Kollaasi

Kollaasi

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

-ton banaanimuffinit

Alan pikku hiljaa uskomaan, että lapset noudattavat luonnostaan 5+2 dieettiä. Tosin ne hyvät syöntipäivät vaihtelevat viikosta toiseen. Joskus on viisi dieettipäivää ja toisinaan vain kaksi. Jonain päivinä syödään kuin ruoka olisi loppumassa maailmasta ja toisina päivinä ei kelpaa mikään. Syömättöminä päivinä on hyvä leipoa. Jos ei muuta syödä, niin yleensä ainakin lapsukainen lusikoi taikinaa kulhosta. Tulee sitten edes se päivittäin vaadittava rasvalisä syötyä. (Moniallergiset lapset saattavat saada ravitsemusterapeutilta ruokavalio-ohjeen, jossa on mukana mm. päivittäinen rasvalisä energian saannin turvaamiseksi.) Joskus epätoivon hetkinä me olemme mukamas leiponeet. Äidit ja isät huomio! Ottakaa kikka käyttöön, toimii! Jogurttiin sekoitellaan milloin mitäkin marjaa, sitten hiutaleita ja muuta sopivaa leivonta-ainesta. Kummasti "taikina" tulee syötyä. Käytännössä siinä tulee tehtyä smoothie, mutta pääasia on edes jonkun ravinnon saanti.

Tällä kertaa leivoimme ihan oikeasti. Ylikypsät banaanit ja syömätön Neiti = banaanimuffinit. Banaani on muuten varsinainen lahja munattomassa leivonnassa. Onneksi se maistuukin hyvältä. Sekin on hyvä puoli, että saa ne ylikypsät banaanit hyödynnettyä johonkin.


8 muffinia

200 g gluteenitonta jauhoseosta
2 tl leivinjauhetta
85 g fariinisokeria
60 g maidotonta margariinia sulatettuna
60 g soija- tai riisimaitoa
1 iso hyvin kypsä banaani muussattuna

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele muffinipelti tai käytä paperisia vuokia, silikoniselle ei myöskään tarvitse tehdä mitään.

Yhdistä kaikki aineet ja sekoita nopeasti taikinaksi. Jaa vuokiin ja paista 20-25 minuuttia.

torstai 27. maaliskuuta 2014

Yksi taikina: leipätikkuja ja vaikka mitä

Tämä on todella muuntautumiskykyinen taikina. Taikinasta saa tehtyä niin leipätikut kuin erilaiset sämpylätkin. Riittävä vaivaamisaika tekee taikinasta kuohkean ja valmiit sämpylät ovat ilmavia ja herkullisia. Tällä kertaa en käytä mitään erikoisia kikkoja tai alkutaikinoita. Mitataan kaikki aineet kulhoon ja vaivataan tovi ja kas siinä on hyvä perustaikina, jota voit muuntaa oman mielikuvituksesi mukaan. Jos teet leipätikkuja niin herkullisen paistetun brien  kanssa syötäväksi, käytä taikinassa ohjeen koko sokerimäärää. Silloin nautinto on taattu.

Perustaikina
5 dl vettä
3 tl kuivahiivaa
2-4 rkl sokeria
6 rkl sulatettua voita tai maidotonta margariinia
3 tl suolaa
800 g jauhoja

Mittaa ainekset kulhoon ja vaivaa kunnes taikina on elastista ja siitä saa hyvän pallon. Helpoimmalla pääsee, kun iskee ainekset johonkin koneeseen. Anna taikinan nousta tunnin pari. Leivo haluamiasi sämpylöitä tai ohuita leipätikkuja. Kohota leivonnaisia 20-40 minuuttia koosta riippuen. Paista 225 asteessa kunnes ne ovat kauniin värisiä ja kumisevat pohjasta.

