Kasviscurry (vegaani)

Koko alkanut viikko on mennyt saman kaavan mukaan. Aamuyöstä herään ihan järjettömään päänsärkyyn. En voi liikuttaa päätä senttiäkään ilman, että hirvittävä kipu iskee. Sairaalassa ollessani migreeninestolääkitystäni rukattiin, mutta se ei tunnu auttavan yhtään. Ärsyttää. Joo ja tiedän, että olisi syytä mennä päivystykseen tuolla kivulla, mutta kun sitä ei vaan halua liikahtaa milliäkään. Onneksi minulla on pian taas aika neurologille. Neurosarkoidoosi on pahentanut migreenini ihan uusille sfääreille. Onneksi nukkuminen tasoittaa oloa sen verran, että iltapäivällä pystyy syömään jotain ja nousemaan ylös.

Tällaisina päivinä en pysty tekemään mitään. En sitten yhtään mitään järkevää. Keittiö olisi valoineen ja äänineen painajainen. Siksi teen parempina päivinä ruokaa pakastimeen. Yksi omista suosikeistani pakastettavaksi on erilaiset curryt. Ohjeen curry on yksi lemppareistani. Olen opetellut tekemään curryja alkujaan Jamie Oliverin ohjeista ja nyt niistä on muokkautunut omia versioitani milloin milläkin raaka-aineella. Peruslähtökohta on kuitenkin usein sama. Siitä syystä ohje saattaa tuntua tutulta. En ole viitsinyt muuttaa liikaa tuttua hyväksi havaittua ohjetta.

Kasviscurry

3 rkl ruokaöljyä makusi mukaan, kunhan sopii paistamiseen

1-2 sipulia silppuna

1 tl tummia sinapinsiemeniä

0,5 tl sarviapilan siemeniä

1 tl inkivääriä murskana

0,5 tl korianteria

0,5 tl juustokuminaa eli jeeraa

2 tl paprikajauhetta

1 tl kurkumaa

1 valkosipulinkynsi silppuna/murskana

10-15 kuivattua curryn lehteä

chiliä ja suolaa maun mukaan

1 prk tomaattimurskaa tai 4 tomaattia kuutioita

1 prk kookosmaitoa

1-4 dl kasvislientä

1 myskikurpitsa

1 prk kikherneitä

1 dl pakastettuja, esipaistettuja sieniä tai 1 l tuoreita (käytin seosta, jossa oli sikurirouskuja ja kehnäsientä)

Kuori ja paloittele myskikurpitsa. Poista siitä sisällä oleva "rihmasto" siemenineen. Siemenet voi kuivata ja käyttää esimerkiksi leivonnassa. Kuori ja silppua sipuli. Paista sienet, jos käytät tuoreita. Älä lisää pannulle rasvaa, haihduta sienistä vaan ylimääräinen neste. 

Laita iso paistinpannu korkeilla reunoilla (tai isohko kattila) keskikuumalle lämmölle liedelle. Kaada pannulle öljy. Lisää sinapin- ja sarviapilansiemenet. Paista n. 1-2 minuuttia. Lisää sipulisilppu, inkivääri, jeera, korianteri, chili, paprika, jeera, kurkuma, valkosipuli ja murskatut curryn lehdet (puristele kuivattuja curryn lehtiä sormissasi lisätessäsi ne pannulle). Paista sekoitellen kunnes sipulit ovat kuultavia ja ottaneet vähän väriä. Lisää myskikurpitsa, tomaattimurska ja kookosmaito. Lisää tarvittaessa kasvislientä niin paljon, että kurpitsanpalat peittyvät. Lisää joukkoon sienet. Anna kiehua miedohkolla lämmöllä niin kauan, että kurpitsat ovat melkein pehmenneitä. Lisää joukkoon huuhdellut ja valutetut kikherneet. Keitä niin kauan, että kurpitsanpalat ovat kypsiä. Tarkista vielä maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Tarjoile riisin ja naanleivän kera. Säilyy jääkaapissa pari päivää, pakastimessa noin kolme kuukautta. 

Pst. Jos et ole kookoksen ystävä, voit laittaa sen tilalle keittämisen loppuvaiheessa pari desiä turkkilaista jogurttia. Käytä kasvislientä hieman enemmän.

Suomi Finland 100 - pääruoka

Nyt on vuorossa oman Suomi Finland 100 menuni pääruoka. Annoksen tähtiä on liemi, joka ei niinkään näy, mutta maistuu sitäkin enemmän kooteessaan maut yhteen. Liemi keitetään kasviksista ja sienistä. Joten tämän annoksen tärkeä raaka-aine minulle on tietenkin metsäsienet.

