Kollaasi

Kollaasi

tiistai 28. lokakuuta 2014

Puolukka-punasipulihillo

Olen joskus kauan aikaa sitten tehnyt todella hyvää puolukka-punasipulihilloa. Ikäväkseni hukkasin ohjeen siihen ja en ole onnistunut löytämään vastaavaa ohjetta. Nyt melkein parinkymmenen vuoden (hui, kuinka paljon olen vanhentunut!) jälkeen muistin ohjeen ratkaisevia kohtia ja pystyin tekemään hillon.

Hilloa ei tehdä pelkkään etikkaan, vaan liemestä osa on punaviiniä. Se tekee hillon mausta "pyöreämpää" ja pehmeempää. Lisäksi siihen ei laiteta neilikkaa ja kanelia peittämään hillon ja viinin aromeita. Maussa siis arvostetaan raaka-aineita sellaisenaan, eikä yritetä peittää niitä. Puolukka lisää ihanan raikkauden säilykkeeseen. Punasipulihillo on ihan ykkösluokan lisuke hampurilaisiin tai vaikkapa lihapulliin. Ohje kannattaa pistää muistiin joulua ajatellen - ihana pieni tuliaispaketti tai lisuke herkkukoriin.

Punasipulihillo

500 g punasipuleita kuorittuna, ohuina renkaina
1 dl punaviinia
1 dl väkiviinaetikkaa
1,5 dl sokeria
0,5 tl suolaa
pippuria maun mukaan
1 dl puolukoita, tuoreita tai pakastettuja

Kuori ja viipaloi sipuli. Kiehauta kattilassa viini, etikka, sokeri, suola ja pippuri. Lisää joukkoon sipuli. Anna hautua miedohkolla lämmöllä 25 minuuttia. Lisää joukkoon puolukat ja anna kiehua vielä 5 minuuttia. Purkita puhtaaseen purkkiin ja säilytä jääkaapissa. Tarvitset noin 6-7 desilitran edestä tölkkejä.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kurpitsatryffelit

Minä vihaan, vihaan ja vihaan Candy Meltsejä. Mikään ei meinannut onnistua niiden kanssa. Värit ovat kyllä hienoja, mutta kaikki ne lisäaineet ynnä muut varoitukset värien vaikutuksesta lasten käytökseen taisivat saada aikaiseksi melkoisen ennakkoasenteen minulle. Lopulta kuitenkin onnistuin kuorruttamisessa, vaikka järkikultani siinä melkein karkasikin. Paljon helpommalla pääsee, kun kierittelee tryffelit vaikkapa kaakaojauheessa tai nonparelleissa. Halusin kuitenkin tehdä kurpitsan näköisiä tryffeleitä, joten sen eteen oli tehtävä töitä. Seuraavaksi keksin kyllä paljon luonnollisemman kuorrutuksen. Tulen paljon paremmin toimeen ei niin teollisten raaka-aineiden kanssa.

Itse tryffelimassaa oli ihana kehitellä. Kurpitsa on todella monipuolinen raaka-aine. Toistan nyt itseäni, mutta mielestäni kurpitsan käyttöä voisi Suomessa lisätä, niin tavallista kurpitsaa kuin myskikurpitsaakin. Ihan liian monella on mielessä lapsuudessa syödyt etikkaiset kurpitsakuutiot, jotka eivät rehellisesti sanottuna ole kummoisiakaan. Mutta kun tekee vaikka kurpitsarisottoa tai -sämpylöitä, niin mieli muuttuu kummasti. Lopullinen rakastuminen kurpitsaan tapahtuu, kun siitä tekee muffineita tai näitä mausteisia tryffeleitä.


Kovan onnen kurpitsatryffelit
n. 20 kpl

3,5 dl tummaa suklaarouhetta (n. 300 g muistaaakseni, unohdin kirjoittaa painon ylös)
0,5 dl vispikermaa
0,5 mahdollisimman kuivaa kurpitsasosetta, valuta suodatinkankaan läpi tarvittaessa
0,5 tl kanelia
ripaus inkivääriä ja neilikkaa
3-5 Digestive-keksiä murskattuna

Kiehauta kerma ja sulata suklaa siihen. Pidä miedolla lämmöllä, jos suklaa ei meinaa sulata.