Täytetyt sämpylät ovat helppo välipala. Kaulitse pala taikinaa noin sentin vahvuiseksi levyksi, koko noin 10 cm x 20 cm. Laita toiseen päähän levyä haluamiasi täytteitä (kuvassa on kalkkunaa, juustoa ja jalapenoja). Taita toinen puoli levystä päälle ja ummista sämpylä. Nosta leivinpaperoidulle pellille nousemaan. Paista 225 asteessa, kunnes ovat kypsiä. Säilytä jääkaapissa ja lämmitä nopeasti mikrossa tai uunissa.

Valkosipulisämpylät syntyvät helposti, kun voitelee kypsän sämpylän joko sulatetulla voilla tai maidottomalla margariinilla. Ripottele päälle hieman valkosipulilla maustettua suolaa tai valkosipulijauhetta sekä suolaa.

Näihin saa loputtamasti vaihtelua erilaisilla siemenillä, korvaamalla osan vehnästä esimerkiksi speltillä tai rukiilla. Vain mielikuvitus on rajana.

Ai niin, tämä käy tosi hyvin pizzapohjaksikin. Eilen kokeilin ja toimii!

Perunankylvö?!?

Tällä viikolla on ollut perunankylvö. Tosin hyvin pienessä mittakaavassa. Nyt kun laittaa perunat kasvamaan pussiin tai laatikkoon, saa juhannuksena omia uusia perunoita.

Idätä perunoita ikkunalaudalla, kunnes niissä on tukevat vihreät idut. Siikli on hyvä lajike tähän puuhaan, Timokin on jees, jos sitä jostain saa.

Laita laatikon, ämpärin tai pussin pohjalle n. 10 cm multaa.

Paina perunat varovasti multaan. Tässä on ehkä yksi tai kaksi liikaa, mutta en raaskinut niitä poiskaan heittää.

Laita sitten perunoiden päälle muutama sentti multaa ja kastele kevyesti. Kun perunat lähtevät kasvuun, lisää multaa niiden päälle n. 10 cm ja jatka mullan lisäämistä vähän väliä. Kastele varovasti ja huolehdi valosta, kun lehdet ova hyvässä kasvussa. Kun on lämmintä, perunat voi nostaa ulos esimerkiksi parvekkeelle tai terassille kasvamaan.

Kurkista ajoissa juhannusaattona, että onko niitä perunoita tullut ja hae tarvittaessa torilta uusia perunoita. Moneen vuoteen en ole onneksi joutunut niin tekemään.

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Kuituinen ja pehmeä gluteeniton leipä

Tämä leipä sisältää aineksia melkoisesti, mutta hyvästä syystä. Leivässä on kuituja enemmän kuin tavallisessa vaaleassa gluteenittomassa leivässä. Makuakin tulee alkutaikinan ja soijatuorejuuston ansiosta. Neiti syö tätä leipää nykyään pari viipaletta päivässä ja kuittaa siinä samalla kolmanneksen päivän kuitutarpeestaan. Ei huono juttu, ei lainkaan. Leipä on ihanan pehmeää vielä seuraavakin päivänä. Heti paistamisen jälkeen kuori on rapea ja leipä sisältä pehmeää, ihan niin kuin vastapaistetulla leivällä pitää ollakin.


Alkutaikina
1 dl hirssijauhoja
1 dl täysjyväriisijauhoja
1 tl kuivahiivaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
0,5 dl hirssihiutaleita
2 rkl tattarileseitä
2 tl psylliumia
1 tl luomuruokosokeria

Sekoita kulhossa alkutaikinan aineet keskenään ja peitä kulho leivinliinalla. Jätä huoneenlämpöön kehittymään kolmeksi tunniksi.