Nyhtöpossua, karamellisoitua punasipulia, pikkelöityjä puolukoita, palsternakkaa sekä päärynää

Nyhtöpossu

1 kg possunlapaa tai uunilihaa tai kassleria

porkkana

sipuli

hyvää lihalientä niin paljon, että liha peittyy

suola ja pippuri maun mukaan

timjamia 1 oksa

paprikajauhetta 1 tl

0,5 dl ketsuppia

0,5 dl fariinisokeria

Paista pannulla lihat. Laita sopivankokoiseen uunvuokaan tai pataan. Paista pannulla myös kasvikset ja lisää ne pataan. Sekoita mausteet lihaliemeen ja kaada lihan päälle. Anna hautua uunissa 90-100 asteessa monta tuntia. Meillä oli yön yli. Nyhdä liha pieneksi ja säilytä neste. Tähän ruokaan et tarvitse koko annosta, mutta ruoka sopii hyvin pakastettavaksi. Voi valmistaa hyvissä ajoin valmiiksi ja lämmittää.

Sieniliemi

0,5 rkl ruokaöljyä

2 dl pakastettuja tai kuivattuja ja liotettuja sekasieniä (minulla oli rouskusekoitus)

0,5 sipulia

0,5 porkkanaa

pieni pala palsternakkaa

loraus sherryä

vettä n. 5 dl

sitruunatimjamin oksa

pippuria maun mukaan

lipstikkasuolaa maun mukaan, voi myös korvata hyvälaatuisella kokoonkeitetyllä lihaliemellä tai fondilirauksella

Paista pannulla kasvikset. Lisää joukkoon sherry, anna sen haihtua. Lisää vesi ja mielesi mukaiset mausteet sekä lihaliemi/lipstikka. Anna kiehua hetki, tarkista maku. Lisää haluamiasi mausteita oman maun mukaan. Anna kiehua kevyesti niin kauan, että nestettä on jäljellä n. 2 dl. Valuta siivilässä, muista ottaa liemi talteen. Harmittaa keitellä lientä ja kaataa se sitten viemäristä alas... Liemen voi keittää hyvissä ajoin valmiiksi ja lämmittää.

Pikkelidyt puolukat

1 dl + 0,5 dl puolukoita
1 rkl balsamiviinietikkaa
2-4 rkl sokeria
rosepippuria ja suolaa maun mukaan

Mittaa pieneen kasariin 1 dl puolukoita. Lisää joukkoon etikka ja sokeri sekä pippuri. Anna kiehua noin 5 minuuttia. Lisää suola ja tarkista maku. Sekoita joukkoon vielä 0,5 dl puolukoita. Älä kiehauta enää. Tämäkin voi odottaa jääkaapissa tarjoilua.

Karamellisoidut punasipulit

4 punasipulia
2 rkl ruokaöljyä
1 rkl voita
suola ja pippuri maun mukaan
loraus balsamiviinietikkaa

Kuori ja viipaloi sipulit ohuiksi viipaleiksi. Laita pannulle öljy ja voi. Lisää sipulit. Paista sekoitellen miedolla lämmöllä 15-20 minuuttia. Paistaminen tulee tehdä miedolla lämmöllä tai sipulit eivät karamellisoidu. Lisää etikka, pippuri ja suola ja paista vielä hetki. Tarkista maku.

Palsternakat ja päärynät

2 palsternakkaa
2 napakkaa päärynää
1-2 rkl ruokaöljyä
timjamia
suolaa ja pippuria maun mukaan
1 rkl voita

Kuori ja kuutioi palsternakat. Esikeitä kuutioita muutama minuutti. Valuta. Kuori ja kuutioi päärynät. Kuumenna öljy paistinpannussa keskikuumalla lämmöllä. Lisää pannutlle palsternakat ja päärynät. Paista kypsäksi. Mausta yrteillä, suolalla ja pippurilla. Lisää 1 rkl voita ja sekoita. Tarkista maku.

Tässä voi käyttää päärynöiden tilalla omenaa. Meillä nyt sattui olemaan vähän turhan kovia päärynöitä kotona, jotka eivät kypsyneet millään, niin käytin ne tähän ruokaan.

Lämmitä aiemmin valmistamasi lukuunottamatta puolukoita. Asettele ruoka. Annoksia tässä on noin neljälle.

Vielä silmäys sienisyksyyn. On se suomalainen metsä niin ihana asia!

Intialaisittain pikkelöityjä sieniä, naanleipää ja kanacurrya

Tämä resepti on odottanut pitkään kirjoittamistaan. Niin pitkään, että mietin sen jättämistä seuraavalle sienikaudelle. Mutta olen tehnyt tätä jo monta kertaa pakastetuistakin sienistä, niin totesin ettei ohjeen tarvitse odottaa tuoreita metsäsieniä.

Intialaisiin ruokiin sopii erittäin hyvin sikurirousku, mutta voit hyvin käyttää muitakin sieniä. Olen tehnyt itselleni pakastimeen vartavasten sekoituksen, jossa on sikurirouskua, kehnäsientä ja leppärouskuja. Tämä kombinaatio on toiminut hyvin erilaisissa curryissa. Kaupan herkkusienetkin ovat miedon makuisia ja sopivat tähän ruokaan.