Sekoita joukkoon mausteet ja kurpitsasose sekä Digestivet.

Digestivien määrästä riippuu se, että kuinka kiinteää massasta tulee. Jos haluat tehdä makeisvuoasta tarjottavia tryffeleitä, murskan määrä voi olla pienempi. Makeisvuokiin tehtävät tryffelit voi tässä vaiheessa annostella vuokiin ja ne ovat sitten valmiita. Säilytä jääkaapissa. 

Jos haluat muotoilla tryffeleitä, laita vähän enemmän keksimurskaa. Laita massa jääkaappiin jäähtymään peitettynä. Anna kiinteytyä parisen tuntia. Muotoile sitten tryffelit. Jos teet kurpitsoita, pyörittele palloiksi ja tee kurpitsaan viillot ja reikä keskelle kuvan mukaisesti. Tavalliset kaakaojauheella tai nonparelleilla kuorrutettavat kurpitsapallerot voi tässä kohtaa pyöräyttää kuorrutteessaan ja sitten ne ovat valmiita, säilytä jääkaapissa.

Laita kurpitsaksi muotoillut tryffelit jähmettymään jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Kuorruta sitten Candy Meltsillä. Huokaus. Ei ole mitään vaikeuksia, jos pidät paksummasta kuorrutteesta. Minä en pitänyt. Niinpä päätin ohentaa Candy Melts-massaa. Ensimmäinen kokeilu niin sanotusti leikkasi kiinni. Niin meinasi toinenkin tehdä, mutta sitten keksin lisätä vispikermaa massaan ja kappas, sain sopivan ohuen kuorrutteen. En takaa mitään, että se toimii yhä edelleen, mutta voitte vain kuvitella, että ehei, en todellakaan suostu kokeilemaan moisia nappeja uudelleen. Sen sijaan vaivaudun seuraavaksi värjäämään valkosuklaata, vaikka siinä on myös oma hommansa. 

Candy Melts -kuorrute

0,75 pss oransseja nappeja
2 tl kasvipohjaista margariinia
reilu 0,5 dl vispikermaa

Sulata napit ohjeen mukaan. Tässä kohtaa voit jo kuorruttaa, jos pidät paksusta kuorrutteesta, jos et, jatka tekemistä. Lisää joukkoon margariini, sekoita massaa ja menetä hermosi. Lisää joukkoon vielä epätoivoissasi kerma ja sekoita yllättäen massa tasaiseksi ja sopivaksi kuorrutteeksi. Lämmitä varovasti tarvittaessa, jos seos tuppaa jähmettymään kesken kuorruttamisen. 

Kasta tryffelit haarukoiden avulla massaan. Valuta pois ylimääräiset ja paina suklaan pala kurpitsan karaksi. Anna kuivua ja säilytä jääkaapissa. 


Pst. Kaupassa tölkissä myytävä kurpitsasose on valuttamatta hyvää. Kotitekoinen kurpitsasose kannattaa valuttaa. Laita kulhon päälle siivilä ja siivilään vielä suodatinpussi. Kaada sose suodatinpussiin ja anna  valua tunnin verran. Sitten soseen pitäisi olla tarpeeksi kiinteää. Käytä valutuksesta jäänyt mehu vaikkapa sämpylätaikinan nesteenä.






tiistai 21. lokakuuta 2014

Kurpitsasämpylät

Meillä on kurpitsasosetta pakkanen pullollaan. Sitä on ihana käyttää leivissä, sosekeitoissa ja vaikka missä. Aina joskus tarvitsen paksumpaa kurpitsasosetta, jolloin sitä joutuu tekemään valuttamalla löysempää sosetta. Prosessista jää ylimääräistä kurpitsamehua jäljelle, jota sisälläni asuva pieni Martta ei raaski heittää roskiin. Niinpä se käytetään sämpylätaikinaan. Lisätään sämpylöihin vielä kurpitsasosettakin lisämakua antamaan. Pieni hassuttelu on sallittua sämpylöitä leipoessa. Niistä voi taiteilla vaikkapa kurpitsan näköisiä.


