leivonnan aloittamista ja ruoki juuri samalla annoksella kuin aloittaessa. Nuorempaa juurta olen ruokkinut vähän tiheämmin, vanhempi tuntuu tykkäävän noin 5-7 päivän välein suoritetusta ruokinnasta. Taikinajuureen tulee miellyttävä tuoksu muutama tunti ruokinnan jälkeen ja se alkaa kuplimaan.

Ruokkimaton taikinajuuri. On ihan normaalia, jos juuren päällä nousee nestettä ja raskaampi aines painuu alas. Juuri palautuu normaalin näköiseksi, kun sekoitat sitä. 

Muutama tunti ruokinnasta ja juuri on herännyt eloon.


Jos et leivo hetkeen taikinajuuresta, ruoki sitä silti ja ota siitä välillä juurta hieman pois ettei sen koko kasva mahdottoman isoksi. 

Hapanjuuripatonki

4 patonkia

200 g ruokittua taikinajuurta
600 g erikoisvehnäjauhoja (+lisää tarvittaessa)
150 g puolikarkeita spelttijauhoja
2 tl merisuolaa
400 g vettä

Mittaa ainekset yleiskoneen kulhoon ja käytä konetta noin 8-10 minuuttia. Lisää tarvittaessa jauhoja niin, että taikinasta muodostuu pallo. Käsin vaivattaessa aikaa menee tuplaten. Laita taikina kevyesti miedolla öljyllä voideltuun kulhoon. Nostata leivinliinan alla pari tuntia tai yön yli jääkaapissa.

Kuvassa on juuri tehty taikina. Aamulla koko kulho oli täynnä kauniisti kohonnutta taikinaa.

Leivo taikina patongeiksi. Ripottele päälle hieman jauhoja.

Nostata leivinliinan alla noin tunnin verran tai kunnes patongit ovat nousseet hyvin.

Leikkaa patonkeihin viillot ja paista uunin keskitasolla ensin 240 asteessa viisi minuuttia, sitten laske lämpötila 210 asteeseen ja paista noin 20-30 minuuttia tai kunnes patongit ovat kypsiä. Voitele halutessasi paistamisen jälkeen heti kevyesti vedellä ja peitä leivinliinalla. 


Kiitos Luimupupu mielenkiintoisesta hoidokista! Reima ei ole saanut lomailla tässä huushollissa. 

Inspiraationa on toiminut Luimupupun blogi.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Saksalainen perunasalaatti ja kalkkunapastrami

Tässä tulee pari grilliruokaa juhannusta ajatellen. Minä höpsö tajusin vasta eilen, että niin niin, juhannus on viikon kuluttua. Mihin ihmeeseen se aika oikein menee? Juuri vasta oli pääsiäinen, tai no, oikeastaan joulukin tuntui olevan ihan hiljattain. Nyt on viimeistään uskottava, että aika kuluu sitä nopeammin, mitä vanhempi on. Hyvänen aika, millaista vauhtia se menee kahdenkymmenen vuoden kuluttua, en halua edes ajatella.

Tietenkin myös perinteinen grilliluu/kylkiohjekin pitää olla juhannuksen tienoilla, joten olen kehitellyt uuden grillisoosin näille herkuille. Sellainenkin siis on tulossa blogiin. Leivonnaisille ideoita on vaikka millä mitalla. Nyt kun oikein intoilen juhannuksesta, voisin lyödä vetoa, että meidän poppoo on joko kipeänä tai sitten mättää joku muu. Sää on huono, eikä salli grillausta tai unohdamme ostaa lisää hiiliä. Veikkaan vahvasti porukkani tuntien jälkimmäistä.

Pidän itsetehdystä perunasalaatista, mutta kaipaan siihen välillä vaihtelua, varsinkin majoneesikastikkeeseen. Muutenkin perunasalaattia on hauska varioida eri tavoilla, vaikkapa tarjota lämpimänä. Kalkkunapastrami puolestaan on kiva löytö Steven Raichlenilta.