Sen pidemmittä puheitta itse reseptiin. Se on kilometrin pituinen, joten kirjoittamista piisaa vielä. Ohje on vähän sinnepäin kirjoitettu, sillä kokkailen tämän tyyppisiä curryja niin usein, että harvemmin mittailen ainesosia tarkasti. Ruoan ahkera maistaminen kannattaa. Uskalla luottaa omaan makuaistiisi ja lisää sen mukaan mausteita.

Pikkelöidyt sienet

1,5 l tuoreita sieniä tai n. 1,5-2 dl pakastettuja

0,5 tl inkiväärimurskaa

0,5 tl valkosipulimurskaa

4 rkl ruokaöljyä

0,5 tl kurkumaa

1 tl tummia sinapinsiemeniä

0,5 tl sarviapilan tai seesaminsiemeniä

chilijauhetta tai tuoretta chiiä maun mukaan

suolaa ja limemehua maun mukaan

Paloittele sienet. Haihduta ensin kuivalla pannulla sienistä isoimmat nesteet.  Kaada öljy pannulle. Lisää siemenet ja paista niin kauan, ne alkavat pomppia. Lisää sienet, inkivääri, valkosipuli, kurkuma ja chili. Paista niin kauan, että sienet ovat mukavia rakenteeltaan. Tarkasta maku ja lisää suola sekä limemehu. Anna maustua jääkaapissa useampi tunti ennen tarjoilua. Lämmitä tarjolle laitettaessa.

Kanacurry

Tämän ruoan teen usein kasvisversiona. Käytän kikherneitä ja myskikurpitsaa broilerin tilalla.

1 pkt broilerin fileesuikaleita tai paistisuikaleita

1,5 dl maustamatonta jogurttia tai kookosmaitoa

suolaa maun mukaan

0,5 tl kurkumaa

chiliä maun mukaan

---

3 rkl ruokaöljyä

1-2 sipulia silppuna

1 tl tummia sinapinsiemeniä

0,5 tl sarviapilan siemeniä

1 tl inkiväärimurskaa

0,5 tl korianteria

0,5 tl juustokuminaa eli jeeraa

1 valkosipulinkynsi silppuna/murskana

10-15 kuivattua curryn lehteä

1 laakerinlehti

chiliä maun mukaan

3-4 tomaattia kuutioina, ei vetistä sisäosaa

suolaa maun mukaan

Sekoita jogurttiin suola, chili ja kurkkuma. Sekoita joukkoon broilerin suikaleet ja anna marinoitua pari tuntia. 

Silppua sipuli, valkosipuli, inkivääri ja tomaatit valmiiksi. Laita öljy pannulle ja kuumenna pannu kuumaksi. Laita pannulle siemenet, paista niin kauan, että ne alkavat pomppia. Lisää sipuli, inkivääri, valkosipuli, korianteri, jeera ja chili. Paista hetki. Lisää broileri jogurtteineen. Paista kypsäksi asti. Laske lämpö keskilämmölle ja sekoittele niin ettei sipuli pala. (Jos haluat, voit paistaa broilerin ensin kypsäksi ja lisätä sen vasta kypsänä. Niin olen ennen tehnyt, nykyään olen ihan liian laiska siihen.) Lisää curryn lehdet murskana sekä laakerinlehti ja tomaattikuutiot. Anna hautua miedolla lämmöllä puolisen tuntia kannen alla, pidä silmällä nestemäärää. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa sekä chiliä. 

Naanleipä

8 kpl

1,5 dl lämmintä vettä
1 dl maustamatonta jogurttia (jos teet maidottomana, käytä tilalla vettä)
1 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria
6 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
(leivän voi maustaa halutessaan valkosipulilla, korianterilla, kuminalla, fenkolilla jne) 
---
50-75 g sulatettua voita leipien voiteluun

Sekoita kulhossa vesi, jogurtti, hiiva ja sokeri. Anna seistä 10 minuuttia. Lisää joukkoon suola ja jauhot. Vaivaa taikinaa 5-8 minuuttia. Lisää mausteet halutessasi vaivaamisen loppupuolella. (Käytin leipäkonetta vaivaamiseen, sillä tuli näppärästi ja vähällä vaivalla, onnistuu hyvin käsinkin. Enkä välttämättä jaksa enää niin tunnollisesti vaivata pitkään. Lyhyempikin aika on riittänyt.)

Anna taikinan nousta tunnin pari liinalla tai muovilla peitettynä. Painele taikinasta sitten ilma pois ja jaa se 8 osaan. Pyöritä palat palloiksi ja anna niiden nousta leivinliinan alla puoli tuntia.

Kaulitse taikinapallot noin puolen sentin vahvuisiksi leiviksi. Paista kuumalla paistinpannulla pari kolme minuuttia per puoli. Kääntämisen jälkeen, voitele leipä sulatetulla rasvalla. Tarjoile lämpimänä.