Kurpitsasämpylät
9-10 kpl

1,75 dl kurpitsamehua tai maitoa tai vettä
1,25 dl vettä
1 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa tms.
0,5 dl nestemäistä margariinia (maidoton tarvittaessa) tai voisulaa
1 tl suolaa
4 tl hiivaa
7-8,5 dl vehnäjauhoja (riippuu ihan kurpitsasoseen nestemäisyydestä)
2,5 dl hienoja spelttijauhoja
1 dl kurpitsasosetta

Voiteluun nestemäistä margariinia, voita tai kananmunaa

Mittaa ainekset kulhoon ja vaivaa taikinaksi. Jos vaivaat käsin, vaivaa noin 10 minuttia. Koneella taikina valmistuu noin viidessä minuutissa. Lisää jauhoja vähitellen. Taikina on valmista, kun siitä tulee pallo koneessa tai se alkaa irtoamaan vaivauskulhon reunoista.

Käytin sämpylöissä taas kylmänostatusta. Eli tee taikina kylmään nesteeseen ja nostata yön yli jääkaapissa. Käytä riittävän isoa kulhoa, jossa on kansi tai peitä kulho muovilla, jos kantta ei ole. Ota taikina huoneenlämpöön tuntia ennen leipomista. Jos haluat leipoa sämpylät muutamassa tunnissa, käytä hiivan ohjeen mukaista lämpötilaa nesteessä. (Tuore hiiva 37, kuivahiiva 42 astetta)

Kun taikina on kohonnut, vaivaa siitä ilmakuplat pois. Jaa taikina noin 9-10 osaan. Pyörittele palloiksi. Kohota leivinpaperoidulla pellillä leivinliinan alla. Leikkaa halutessasi sämpylöihin viillot ja tee keskelle kolo. Paina koloon rusina tai pähkinä kurpitsan karaksi. Voitele sulatetulla/nestemäisellä margariinilla tai voilla tai kananmunalla. Paista 200 asteessa kauniinvärisiksi ja kypsiksi. Kypsä sämpylä kumisee pohjasta, sitä koputtaessa. Aikaa paistoon kuluu 15-20 minuuttia.


Kaupan kurpitsasose antaisi oranssimman värin, kotitekoinen on paljon keltaisempaa (riippunee kurpitsalajikkeesta). Lisäväriä sämpylöihin saa voitelemalla ne kananmunalla. Näihin sitä ei nyt Neidin vuoksi laitettu.
Meillä on vielä kokonainenkin kurpitsa. Luonto on keksinyt hyvän pakkauksen ravinnon säilymiselle.  

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Maapähkinäkupit

Meillä on yhtäkkiä menty muutama vuosi ajassa taaksepäin. Päivät kuluvat kiukutellen ja mikään ei ole Neidin mieleen. Hän haluaa seuraa koko ajan ja suurin piirtein roikkuu jalassa kiinni, kun yritän tehdä edes jotain hommia. Tämä kertoo minulle, että hänellä ei ole hyvä olo. Yöt antavat vahvistuksen asialle. Neiti menee ihan kiltisti nukkumaan, sitten 45 minuutin jälkeen hän herää yskien ja itkien. Välillä tulee ihan oksennus ja välillä vaan itketään sylissä. Kun hän on rauhoittunut, hän nukahtaa taas muutamaksi hetkeksi. Itse en ehdi edes nukahtamaan ennen seuraavaa herätystä. Koko yön Neiti heräilee ja lopulta kaappaan hänet viereemme nukkumaan, sen vähäsen mitä hän nukkuu.

Kaikki tämä oireilu tuli pienen pienestä tipasta kananmunaa. Suolisto-oireiset ruoka-allergiat eivät ole lastenleikkiä, eivät lainkaan. Vaikka lapselle ei tule heti oireita, ne voivat tulla myöhemmin ja kestää pitkään. Tämän vuoksi monet allergikot eivät ota ruokaa edes vähää, jos siinä on oireita aiheuttavia aineita. Yhdellekään ruoka-aineallergikolle tai keliaakikolle ei saa jättää kertomatta, että ruoassa on jotain hänelle epäsopivaa. Kokeiluista tai vääristä ruoista saattaa tulla muita seurauksia kuin vaikkapa "vain" ihottuma. Keliaakikolle seuraukset ovat todella vakavia. Allergikoillekin tulee ongelmia. Meillä neidin masu lakkasi sietämästä maitoa ja se on nyt poistettu hänen dieetistään ja nyt tilanne on jo valoisampi. Viimeiset kaksi yötä eivät ole olleet enää niin epätoivoisia. Laitan nyt ainakin jouluun asti taas kerran stopin kaikille ruokakokeiluille ja Neiti saa munatonta ja maidotonta ruokaa. Toivon etten joudu karsimaan viljojakin vähäisemmäksi, totisesti toivon.