Saksalainen lämmin perunasalaatti

1,5 kg uusia perunoita
1 keltasipuli palasina
4 kevätsipulia silppuna
0,5 dl persiljasilppua
---
1 pkt pekonia pieninä paloina
1 punasipuli silputtuna
1 rkl sinapinsiemeniä
1 dl valkoviinietikkaa
0,75 dl rypsiöljyä

Pese perunat hyvin. Laita kattilaan vesi ja sipuli, mausta suolalla. Kuumenna kiehumispisteeseen, lisää joukkoon perunat. Keitä kypsiksi. Kaada vesi pois ja laita kattila pieneksi hetkeksi takaisin levylle, jotta kosteus haihtuu. Kun perunat ovat käsiteltävissä, ota ne kattilasta ja paloittele tarjoilukulhoon. Peitä kulho esimerkiksi lautaselle tai foliolla, jotta ne eivät jäähdy. (keitettyä sipulia ei käytetä.)

Paista pekoni rapeaksi. Ota se pois pannulta ja lisää rasvaan punasipulisilppu. Kuullota sipuli sekoitellen. Lisää joukkoon sinapinsiemenet, kun muutama siemen on pompahtanut, (ihan oikeasti ne alkavat hyppelemään ennen pitkää) lisää joukkoon etikka. Kiehauta minuutin pari. Lisää joukkoon öljy. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada kuuma kastike perunoiden päälle.

Lisää joukkoon kevätsipuli, persilja ja pekoni. Sekoita ja tarjoile heti. Pekonin voi halutessaan jättää pois tai korvata jollain muulla lihalla.

Kalkkunapastrami



1-2 kg kalkkunanrintaa
Mausteseokseen:
3 rkl korianteria
3 rkl mustapippurirouhetta
valkosipulia maun mukaan
1,5 tl vaaleita sinapinsiemeniä
0,5 dl karkeaa suolaa
0,5 dl fariinisokeria
0,5 dl paprikajauhetta
1 rkl jauhettua inkivääriä

Mittaa ainekset isoon mortteliin tai kulhoon, jossa pystyt niitä hieman murskaamaan ja sekoittamaan hyvin. Levitä sitten valmis seos kalkkunan päälle joka puolelle. (Seosta tulee liikaa, se säilyy muutaman kuukauden, jos laitoit valkosipulin jauheena.) Laita kalkkuna pussiin ja jääkaappiin vuorokaudeksi. Käännä muutaman kerran marinoitumisen aikana. 

Ota kalkkunanrinta huoneenlämpöön noin 30-60 minuuttia ennen grillaamista. Pyyhkäise sen päältä ylimääräiset mausteet. Laita grilliin sopivaan kohtaan pannu, johon kalkkunasta valuu nesteet. (Muista, että pannun pitää olla liekinkestävä.) Kalkkuna grillataan epäsuoralla lämmöllä kohtalaisella tai miedohkolla lämmöllä. Käytä savustuslastuja tuomaan lisämakua. Kalkkuna on kypsä, kun sen sisälämpötila on 70 astetta. Suosittelen käyttämään lämpömittaria tässä kohtaa, jotta tiedät varmasti kypsyyden. Tarjoile ohuina viipaleina vaikkapa leikkeleen tilalla leivän päällä. 

"Suomessa kasvatetun kalkkunan rintafilee on kypsennettävä kypsäksi (≥ +70 °C), mutta sitä ei missään nimessä kannata eikä onneksi tarvitsekaan ylikypsentää. Kotimaisten kalkkunoidemme lihassa ei ole salmonellaa — päinvastoin kuin useimmissa muissa maissa, joissa sen takia kehotetaan saavuttamaan +75 °C." Tässä pieni tietoisku kalkkunaa.fi -sivustolta.