Seuraava ohje tulee taas askarteluihin. Niitä on ollut kiva tehdä ja olen oikein innostunut jouluaskartelusta.

Suppilovahverohillo

Minulle on kertynyt ihan hirvittävä läjä säilöntäreseptejä, jotka haluan julkaista. On monenmoista hilloa, ihan eri makuja kuin aiemmin. Juustojen kanssa sopivia, helppotekoisia herkkuja. Taidankin aloittaa nyt säilöntäviikon. Yritän mahdollisuuksien mukaan julkaista näitä hillo-ohjeita nopeahkoon tahtiin. Alkulöpinät saattavat olla nyt tavallista lyhyemmät, kun kirjoittelen ohjeita reipasta tahtia.

Aloitan suppilovahverohillolla. Ihana mieheni toi minulle metsän kotiin, kun en itse päässyt sinne. Nyt meillä nautitaan mm. lihan kanssa suppilovahverohilloa, joka on maultaan sopivan etikkaista, mutta ei jälkeäkään niistä ainaisista kaneleista ja neilikoista. Ovathan nekin ihan jees mausteena, mutta niistä tulee niin jouluinen olo. Laitoin hilloon sitruunatimjamia ja rosépippuria. Toimii!

Suppilovahverohillo

2 litraa tuoreita ja siivottuja suppilovahveroita
1 isohko punasipuli
---
2 dl vettä
1,5 balsamiviinietikkaa
pari oksaa sitruunatimjamia
5-6 rosépippuria
1 tl suolaa
1,5 dl hillosokeria

Pese pari pienehköä hilopurkkia hyvin. Laita kylmään uuniin ja lämmitä uuni 125 asteeseen. Anna purkkien olla 15 minuuttia uunissa. Anna jäähtyä.

Siivoa ja halkaise sienet. Suppilovahveroiden jalasta löytyy ylläreitä sepän toukista etanan muniin. Viipaloi punasipuli ohuiksi viipaleiksi.

Mittaa kattilaan vesi, etikka, sitruunatimjami, pippurit ja suola. Kiehauta. Lisää joukkoon sienet ja punasipuli. Anna kiehua kannen alla noin 20 minuuttia. Älä keitä liian lujalla, jotta neste ei haihdu liiaksi.

Lisää joukkoon hillosokeri ja keitä vielä 10 minuuttia. Anna hillon hetken jäähtyä. Sekoita ja jaa hillo purkkeihin. Säilytä jääkaapissa.

Valonkaupunki Jyväskylä 2017

Vielä muutama kuva viikon takaisesta Valon kaupunki-tapahtumasta. Me kävimme katsomassa Kirkkopuistossa valoteoksia.

 Veikko Lappalainen: Flowers of life

Alexander Reichstein: ”They were here”

Joachim Sługocki (Puola): ”Horizontal Interference”

Suppilovahveroketsuppi

Tein kaikessa rauhassa lattialla fysioterapeutin määräämää jumppaa, kun mieleni lähti vaeltelemaan. Ensin muistelin Heston Blumenthalin erästä televisiosarjaa. Sitten muistin siinä Hestonin valmistaneen sieniketsuppia. Ketsupin historia ulottuu kauas ja siihen kuuluu oleellisesti sienet. Oma mieleni assosioi ketsupin vain tomaattiketsupiksi, mutta oikeasti ketsuppi voi olla muutakin.

Hestonin ketsupin valmistaminen kestää Hestonmaisesti iäisyyden. En alkanut siihen prosessiin ollenkaan. Halusin saada valmista nopeammin. Lisäksi Hestonin ketsuppi (ja alkuperäinenkin sieniketsuppi) on hyvin ohutta. Halusin paksumpaa, jotta siihen on kiva dipata. Reseptin pohja löytyi lopulta Pollyanna Couplandilta. Tein siihen muutamia muutoksia. Halusin hyödyntää tuoreita suppilovahveroita. Niitä on paikoin nyt paljon. Ketsuppi oli helppotekoinen ja maistuu todella hyvältä. Se sopii hyvin hampurilaiseen tai vaikkapa ranskalaisten dippikastikkeeksi.

Suppilovahveroketsuppi 

1 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
500 g tuoreita suppilovahveroita
20 g kuivattua herkkutattia
1,5 dl vettä
0,7 dl balsamiviinietikkaa
3 rkl fariinisokeria
0,25 tl muskotinkukkaa
0,25 tl muskottipähkinää
0,5 tl valkosipulijauhetta
2 rkl Worcesterkastiketta
suolaa ja pippuria maun mukaan

Siivoa ja halkaise suppilovahverot.  Kuutioi sipuli. Laita tatit likoamaan 1,5 dl kuumaa vettä. Kuumenna iso pannu. Laita pannulle öljy. Lisää sipuli ja kuullota keskilämmöllä läpikuultavaksi. Lisää suppilovahverot, paista sekoitellen niin kauan, että sienet ovat pehmeitä ja osa nesteestä on haihtunut. Lisää liotetut tatit. Säästä vielä liotusneste.