Tämän parin viikon aikana olen tehnyt keittiössä hyvin helppoja ruokia ja pieniä sekä nopeasti valmistettavia herkkuja. En vaan ole millään jaksanut kirjoittaa niistä mitään. Se 45 minuuttia rauhan aikaa illalla on kulunut seuraavan päivän valmisteluissa ja väillä ihan sohvalla löhöillen ilman konetta tai mitään järjellistä ajatustakaan päässä.

Jospa tämän vuodatuksen jälkeen menisin ihan itse asiaan. Nämä maapähkinäkupit löytyivät Allrecipen kätköistä. Ostin jokunen aika sitten pussillisen erilaisia herkkuja ja yhdet niistä olivat Reesen maapähkinäkuppeja. Niitä löytyy kaupoista "amerikan ruoka" hyllystä. Maapähkinävoin ystävät ovat haltioissaan näistä pikkuleivistä. Maapähkinän maku on vallitseva ja todella herkullinen.

Maapähkinäkupit

10 kpl

100 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
100 g sokeria
100 g maapähkinävoita
100 g fariinisokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljauutetta
1-2 rkl maitoa
200 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
---
10 Reesen maapähkinäkuppia

Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen. Ota esille muffinipelti, ei tarvitse voidella sitä.

Vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi rasva, maapähkinävoi, sokeri ja fariinisokeri. Lisää vaniljauute, muna ja 1 rkl maitoa. Sekoita joukkoon jauhot, joiden joukkoon olet sekoittanut leivinjauheen. Lisää maitoa 1 rkl, jos taikina ei pysy kasassa.

Jaa taikina 10 osaan ja pyörittele palloiksi. Laita pallot muffinipellin syvennyksiin. Paista 190 asteisessa uunissa 8-10 minuuttia. Ota pois uunista ja paina heti päälle Reesen maapähkinäkupit. Anna jäähtyä.



sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Pähkinäisiä energiapatukoita montaa makua

Meillä valvominen on yhä vaan jatkunut, joten lisäenergiaa on kaivattu. Halusin jotain hyvin säilyvää, kunnolla rouskuteltavaa ja suht koht terveellistä herkkua. Löysin netin syövereistä monta ideaa Kind patukasta. Muokkasin niitä Suomesta saataviin aineksiin sopivimmiksi. Lopputulos on herkullinen ja kaikkea sitä mitä toivoinkin, ehkä jopa vielä enemmänkin. Paljon proteiineja, vitamiineja ja antioksidantteja. Kilokaloreita on alle 200 per patukka. Maha tulee mukavan täyteen ja energia riittää pitkälle. Loistava eväs pidemmälle metsäretkelle.


Perusseos

20 patukkaa

6,5 dl erilaisia pähkinöitä
1 rkl mantelijauhoa
1 dl riisi- tai tattarimuroja
---
1 dl hunajaa tai riisisiirappia
1 dl glukoosissiirappia tai maissisiirappia tai riisisiirappia*
0,5  dl omenamehua
1 tl vaniljauutetta
ripaus suolaa

Pienennä isompia pähkinöitä hieman. Levitä pähkinät yhdeksi kerrokseksi uunipellille. Paahda niitä 10-12 minuuttia 175 asteessa. Sekoita puolivälissä. Kaada ne kulhoon. Lisää joukkoon mantelijauho sekä murot sekä haluamasi makuaineet.

Keitä kattilassa hunajaa, siirappia, omenamehua, vaniljauutetta sekä suolaa niin kauan, että lämpömittari näyttää seokselle 122 astetta. (Tiputa lusikallinen seosta kylmään veteen. Pystyt muokkaamaan siitä kovan kuulan, joka ei juuri muuta muotoaan. Pinta voi olla tahmea.) Aikaa keittämiseen taisi mennä 10-15 minuuttia.