Pst. En ole leivonnaisiakaan unohtanut, mm. tällaista tulossa blogiin:





keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Laiskan akan nyhtökana

Tässä on homman jujuna se, että tiskiä ei tule juuri lainkaan, soosia ei tarvitse tehdä erikseen ja kaikki valmistetaan yhdessä padassa ilman erikoisia hienouksia. En yleensä käytä paistileikkeitä, mutta nyhtö"kanassa" ne ovat paikallaan rasvapitoisuutensa vuoksi. Kesäaikaan haluan usein päästä ruoanlaitossa hieman helpommalla, tämä on sitä laiskuuttani parhaimmillaan. Ruoan voi kypsentääkin missä haluaa. Liekinkestävä pata sopii vaikka grilliin muhimaan, uunissa ja hellallakin kypsentäminen onnistuu. Tärkeintä on olla kärsivällinen ja käyttää mietoa lämpöä.


2 pkt broilerin paistileikkeitä
ruokaöljyä paistamiseen
2 dl grillikastiketta (Valmista tai itsetehtyä)
2 dl paseerattua tomaattia
1-2 dl kanalientä
2 säilöttyä persikan puolikasta
suolaa, pippuria maun mukaan
1-2 tl chilisilppua

Ota paistileikkeet huoneenlämpöön puoli tuntia ennen kypsentämistä. Valitse vähintään kolmen litran pata. Laita padan pohjalle öljyä ja kuumenna se. Paista leikkeisiin vähän pintaa, se tuo lisää makua. (Tässä kohtaa tulee lisätiskiä yksi lautanen, koska pataan ei mahdu liian montaa leikettä kerralla. Jos oikein laiskottaa, voit jättää paistamisen väliin ja laittaa broilerit raakana pataan.)

Kun olet paistanut leikkeet, laita ne kaikki pataan takaisin ja mittaa niiden päälle kastikeainekset. Usko minua, persikasta tulee hyvä ja pehmeä säväys. Sen maku sopii hyvin broilerin makuun. Lisää kanalientä sen verran, että broilerit peittyvät nippanappa. Sekoita sen verran mitä voit ja laita sitten kansi päälle. Laita uuniin 125 asteeseen useammaksi tunniksi tai anna hautua hellalla miedolla lämmöllä usean tunnin ajan. Vähintään kaksi tuntia, neljä on jo liioittelua. Grillissä pata epäsuoraan lämpöön tai ylätasolle. Sekoittele muutaman kerran kypsymisen aikana.

Tarjoile esimerkiksi hampurilaisina "revittynä". Suosittelen myös tekemään nyhtölihasta pizzaa, se on jotain uskomattoman hyvää! Lihan voi myös pakastaa annoksina ja ottaa käyttöön tarvittaessa.

Huom! Jos teet allergikolle, muista tarkistaa grillikastikkeen sisältö.


maanantai 9. kesäkuuta 2014

-ton Mokkapalat (munaton, gluteeniton, maidoton)

Kirjoitan kiireellä tätä ohjetta, mutta minun on pakko jakaa tämä heti, olen tästä niin iloinen! Leivoimme Neidin kanssa niin loistavia -ton mokkapaloja! Tässä ohjeessa on nopeus valttia. Tee juuri niinkuin neuvon, valjastamme kemian avuksemme kohottamaan gluteenittomia ja munattomia leivonnaisia. Ruokasooda reagoi etikkaan ja alkaa kuplimaan voimakkaasti. Sen huomaa heti, kun sekoittaa nesteet kuiviin aineisiin. Tässä kohtaa pitää olla vikkelä, jotta uunin lämpö "vangitsee" syntyneen hiilidioksidin taikinaan ja tulokseksi tulee ihanan kuohkea leivonnainen.


-ton Mokkapalat

2,5 dl soija- tai riisimaitoa
0,5 dl rypsiöljyä
1 tl vaniljauutetta
1 rkl omenaviinietikkaa
----
3,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
2 dl sokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
3 rkl kaakaojauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Laita leivinpaperi vuokaan, jonka koko on noin reilu 20 cm suuntaansa. (omani oli 24 cm x 24 cm)

Sekoita kosteat aineet toisessa kulhossa keskenään ja kuivat aineet toisessa. Siivilöi kaakaojauhe, jotta taikinaan ei tule paakkuja. Nyt alkaa nopea toiminta.