Taikina

koko annos alkutaikinaa
2 rkl soijatuorejuustoa
1 dl vettä
2 tl kuivahiivaa
1 rkl fariinisokeria
1 tl ksantaania
1 dl Pofiber perunakuituvalmistetta Semperiltä
1 dl tapiokatärkkelystä
1 dl täysjyväriisijauhoa
1,5 tl suolaa

Voitele maidottomalla margariinilla noin litran vetoinen leipävuoka. Mittaa loput aineet alkutaikinan joukkoon. Vaivaa nopeasti taikinaksi. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja anna nousta puoli tuntia leivinliinan alla. Paista sitten 200 asteessa noin 30-35 minuuttia.




sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Leopardikakku

Minulla on tunnetusti tapana vetää överiksi suklaan kanssa. Niin kävi tälläkin kerralla. Ensin minun piti tehdä ihan tavallinen tiikerikakku, sitten ajattelin vähän muokata sitä. Mmm. valkosuklaa-tummasuklaa-tiikeri. Mutta hei, tähänhän voisi laittaa vielä maitosuklaatakin! Kuka sitä nyt tiikerikakkua tekee, kun voi tehdä leopardikakunkin? Äh, tätä taikinaa on ihan valtavasti. Unohdetaan torvivuoka ja tehdään kunnon suklaakakku kuorrutuksineen. Että tällaista tällä kertaa.



Ohjeen voi hyvin puolittaa, koska se on tällaisenaan Iso. Meillä iso kakku lähti tuliaisiksi ja tein meille pienemmän. (Pikku vinkki: Kun olet ensin tehnyt ison kakun ja teet perään pienemmän, muista paistoaika... Meinasin unohtaa koko kakun uuniin ja omastani tuli hieman liian kypsä.) Juhlien kahvipöytään leopardikakku voisi olla kivaa vaihtelua ja lisäksi siitä riittää monelle. Kakku on kahvikakkumainen rakenteeltaan, joten sitä otetaan pienehkö pala. Pienemmästä riittänee noin 18 hengelle varsinkin jos kaffepöydässä on muutakin tarjottavaa.

Leopardikakku

350 g margariinia tai voita huoneenlämpöisenä
3 tl vaniljauutetta
3,5 dl sokeria
4 isoa kananmunaa
8 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
---
100 g valkosuklaata
0,5 dl kermaa (ruoka- tai vispi)
--
100 g maitosuklaata
0,5 dl kermaa
---
100 g tummaa suklaata
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
0,5 dl kermaa

Voitele ja jauhota iso pyöreä vuoka. (Puolikas annos 20 cm halkaisijaltaan riittää.) Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Rouhi kolmeen kulhoon suklaat erikseen. Kiehauta 1,5 dl kermaa ja mittaa kunkin suklaan päälle 0,5 dl kermaa. Sekoittele, kunnes suklaa on sulanut. Lisää tumman suklaan joukkoon vielä kaakaojauhe.

Vatkaa rasva, sokeri ja vaniljauute vaahdoksi. Lisää joukkoon muna kerrallaan vatkaten. Sekoita joukkoon jauhot. Jaa taikina kolmeen osaan ja lisää jokaiseen oma suklaaseoksensa. Nostele lusikallinen kerrallaan vuokaan eri värejä vierekkäin.


Paista 175 asteessa 40-70 min tai kunnes kakku on kypsä, aika riippuu kakun ja vuoan koosta. (Tikulla kokeltaessa tikkuun ei jää taikinaa.) Anna jäähtyä.

Kuorrutus

2 dl vispikermaa
200 g valkosuklaata
2 rkl glukoosisiirappia tai neutraalia hunajaa
---
paljon suklaalastuja valko-, maito ja tummaa suklaata

Kiehauta kerma ja glukoosisiirappi. Lisää joukkoon suklaa ja sekoita seos tasaiseksi. Anna jäähtyä niin kauan, että se on sopivaa kakun päälle kaadettavaksi. Liian ohutta ja se valuu kaikki pois, sopivaa ja se valuu kauniisti eikä sitä tarvitse tasoitella. Ripottele päälle runsaasti suklaalastuja.




Alan pikku hiljaa lisäilemään vanhoihin -ton teksteihin uutta tunnistetta. Kaikki ohjeet, jotka ovat munattomia, maidottomia ja gluteenittomia löytyvät sitten myös -ton tunnisteella. Tulossa myös -ton rintamalle uusia juttuja, ihanaa leipää, vohveleita ja vaikka mitä. Päässä taas ihan liikaa ideoita niin tavalliseen kuin -ton ruokavalioonkin!