Ota leivinpaperi ja öljyä se kevyesti neutraalinmakuisella öljyllä. Voit käyttää myös jotain vuokaa, johon laitat leivinpaperin. Pärjäsin ilman, massa oli aika kiinteää. Sopiva koko vuoalle olisi jotain 20 cm x 40 cm. Kaada siirappiseos pähkinäseoksen päälle ja sekoita nopeasti. Kaada leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä pikkuinen hetki. Painele käsin tiiviiksi levyksi. Huomio! Massa on kuumaa! Käytä öljyttyjä suojakäsineitä. Voit myös painella öljytyllä lastalla massan tiiviiksi. Anna jäähtyä tovi ja leikkaa öljytyllä veitsellä kahteenkymmeneen palaan. Säilytä ilmatiiviissä astiassa huoneenlämmössä. Säilyy noin viikon. Laita patukoiden väliin leivinpaperi erottamaan niitä toisistaan.


Makuaineideat

1. Kuivattua omenaa 1,5 dl sekä 0,5-1 tl kanelia
2. Pakastekuivattuja marjoja 1,5 dl
3. Merisuolaa 0,5 tl ja valmiiden patukoiden päälle sulatettua tummaa suklaata
4. Osa pähkinöistä pecan-pähkinöitä sekä makuaineeksi 1,5 dl kuivattuja mustikoita
5. Tuplaa vaniljauutteen määrä ja lisää makuaineeksi 1,5 dl kuivattuja mansikoita.

Näitä voi varioida ihan loputtomiin käyttämällä erilaisia pähkinöitä tai kuivattuja hedelmiä tai marjoja. Mantelijauhojen sijaan voi käyttää pellavansiemenjauhetta.

* Hunajan tilalla voi käyttää riisisiirappia (Ruohonjuuresta ainakin saa). En ole kokeillut tehdä tavalliseen siirappiin, mutta kuvittelisin onnistuvan siihenkin. Mausta tulee sitten vaan voimakkaamman siirappinen. Glukoosisiirapin maku on mieto, jolloin se ei peitä hunajan ja pähkinöiden makua. Jos patukan pitää olla gluteeniton, tarkista murojen ja glukoosisiirapin sopivuus ja valitse tarvittaessa muu vaihtoehto tilalle.


Vasemmalla kurkistaa marjapatukka, oikealla on omena-kaneli. Käytin pakastekuivattuja marjoja ja omenoita. 

tiistai 7. lokakuuta 2014

Spelttitortillat ja mango-avokadosalsaa

Olen jatkuvasti ja hyvin tietoisesti korjannut ruokavaliotani/ruokavaliotamme paljon terveellisempään suuntaan. Ajatus koko ajan lähemmäksi tulevasta rajapyykistä vanhenemisessa, on saanut minut tajuamaan, että hei hyvä nainen, alat oikeasti olemaan keski-ikäinen. Suomalaisella perimällä ei iäti voi mennä eteenpäin syöden mitä sattuu. Tähän päivään mennessä minulla ei ole ollut ongelmia mm. kolestrolin ja verenpaineen kanssa, mutta viisainta katsoa ettei niitä tulekaan. Eikä se muutaman kilon kadottaminenkaan pahasta olisi.

Tärkein mantrani on, että kohtuus kaikessa. Syön mielelläni herkkujakin, mutta yritän pitää ne kohtuuden rajoissa. Olen myös tajunnut, että herkutella voi terveellisestikin. Tässä on yksi uusista herkuistani, nimittäin spelttitortilla. Ai että, kun se on hyvää. Makua on enemmän kuin vehnäläpyskässä ja kaikki hyvät tortillan ominaisuudet löytyvät. Pehmeys ja helppo rullattavuus ovat jäljellä, vaikka vilja on muuttunut terveellisempään suuntaan.