Lisää muskotit, valkosipuli ja suola sekä pippuri. Sekoittele hetki. Lisää sitten joukkoon balsamiviinietikka, fariinisokeri, worcesterkastike ja sienien liotusliemi. Anna kiehua hyvin miedosti 10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää vettä ja kiehauta vielä, jos jäi liian paksuksi. Purkita. Säilytä jääkaapissa maksimissaan kuukauden ajan. Itse pakastin osan varmuuden vuoksi.

Sikurirouskuista tehty Panna cotta

Noni, nyt sillä on viimeinenkin ruuvi löysällä. Miksi ihmeessä pitää tehdä sienistä jälkiruokaa? No ihan siksi, että sikurirouskun maku sopii hyvin jälkiruokiin. Sopii sienenystävän jälkiruoaksi mitä parhaiten. Maku on yllättävän makea, joten kannattaa olla tarkka siitä paljonko laittaa sokeria mukaan. Panna cotan maustaminen on muutenkin mielenkiintoista puuhaa. Kermaan pystyy uuttamaan hyvin erilaisia makuja. Samoin pystyy maustamaan mm. kinuskikastiketta eri mauilla. Mieleeni on tullut yhtä sun toista eri ajatusta panna cotan ja erilaisten kastikkeiden maustamisesta. Minnan koekeittiö on siis taas toiminnassa.

Sikurirousku Panna cotta

3-4:lle

3 dl kuohukermaa
2 dl sikurirouskuja
1-2 rkl fariinisokeria
2-2,5 liivatelehteä
1 tl vaniljauutetta

Suklaakastike
1,5 dl kuohukermaa
0,5 rkl glukoosisiirappia (ei pakollinen)
100 g hyvää, tummaa (70%) suklaata rouhittuna

Karamellisoidut sikurirouskut
2 dl sokeria
2 dl vettä
1 dl sikurirouskuja

Tee ensin panna cotta hyytymään. Laita kattilaan kuohukerma ja sikurit. Kiehauta ja anna maun uuttua puolisen tuntia. Siiviöi sitten sikurit pois. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen viideksi minuutiksi. Kuumenna kerma uudelleen. Lisää siihen lionneet liivatteet, joista on vesi puristettu pois. Sekoita hyvin. Lisää makusi mukaan sokeria ja vaniljaa. Ole varovainen fariinisokerin kanssa ettei tule liian makeaa. Kaada annosvuokiin ja laita hyytymään jääkaappiin.

Tee seuraavaksi karamellisoidut sikurirouskut. Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Kiehauta ja sekoita niin, että sokeri liukenee veteen. Lisää sikurirouskut. Keitä miedolla lämmöllä 20 minuuttia tai kunnes rouskuissa alkaa näkymään läpikuultavuutta. Nosta rouskut pois reikäkauhalla ja aseta jäähtymään leivinpaperin päälle. (Tähän minun pitää sanoa, että haluaisin kokeilla vielä paistetuista sikurirouskuista, mutta nyt en ehdi. Päivittelen ohjeen myöhemmin, jos se toimii vielä paremmin.)

Tee suklaakastike. Mittaa ainekset kattilaan. Kuumenna sekoitellen niin kauan, että suklaa sulaa. Anna jäähtyä.

Kun panna cotta on hyytynyt, kumoa se lautaselle. Asettele päälle sikurirouskut ja suklaakastiketta. Tarjoile.

Ruoasta oli ihan liian vähän kuvia, niinpä heitän pari kuvaa luonnosta. Siellä kun liikkuu rauhassa, huomaa monia ihania ja ihmeellisiä asioita. Tällä kertaa kuvasin limasieniä ja hyytelösienen.

Nuijanuoranen

Liuskahytykkä (hyytelösieni)

Kantarellisalaatti

Jiihaaa! Sieniä, mustikoita, vadelmia, ihan paras vuodenaika menossa! Että mä rakastan suomalaista luontoa ja jokamiehenoikeutta. Jotta herkkuja voi kerätä, ei tarvitse aina mennä aarniometsään asti. Sieniä löytää yllättävän helppokulkuisistakin maastoista.

Haluan nyt muistuttaa, että jokamiehenoikeus ei koske piha-alueita. Tähän muistutukseen on hyvin painava syy. Koin karvaan pettymyksen viikonloppuna, kun vaalimani kantarellit oli käyty poimimassa aamutuimiin mökkimme pihalta. Minua otti päähän kuin pientä oravaa, jonka käpy jäätyi. (Ilmaisen asian tässä hyvin kauniisti. Mielessäni ei ollut orava, eikä mikään muukaan sivistynyt sana.) En pysty menemään hankaliin maastoihin tällä hetkellä ja mökin piha on minulle kuin taivas. Siinä näen sieniä ja marjoja niin, että hyvä mieli säilyy. Onneksi tämä poimija ei ollut koko mökin pihaa käynyt läpi ja saimme siitä vähän kantarelleja. Päällimäisenä mieleen jäi pettymys kanssasienestäjiin, puhumattakaan siitä loukatusta olosta, joka tuli kun pihalla oli luvatta käyty keräilemässä luonnon antimia.