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Herkulliset -ton keksit

Tässä teille aivan loistava -ton keksiohje. Tämä taikina on pitkäaikainen projekti, mutta viimeinkin saan sen teille esitellä. Tähän ei tarvita mitään outoja aineita. Jauhojen suhteen pärjäät yhdellä gluteenittomalla jauhoseoksella. Taikina käyttäytyy kauniisti ja keksit pysyvät paistamisen jälkeen hyvin kasassa. Maku on ihana, ei liian makea vaan juuri sopiva.

Vaihtelua näihin saa esimerkiksi täyttämällä ne vaikkapa erikoisruokavalioon tehdyllä Dulce de Lechellä tai esimerkiksi kotoisasti hillolla. Ohjeen määrät ovat grammoina, se oli ainoa keino varmistaa oikeat mitat kehittämisvaiheessa. Olen kokeillut erilaisilla määrillä, mutta nämä "epämääräiset" mitat ovat osottautuneet parhaiksi.


-ton keksit
n. 30 kpl
180 g gluteenitonta jauhoseosta (käytin Semperin hienoja jauhoja)
120 g sokeria
140 g maidotonta margariinia huoneenlämpöisenä
100 g soijamaitoa
2 tl vaniljauutetta
2 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leivinpaperoi kaksi peltiä. Mittaa kaikki ainekset sekaisin. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele käsin parin sentin palleroita tai nosta nokareita lusikalla pellille. Paista 175 asteessa 10-20 minuuttia tai kunnes keksit ovat kypsiä. Anna jäähtyä pellillä.



keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Mojito-juustokakkuset

Kevät tulee (juujuu. tulee tulee, uskokaa minua, älkää noita pakkaslukemia ulkona) ja mieli halajaa ihanan raikkaita herkkuja. Mojito puolestaan tuli mieleeni, kun Neitokainen oli erittäin ihanalla uhmaikäisellä päällä. Meidän talossamme kuuluu painokas Ei useammin kuin kyläilevän teinipojan suusta Ihan sama, joka sekin tuntuu olevan varsin yleinen lausahdus. (Kokeilkaa vaikka ja kysykää teiniltä, että mitä haluat ruoaksi... Takaan sen, että kaksi kertaa kolmesta kuulet vastauksena sanat ihan sama.) Niin, olisin tosiaan mielelläni juonut sen mojiton tai vaikka kaksikin Neidin kanssa väiteltyäni nukkumisen ja syömisen tarpeellisuudesta. Mutta päädyin kuitenkin minulle ominaisempaan versioon ja yhdistin mojiton makuja juustokakkuun.

Sanan kakku käyttö taitaa olla liioiteltua. Liivatteet olivat lopussa, joten päädyin tekemään pieniä annoskakkuja. Kiva vaihtoehto itseasiassa. Jos on paljon samanlaisia juomalaseja, on kiva joskus rakentaa juustokakku näinkin juhliin tarjolle. 


Ohjeesta tulee neljä jälkiruoka-annosta. Jos teet tästä juustokakun, nelin- tai kuusinkertaista annos ja lisää juustomassaan 3-4 kiehuvaan veteen sulatettua liivatetta. Muista liottaa liivatteet kylmässä vedessä ensin.

Mojitosiirappi

50 g sokeria
0,5 dl vettä
1 lime (mehu ja kuoriraaste)
muutama oksa minttua
0,5 dl vaaleaa rommia

Mittaa kattilaan sokeri ja vesi. Anna kiehua kohtalaisella lämmöllä pari minuuttia. Sammuta levy. Lisää joukkoon limen mehu ja kuoriraaste, mintun lehdet sekä rommi. Anna makujen tekeytyä ainakin vartin verran. 

Pohja

3 Digestive-keksiä murskattuna (jos käytät gluteenittomia, laita keksejä 5)
2 rkl sulatettua voita tai margariinia

Murskaa Digestivet ja sekoita joukkoon sula rasva. Jaa neljään annosvuokaan. Painele kevyesti pohjalle.