Spelttitortilla
8 kpl

5,5 dl spelttijauhoja (hieno jauhatus, ns. kakkujauho)
0,5 tl suolaa
0,5 tl leivinjauhetta
1 rkl rapsiöljyä
2 dl melko lämmintä vettä

kaulimiseen reilusti spelttijauhoja

Sekoita kuivat aineet. Lisää joukkoon öljy ja vesi. Vaivaa taikinaksi. Jos taikina jää kovin löysäksi, lisää vielä joukkoon jauhoja. Peitä muovilla ja anna taikinan levätä puoli tuntia.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja kaulitse reilusti jauhoja apuna käyttäen ohuiksi lätyiksi. Paista kuumalla ja kuivalla pannulla puolesta minuutista minuuttiin molemmin puolin. Kun tortillaan ilmestyy ruskeita pilkkuja paistopuolelle, on se aika kääntää. Peitä tortillat leivinliinalla odottamaan tarjoilua.

Huom! Älä käytä paistamiseen hyvää pinnoitettua paistinpannua tai pilaat pannusi. Pinnoitteet eivät kestä tyhjänä kuumennusta.



Sitten sitä salsaa vielä!

1 kypsä mango
1 kypsä avokado
1/2 punasipulia
1/2 punaista paprikaa
hyvää chiliä maun mukaan, käytin 'Brown large habaneroa'
puolikkaan limen mehu
persiljaa tai korianteria halutessasi

Silppua sipuli sekä chili pieneksi. Kuutioi mango, avokado ja paprika. Sekoita kaikki yhteen ja tarkista maku. Lisää halutessasi yrttisilppua, lisää limeä tai pippuria. Anna maustua tunnin verran jääkaapissa.


Salsa ja tortillat toimivat erittäin hyvin katkarapujen kuten kanankin kaverina. 





maanantai 6. lokakuuta 2014

Fazerina-juustokakku cookiepohjalla

Pieni blogitauko johtuu aika pitkälti änttäpäisyydestäni tällä kertaa. Halusin tehdä juustokakun jostakin karkista ja pari ekaa kakkua olivat huteja. Tai no, olivat ne hyviä, mutta liian makeita omaan tämän hetkiseen makuuni. En halunnut julkaista muutakaan, kun olin niin orientoitunut juustokakkuun. Siinä sitä aikaa kului leipoessa ja testaillessa. Mutta nyt viimeinkin on kakku valmis. Kakussa on appelsiinin raikkautta, Fazerinan lempeyttä ja cookien makeutta. Mitään ei tarvitse vatkata, ainekset vain sekoitetaan yhteen.


Pohja

150 g voi- tai margariinisulaa
50 g fariinisokeria
75 g sokeria
1 muna
1 tl vaniljauutetta
200 g vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
75 g suklaarouhetta
---
2 Fazerinaa

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leivinpaperoi 24 cm x 24 cm vuoka. Sekoita sulatetun rasvan joukkoon sokerit, kananmuna, vaniljauute sekä yhdistetyt leivinjauhe ja jauho. Sekoita taikinaksi. Sekoita lopuksi joukkoon suklaarouhe. Taputtele 4/5 taikinasta vuoan pohjalle. Rouhi pohjalle kaksi Fazerina-patukkaa.

Täyte

400 g hyvää tuorejuustoa
1 dl creme fraichea
2 kananmunaa
0,5 dl - 0,75 dl sokeria, maun mukaan
1 tl vaniljauutetta
1 appelsiinin hienoksi raastettu kuori
---
25 g suklaarouhetta

Sekoita juusto ja creme fraiche notkeaksi, lisää joukkoon loput aineet. Sekoita tasaiseksi. Kaada täyte pohjan päälle. Ripottele päälle 25 g suklaarouhetta. Laita vielä pieniä cookie-taikinanokareita pinnalle. Paista uunissa 25-40 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Anna jäähtyä. (Säilytys jääkaapissa.)


Neiti ei saa vielä tätä herkkua maistaa. Meillä oli torstaina testauksessa kananmuna. Tulos oli se, että Neiti itki, Äiti itki ja Isi oli surullinen. Ensin kokeilin poskelle, ei tullut mitään reaktiota. Sitten kokeilimme ihan pikkuisen ruokaa, jossa oli vähäsen kananmunaa. Oireita ei tullut heti, mutta onneksi olin kaukaa viisas ja en antanut enempää. Yöllä alkoivat Neidin mahakivut. Meillä on nyt itketty ja lisätty vatsaa varten määrättyjä lääkkeitä. Toivottavasti meillä ei mennä tämän seurauksena takapakkia. Nyt pidän Neidin ruokavalion tässä ja unohdan loput kokeilut pariksi kuukaudeksi. Paljon parempi on iloinen ja kivuton Neiti kuin kovissa masukivuissa itkevä pikkuinen.



keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Punajuurivuohenjuustopiirakka

Punajuuri ja vuohenjuusto ovat niitä asioita, jotka nyt vaan kuuluvat yhteen. Tässä River Cottagen inspiroimassa punajuuripiirakassa on juuri kaikki riittävät ainekset, eikä yhtään ylimääräistä. Pikkuisen hunajaa tuo sopivasti makeutta. Viinin olemassaoloa ei edes maista, kun kaikki sulautuu harmoniseksi kokonaisuudeksi, jonka johtotähtinä toimivat vuohenjuusto ja punajuuri. Niin kuin se pitää ollakin tällaisessa piirakassa.
Pohja

200 g vehnäjauhoja
100 g voita tai margariinia
2-4 rkl kylmää vettä
ripaus suolaa

Valmista ensin pohja. Sekoita suola ja jauhot. Nypi joukkoon kuutioitu, kylmä rasva. Sekoita joukkoon sen verran vettä, että saat muodostettua taikinasta pallon. Älä vaivaa tai sekoita liikaa, koska taikina muuttuu silloin sitkeäksi. Hyvän piirakkapohjan salaisuus on nopea sekoitus, ei vaivaamista. Laita taikinapallo muovin sisälle jääkaappiin odottelemaan tunniksi.

Täyte

2-3 punasipulia koosta riippuen
2 rkl voita tai margariinia
1 rkl omenasiiderietikkaa
1,5 dl punaviiniä
2 rkl hunajaa
pari oksaa timjamia
suolaa ja pippuria maun mukaan
500 g paahdettuja punajuuria (pieniä)
200 g vuohenjuustoa

Pese punajuuret, laita uunivuoan pohjalle hieman öljyä ja asettele punajuuret siihen. Paista uunissa 200 asteessa noin 45-60 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä. (Kun kokeilet veitsellä, punajuuri on pehmentynyt.) Anna jäähtyä sen aikaa, että kypsennät sipulin. Voit kypsentää punajuuret jo aiemminkin, jos haluat.

Kuori ja halkaise punasipulit. Leikka ohuiksi siivuiksi. Laita paistinpannulle rasva ja kuullota sekoitellen keskilämmöllä sipuleita niin kauan, että ne ovat muuttuneet läpikuultavammiksi sekä pehmeämmiksi. Silppua joukkoon timjami ja mittaa mukaan omenasiiderietikka (omenaviinietikka käy myös), viini, hunaja ja suola ja pippuri. Nosta vähän lämpötilaa ja paista sekoitellen niin kauan, että neste on melkein imeytynyt, mutta ei ihan. Aineksien pitäisi näyttää kiiltäviltä ja lopun nesteen hieman siirappimaiselta. Sammuta levy. Kuori ja lohko joukkoon punajuuret. Sekoita ainekset hyvin sekaisin.

Laita irtopohjavuoan (20 cm) pohjalle leivinpaperi. Voitele reunat kevyesti. Painele piirastaikina pohjille ja reunoille (n. 4 cm korkeuteen asti). Laita pohjan päälle leivinpaperi ja laita siihen painoksi kuivia herneitä. Nosta jääkaappiin odottamaan. Laita nyt vasta uuni lämpenemään 180 asteeseen. Kun uuni on lämmennyt, nosta pohja esipaistumaan herneineen päivineen noin 10 minuutiksi. Ota sitten pois. Nosta uunin lämpötila 200 asteeseen.

Nosta vuoasta pois päällimmäinen leivinpaperi herneineen. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi ja laita puolet viipaleista esipaistetun pohjan päälle. Kaada sitten punajuuritäyte vuokaan ja asettele loput viipaleet kauniisti punajuurien päälle.

Paista vielä 200 asteessa 25-30 minuuttia tai kunnes juusto on kauniin kullanruskeaa. Anna jäähtyä hetki ennen kuin hyökkäät kimppuun.

Tämä piirakka maistuu parhaalta lämpimänä!