Kantarelleista osa päätyi herkulliseen sienisalaattiin, jonka ohjeen jaan nyt teille.

Kantarellisalaatti 2-3 hengelle

1 l kantarelleja

3-4 pekoninsiivua

2-3 dl spelttihelmiä keitettynä

1-2 dl kikherneitä keitettynä esim. säilykepurkista suoraan

nippu rucolaa

tuoretta oreganoa useampi oksa

1 iso tomaatti

1 porkkana

---

vajaa 0,5 dl oliivi- tai rypsiöljyä

ripaus suolaa ja pippuria

ripaus sokeria

loraus balsamiviinietikkaa

Keitä spelttihelmet pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ja huuhtele kikherneet. Huuhtele rucola ja yrtit. Kuori porkkana ja leikkaa sopivaksi. Itse tein lastuja kuorimaveitsellä. Leikkaa tomaatti kuutioiksi. Sekoita yhteen öljy, suola, pippuri, sokeri ja balsamico, jätä sivuun odottamaan. 

Laita pohjalle rucola ja yrtit. Sitten speltti ja kikherneet, päälle tomaattia ja porkkanaa. Valuta kastike joukkoon. Nostele aineksi pari kertaa niin, että sekoittuvat kivasti. Paista kantarelleista isommat nesteet pois. Ota pois pannulta.

Leikkaa pekoni pienemmäksi ja paista sitä hetki. Lisää joukkoon kantarellit ja paista rapeaksi. Laita pekoni-sieniseos salaattiin päällimmäiseksi. 

Ruoan voi muokata vegaanille sopivaksi jättämällä pekonin pois. Gluteenittoman version voi tehdä käyttämällä esimerkiksi hirssiä tai kvinoaa speltin sijaan.

Sitten vielä muutama sieni-ihanuus. Huom! Kaikki näistä ei ole ruokasieniä. 

Suppilovahveroita löytyi jo. Toivottavasti salasienestäjä ei käy niitä keräämästä pihasta. (En ole katkera, mutta kuitenkin.)

Kantarelli eli keltavahvero

Piispanhiippa (ei syötävä)

Mustamörsky (lähteistä riippuen ruokasieni, joka suositellaan ryöpättäväksi. Me emme ole testanneet ja taidamme jättää testaamatta tulevaisuudessakin.)

Helppo sienisalaatti

Toistaiseksi vain unelmoin metsäretkistä ja tuoreista sienistä. Onneksi jääkaapissa on yhä suolasieniä viime kaudelta, pakastimestakin löytyy erinnäinen kasa ja kuivattuja on vielä koko kylälle. Jännä homma, varastoja on vaikka kuinka paljon, mutta silti tuntee poltetta lähteä metsään keräämään sieniä. Suorastaan ahdistaa, kun sinne ei nyt ole menemistä.

Kotona kokkailin hyvin helppoa sienisalaattia. Se ei vaatinut monimutkaisia aineita ja paljoa valmistelua. Hieman liotusta, silppuamista ja sekoittamista. Valmista! Onneksi kyse oli näin helposta ohjeesta, sillä tein sen kahdesti. En muistanut käteni vakautta ja lennätin ruissipsit sienisalaatilla kaaressa lattialle liukkaalta lautaselta. Hetken mietin lämpöisiä mielessäni. Sitten kiitin miestäni, että oli samalla kertaa silpunnut enemmän sipulia. Minun oli helppo tehdä uusi salaatti.

Sienisalaatti

3 dl suolasieniä liotettuna 

1 kesäsipuli tai purjoa tai punasipulia

muutama oksa timjamia

0,5 dl öljyä

balsamiviinietikkaa maun mukaan

ripaus sokeria

maun mukaan suolaa ja pippuria

Laita sienet likoamaan kylmään veteen. Sienistä liotetaan liika suola pois. Maistelemalla selviää, että koska sienet ovat sopivia. Silppua sipuli hienoksi. Käytin myös osan varresta. Nypi timjamin lehdet. Sekoita yhteen liotetut sienet, sipuli ja timjami. Sekoita yhteen kastikkeen ainekset ja lisää sitä sienien joukkoon niin paljon kuin haluat. Tarkista maku. Terävyyttä makuun saat esimerkiksi sitruunalla. Anna maustua hetki ja aseta tarjolle. Itse söin salaatin ruissipseiltä. 

Yrttikuvia:

Olen tykästynyt Järvikylän pallobasilikaan. Se käy ihan huonekasvista ja meillä se on kestänyt mukavan pitkään. Makukin on hyvä.