Kaada nestemäiset aineet kuivien joukkoon. Sekoita taikina sekaisin rivakasti lusikalla tai puukauhalla. Kaada esivalmisteltuun vuokaan ja nosta heti uuniin. Paista noin 20-25 minuuttia tai kunnes se on tikulla kokeiltaessa kypsä. Anna jäähtyä tovi.

Kuorrute

250 g tomusokeria
2-3 rkl kaakaota, oman makusi mukaan
1 tl vaniljasokeria
2 rkl nestemäistä margariinia (esim. Keijulta sekä Sunnuntailta löytyy maidoton)
2-4 rkl kahvia tai riisi-/soijamaitoa

Siivilöi kulhoon tomusokeri ja kaakao. Lisää joukkoon margariini ja niin paljon kahvia/maitovalmistetta, että saat sopivan löysän kuorrutteen. Kaada leivonnaisen päälle ja koristele nonparelleilla.

Huom! Jos teet vegaanille, muista tarkistaa nonparellit ettei niissä ole lisäainetta E120 karmiini tai mehiläisvahaa. Voit käyttää esimerkiksi kookoshiutaleita koristeluun.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Parsasalaatti grillistä parsakastikkeella

Olen viimeinkin oppinut, että aina ei tarvitse ostaa kirjaa itselle, sen voi lainata kirjastosta. Olen lainannut muutamia ruokakirjojakin sillä tuloksella, että ne on ollut ihan pakko ostaa itselle. Näin kävi taas. (Nih, yli 20 hyllymetriä kirjoja + erinnäinen määrä laatikoissa ei riitä vieläkään, huokaus.) Lainasin Paul Svenssonin (Strömsö) Grilli kuumana -kirjan. Nyt se on ihan pakko ostaa itselle. Siinä on ihania ja erilaisia grilliherkkuja, juuri sellaisia mistä meillä pidetään.

Kirjasta päätyi kokeiltavaksi grillattu parsa salaatissa. Voi hyvänen aika sentään, kun se olikin hyvää. Tämä ohje pysyy meillä takuulla koko kesän käytössä, tai no, ainakin niin kauan, kun saa hyvää parsaa. Tein muutaman muutoksen ohjeeseen, mutta idea ja suurin osa on Paul Svenssonin käsialaa.


Parsaöjy

3 dl rypsiöljyä
parsanipun "puisia" osia, paloiksi leikattuna
1 tl suolaa
kourallinen tuoretta pinaattia

Taita parsoja hieman ja ne napsahtavat luonnostaan poikki oikeasta kohtaa. Laita nupulliset parsan varret sivuun ja käytä oljyyn ns. hukkapätkät. (Sopivat erinomaisesti myös erilaisiin liemiin mausteiksi, ei kannata viskata pois!) Leikkaa hukkapätkinnistä pois kannat ja paloittele jäljelle jääneet osat. Laita ne kattilaan öljyn ja suolan kanssa. Kiehauta niitä varovasti muutama minuutti. Muista olla varovainen öljyn kanssa.

Anna öljyn maistua puoli tuntia kattilassa. Nosta sitten sen lämpötila taas kiehumispisteeseen, ota pois levyltä ja heitä joukkoon pestyt ja kuivatut pinaatin lehdet. Anna jäähtyä hetki. Soseuta hienoksi esimerkiksi tehosekoittimessa. Siivilöi öljy lusikalla painellen. Tätä voi käyttää muissakin salaateissa, säilyy viikon verran jääkaapissa.

Salaatti

kolme kourallista pinaatin lehtiä
pari oksaa basilikaa, käytä vain lehdet
jäljellä olevat parsat
tryffeliöljyä
parmesania maun mukaan
halutessasi paahdettuja pinjansiemeniä

--
0,5 dl balsamiviinietikkaa
0,5 dl parsaöljyä

Kiehauta balsamiviinietikka puoleen (0,25 dl). Lisää joukkoon parsaöljy ja sekoita. Jätä odottamaan salaatin valmistumista.

Laita parsat halsteriin. Sutaise ne tryffeliöljyllä tai oliiviöljyn ja suolan seoksella. Grillaa kauniin värisiksi. (Halsteri helpottaa kääntelyä grillistä, ei tarvitse yrittää kalastella parsoja hiilloksen joukosta.)


Pese pinaatit, napsaise pois isoimmat lehtiruodin pätkät. Revi isot lehdet. Laita pinaatit lautaselle, silppua päälle basilika.

Paloittele grillatut parsat ja laita ne basilikan ja pinaatin päälle. Kruunaa annos parmesanlastuilla ja ripottele halutessasi päälle pinjansiemeniä. Pirskottele päälle lopuksi kastiketta haluamasi määrä.

Jättämällä pois parmesanin, saat salaatista maidottoman sekä vegaanille sopivan.

Lopuksi vielä näytän, missä olen kuluttanut viime päivinä aikaani paljon:
Tässä meidän palstalla on nyt tulossa vaikka mitä kurkuista perunoihin, myskikurpitsasta retikkaan ja kaikkea siltä väliltä. Toivottavasti säänherrat ovat suotuisia ja satoakin saadaan. Hyötyliikunta on ainakin taattu. Lapiota ja talikkoa heilutellessa (koko maa on käännetty kolmesti, jotta sain edes osan rikkaruohoista pois...) on hauis kasvanut ja muutama kilokin kadonnut. Nyt onkin hyvä taas alkaa leipomaan herkkuja. 


keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Helppo raparperikeikauskakku

Mitä tehdään, kun aika loppuu ja anoppi ja oma äiti on tulossa kylään? No tehdään, ihan hurjan nopea kakku, josta syntyy mahdollisimman vähän tiskiä ettei siivoamiseenkaan mene aikaa. Mittaa vuokaan, paloittele ja sekoita, siinä on kolme isointa vaihetta, mitä koko hommassa on. Helppoa kuin mikä!

Kakku on varsin maukas. Kuvauksen kanssa meinasi käydä hassusti, kakkua oli jäljellä enää pieni pala, kun tajusin, että hei, tämähän pitää kuvata. Toisaalta olisin saanut hyvän syyn tehdä tätä uudelleen. Tosin taidetaan tehdäkin, kiitos tuliaisten.

Raparperikeikauskakku

Pohjalle:
2 dl fariinisokeria
3 rkl voita tai maidotonta margariinia
5 dl raparperin paloja

Taikina:
2 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
---
2 isoa kananmunaa
100 g voisulaa tai maidotonta margariinia sulatettuna

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leikkaa leivinpaperista ympyrä n. 24 cm halkaisijaltaan olevan vuoan pohjalle. Mittaa vuokaan fariinisokeri ja rasva. Nosta uuniin. Pese ja paloittele raparperi. Nosta vuoka uunista ja sekoita kevyesti sulanutta sokeria ja rasvaa sekaisin. Kaada raparperin palat sokeriseoksen päälle, nosta vuoka taas takaisin uuniin. Tässä on ideana se, että raparperi kypsyy vähän enemmän.

Kun raparperi on uunissa kypsymässä, tee taikina. Sekoita kuivat aineet sekaisin ja lisää niihin kosteat. Ota vuoka pois uunista ja lusikoi taikina tasaisesti raparperien päälle. Nosta takaisin uuniin ja paista 25-28 minuuttia tai kunnes kakku on tikulla kokeiltaessa kypsä. Ota pois ja anna jäähtyä hetki vuoassa ennen kumoamista. (Taikina kannattaa tosiaan lusikoida tai jos kaadat taikinan vuokaan, raparperipalat karkaavat taikinan alta pois. Tämä on käytännössä huomattua...)