Suklaaminttu on toinen rakkauteni. Se on nyt innostunut kasvamaan toden teolla. Siitä pitäisi varmaan tehdä jotain tai ainakin säilöä. 

Sitruunatimjami on myös yksi suosikeistani. Se kasvaa innokkaasti. Oli vaan hyvin hankala kuvattava. En saanut siitä edustavaa otosta vaikka kuinka yritin.

Kantarellipiirakat

Syksy ja sienet, ne lämmittävät mieltäni. Syksystä on tullut lempivuodenaikani. Rakastan tuulen tuiverrusta, ikkunaan piiskaavaa sadetta, kuumaa kaakaota ja tietenkin syksyisen metsän retkiä. Luonnon antimista kelpaa Suomessa laittaa ruokaa ja leipoa herkkuja. 

Se taitaa olla nyt lyhyestä virsi kaunis. Olen koko päivän yrittänyt keksiä tähän muuta kirjoitettavaa, mutta ei, nyt ei sanat luista. Voisin tietenkin valittaa Neidin yhä jatkuvasta flunssasta, mutta en jaksa. En myöskään välitä kertoa valvotuista öistä ja väsyneistä päivistä, ei sekään inspiroi. Ei vaikka kaikenlaista pöhköä olisi kerrottavana kuten se, että hukkasin läppärini. Kuka arvaa missä se oli? No sylissäni tietenkin ja käytinkin sitä kaiken hyvän lisäksi. Kun ajatuksen juoksuni on tällä tasolla, on viisainta pitää teksti lyhyenä ja ytimekkäänä. 

Näiden piirakoiden johtotähtenä on kantarelli, voit käyttää myös herkkutattia, suppilovahveroa tai vaikkapa herkkusieniä kaupasta, jos metsäretki ei inspiroi. Hyvin reipas voin määrä ei myöskään pahenna makua. Jos voin korvaa margariinilla, on tuloksena lehtevämpiä piirakoita. 

Kantarellipiirakat

Taikina:

375 g vehnäjauhoja

0,75 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

340 g voita

150 g creme fraichea

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola yhteen. Nypi joukkoon voi. Lisää creme fraiche ja sekoita nopeasti taikinaksi. Älä vaivaa liian kauaa, ettei taikina sitkisty. Laita jauhotetulle pöydälle. Kaulitse taikinaa hieman, taita kolmikerroksiseksi, käännä 90 astetta, kauli taas. Toista tätä 3-4 kertaa. Kääri sitten kelmuun ja nosta jääkaappiin muutamaksi tunniksi. (Tarvittaessa taikina säilyy pari päivää jääkaapissa. Kokeiltu konkreettisesti, säilyy hyvin.) 

Täyte:

1 rkl voita

1,5 l kantarelleja

1 keskikokoinen punasipuli

pieni pätkä purjoa

3-4 dl palvikinkkua rouheena

100-150 g ruohosipulin makuista tuorejuustoa

pippuria ja suolaa, jos siltä tuntuu

ruohosipulia ja persiljaa maun mukaan

Siisti kantarellit ja revi ne hieman pienempiin osiin. Silppua sipuli ja purjo, rouhi kinkku. Sulata voi pannulla ja kuullota hetki sipuleita sekä purjoa. Lisää joukkoon sienet ja paista niin kauan, että neste haihtuu. Lisää joukkoon kinkkurouhe sekä tuorejuusto. Sekoittele niin kauan, että juusto sulaa. Mausta makusi mukaan. Anna jäähtyä jonkin aikaa. Liian kuuma täyte sulattaa taikinan.

Kauli taikina pitkäksi levyksi. Voit tarvittaessa jakaa taikinan kahteen osaan. Levyn leveys olisi kaksi kertaa valmiin piirakoiden leveys. Laita toiseen reunaan sopivin välimatkoin iso lusikallinen täytettä. Voitele ympäriltä kananmunalla tai vedellä. (Tai käytä omaa piirakoiden tekotapaasi.)

Taita levyn toinen puolikas päälle. Painele taikina täytteen ympärille. Leikkaa piirakoiksi, siisti reunoja tarvittaessa ja painele kiinni. Laita pellille ja voitele. (Jos teet kananmunattomana, voitelu ei ole pakollista. Väristä tulee vain vaaleampi.)

Paista 225 asteessa kauniin kullankeltaisiksi. Aikaa menee 15-20 minuuttia. Tarjoile lämpiminä. Säilytys jääkaapissa parin päivän ajan, pidempi säilytys pakastimessa ja siellä maksimissaan yksi kuukausi runsaasta rasvamäärästä johtuen.

Rakas ystäväni ilahdutti minua lämpöisellä paketilla. Tämä jos joku lämmittää masua. Ystäväni on paras chilinkasvattaja, jonka tunnen. Upeita satoja joka kesä. Ja kun vielä otetaan tämän kesän vaativuus huomioon, niin kertakaikkiaan huippuluokan suoritus! Kiitos ystäväiseni!

Juustoinen orakaskeitto

Että olin tänään tyytyväinen sieniä putsatessani. Joo-o, kyllä pääsin vihdoinkin niiden kanssa tositoimiin! Löysin useamman litran sieniä ihan vaan puolen tunnin pikapistolla paikalliseen pöpelikköön. Madottomia lampaankääpiä, vaaleaorakkaita, kantarelleja (enemmistö) ja pari pikkuista herkkutattia tuli ihan väkisin koriini. Hyttyset ja hirvikärpäsetkin tuntuivat paljon siedettävämmiltä, kun oli jotain minkä vuoksi kärsiä ötököistä. 

Orakkaitakin löytyi sen verran, että pääsin hyödyntymään niiden mietoa makua keiton kokkailussa. Laitoin niiden kaveriksi hieman yrttejä ja Koskenlaskijaa. Siitä syntyi varsin maukas keitto. Kauden ensimmäisessä kunnollisessa sienikeitossa vaan on jotain taikaa. 

Juustoinen orakaskeitto

1 litra putsattuja vaaleaorakkaita (ja/tai kantarelleja)
1 rkl voita
1-2 salottisipulia koosta riippuen
1 rkl kuivaa sherryä
4 dl kermaa, laktoositonta tarvittaessa (osan voi korvata miedolla kasvisliemellä)
75-100 g Koskenlaskija sulatejuustoa (perinteinen)
suolaa ja pippuria maun mukaan
yrttejä maun mukaan, esim. persiljaa ja kirveliä

Silppua sipulit. Pienennä sieniä hieman. Laita pannulle voi. Kuullota sipulia pannulla keskikovalla lämmöllä sekoitellen muutama minuutti. Lisää joukkoon sienet. Nosta lämpö kuumaksi. Paistele sekoitellen niin kauan, että sienistä haihtuu neste. Kaada joukkoon sherry. Paista hetki. Lisää kerma, juusto ja mausteet. Anna kiehua miedohkolla lämmöllä kymmenkunta minuuttia välillä aina sekoitellen. Tarjoile heti.

Keitosta tulee tuhtia tavaraa, annoksesta riittää noin neljälle alkupalaksi. Kaloreita tässä on enemmän kuin laki sallii, mutta ei se ole katastrofi, jos kerran kesässä syö oikein kermaisen sienikeiton. 

Tässä kuvassa näkyy vaaleaorakkaan piikit. Ne ovat aika lyhyet, n. 4-6 millimetriä. Piikit katkeavat helposti. Harmittaa niin kovin, kun en muistanut ottaa kameraa metsään mukaan. Nyt siellä olisi ollut kuvattavaakin.

Vaaleaorakkaan lakki on 5–15 cm leveä, nuorempana kupera, vanhemmiten laakeneva ja epäsäännöllisen muotoinen, melkein jopa aaltomainen. Se on reunoilta pitkään sisäänkiertynyt, sileä tai hieman kuhmuinen. Lakin pinta on kuiva. Vaaleaorakas on nuorena kermanvalkoinen, myöhemmin roosansävyinen tai vaalean kellanruskea. Vaaleaorakkaan jalka on tukeva, noin 3-7 cm paksu. Sienen malto murtuu helposti ja se ruskettuu vaurioitumiskohdistaan. (Ks. oikeanpuoleinen sieni) Tuoksu on miellyttävä ja ei mitenkään voimakas. Vaaleaorakkaan löydän yleensä iäkkäistä kuusimetsistä, joissa aluskasvina on sammal. 

Vaaleaorakkaan voi sekoittaa rusko-orakkaaseen, joka nykyisin luokitellaan vaaleaorakkaan tummaksi muunnokseksi. Aiemmin se on ollut oma lajinsa ja on todennäköisesti näin esitelty vanhemmissa sienikirjoissa. Päältä katsottaessa vaaleaorakkaan voi sekoittaa myös lampaankääpään, mutta alta katsoessa huomaa selvän eron. Lampaankäävällä on pillit, vaaleaorakkaalla piikit. (Yritän myöhemmin vielä tehdä tarkemman jutun orakkaista eli yritän ottaa kameran mukaan metsään.)

Katsaus Chililään:

Habanero Peachillä on kymmeniä nuppuja. Ne eivät kovin hyvin näy kuvassa.

Habanero Lemoninkin kukat ja nuput ovat onnistuneesti piilossa. 

Terassikasvatuksessa olevat chilit ovat venyneet reippaasti pituutta ja ne näyttävät muutenkin mallikkailta. Näissä on pieniä chilien alkuja. Toivottavasti ilmat jatkuvat pitkään lämpöisinä!

On ihan pakko laittaa muutama kukkakuvakin. Tässä yksi rakkaista kärhöistäni: 'Paul Farges'

Clematis 'Aljonushka'

Nämä valkoiset liljat ovat nyt parhaimmillaan.