Kakun voi tehdä gluteenittomaksi esimerkiksi käyttämällä perunajauhoja.




sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Raparperikakkua ja rakkautta ensisilmäyksellä

Ystäväni kanssa rupattelimme erilaisista sitruunaleivonnaisista. Rakastan erilaisia sitruunajuttuja, kakuista sitruunabasilikaan ja sitruunapiirakkaan. Sitten mieleni alkoi tekemään limepiirakkaa, niin ihanaa sekin. Sain ystävältäni vastustamattoman tarjouksen raparpereista, kyllä kiitos, kelpaa! Päädyin tekemään raparperikakkua key lime pien tapaan. Kondensoitu maito taittaa mukavasti raparperin kirpeyttä ja raparperi puolestaan maidon makeutta. Kaiken kukkuraksi kakku on helppo ja nopea tehdä, vain 6 ainesosaa. Mielensä joutuu malttamaan vain jäähtymisen kanssa. Kakun pitää antaa jäähtyä ja hyytyä loppuun jääkaapissa.

Raparperikakku

Pohja:
200 g Digestivekeksejä
1 dl juoksevaa margariinia tai 1 dl sulatettua voita

Murskaa keksit monitoimikoneessa tms. Lisää joukkoon rasva ja sekoita hyvin. Painele pohja n. 20 cm halkaisijaltaan olevan vuoan pohjalle ja reunoille (n.3 cm korkeutta). Kakun liikuttelua helpottaa, kun olet laittanut pohjalle leivinpaperin.

Täyte:
300 g raparperia + 1 dl vettä
1 prk kondensoitua maitoa
3 keltuaista

Kiehauta raparpereja desissä vettä noin 15 minuuttia keskilämmöllä. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Soseuta raparperit jollakin masiinalla. Lisää joukkoon kondensoitu maito ja keltuaiset. Käytä konetta vielä hetki. Tarkista maku ja lisää halutessasi sokeria. Itse en kokenut sitä tarpeelliseksi. Kaada sitten täyte pohjan päälle ja paista kakkua keskitasolla 175 asteessa noin 20 minuuttia. Ota pois uunista ja jäähdytä ensin huoneenlämmössä, sitten jääkaapissa. 

Gluteenittomaan versioon käytä gluteenittomia kauradigestivejä.


Kuvassa näkyy uusi ihana lautaseni. Rakastuin näihin Moneralin haapapuusta tehtyihin lautasiin viikko sitten Jyväskylän kalamarkkinoilla. Kaloja ei kyllä ostoksiin eksynyt, mutta sen sijaan löysin itselleni uuden tarjoilulautasen. Olen aina ollut astioideni suhteen hyvin kranttu. Nyt se kranttuus tuottaa tylsyyttä ruokia kuvatessa. Onneksi välillä tekee ihania löytöjä. Kävelimme ja katselimme kaikkea, sitten näin jo kaukaa puuastiat, pysähdyin kokeilemaan lautasen pintaa ja ajattelin jo myyjän pitävän minua hulluna tapauksena, kun en voinut lakata silittelemästä silkinsileää pintaa.

Minusta oli upeaa kuulla kuinka paikallista työtä nämä ovat, puhumattakaan siitä, että puiset astiat kestävät hienosti pesua. Ulkonäkö puhutteli minua paljon, osittain varmaan senkin vuoksi kuinka hyvin viihdyn metsiä koluamassa. Jotenkin vain näen meidän joulupöydässä nämä lautaset ruokalautasina. (Okei, joulupöffeliys ennen juhannusta, on jo todellista pöffeliyttä...) Ihan pakko hankkia näitä lisää, jäi vähän harmittamaan nuukailuni ostoksilla.
Kyseessä ei ole sponsoripostaus, vaan kunnianosoitukseni kotimaiselle työlle ja taidolle kehittää ja tehdä kauniita asioita. Lisää tietoa upeista ja näyttävistä astioista löytyy Moneralin sivuilta. 










Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...