Juustokakku

50 g valkosuklaata
100 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl vispikermaa
mojitosiirappi

Sulata miedolla lämmöllä vesihauteessa/mikrossa valkosuklaa. Anna jäähtyä hetken verran. Lisää sitten joukkoon vispikerma. Vatkaa tasaiseksi ja lisää sitten joukkoon tuorejuusto sekä jäähtynyt siirappi. Sekoita tasaiseksi ja tarkista maku. Juustoa joutuu ihan kunnolla sekoittamaan ennen kuin siitä saa kaikki klompit pois. 

Lusikoi juustomassa pohjien päälle ja koristele raastetulla limen kuorella. Nosta jääkaappiin pariksi tunniksi ennen tarjoilua. 


maanantai 17. maaliskuuta 2014

Pasta Rotolo pinaatista ja myskikurpitsasta

Jamie Oliverin mielestä Pasta Rotolon tekeminen on helpompaa kuin lasagnen. Saanhan olla eri mieltä, saanhan? Rotolo on täytteittensä puolesta helppotekoinen ruoka, mutta rullien pyörittely ja leikkaaminen meinasi aiheuttaa minulle lieviä hermoromahduksellisia oireita. Asiaa ei varmastikaan helpottanut yhtään jaloissa kieppuva Neiti, joka päätti sillä sekunnilla lopettaa lego-leikkinsä, kun äiti otti esiin paistinpannunsa.

Tässä Rotolo-ohjeessa yhdistyy kaksi lempiainestani: pinaatti ja myskikurpitsa. Yhdistelmä on niin hyvä, että tulevaisuudessakin sitä tulen käyttämään joissain muissakin ruoissa. Ohje on lihaton ja varsin helppo muuntaa niin gluteenittomaksi kuin maidottomaksikin sekä vegaanille sopivaksi.

Yhdessä asiassa Jamie oli oikeassa, ruoka näyttää hauskalta ja on tosi herkullista vaihtelua lasagnelle.


Tomaattikastike

2 rkl oliiviöljyä (Oletteko muuten nähneet Jamie Oliverilla suolaisia ohjeita, joissa ei ole oliiviöljyä?)
pari valkosipulin kynttä silputtuna
1 rkl punaviinietikkaa
800 g hyvää tomaattimurskaa
suolaa ja pippuria maun mukaan

Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja kuullota siinä valkosipuli. Sihauta joukkoon viinietikka ja lisää loput aineet. Anna hautua parikymmentä minuuttia ja tarkista maku. Lisää mausteita tarvittaessa. Voit käyttää vaikka tuoreita yrttejä tai chiliä halutessasi.


Myskikurpitsa- ja pinaattitäytteet

1 myskikurpitsa
suolaa, pippuria, muskottipähkinää

Paahda kokonaista myskikurpitsaa 180 asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia. Anna sen jäähtyä niin, että pystyt käsittelemään sitä. Halkaise kurpitsa ja kaavi siitä pelkkä hedelmäliha kulhoon. Hienonna soseeksi. Mausta suolalla, pippurilla ja muskotilla.

1 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli silputtuna
timjamia
450 g pakastettua pinaattia (laitoin osan tuoretta, sekin käy)
suolaa, pippuria ja muskottipähkinää maun mukaan

Kuullota sipulia öljyssä pari minuuttia timjamin kanssa. Lisää joukkoon pinaatti ja paistele aina välillä sekoitellen niin kauan, että ylimääräinen neste haihtuu. Mausta ja tarkista maku.

Kokoaminen

10-12 lasagnelevyä (gluteenittomia tarvittaessa)
100 g raejuustoa/ricottaa (tarvittaessa soijajuustoja)
50 g pecorinoa tai parmesania raastettuna (tarvittaessa soijajuustoja)

Öljyä kevyesti noin 30 cm halkaisijaltaan oleva vuoka, reunoilla on hyvä olla korkeutta 7-8 cm. Kaada tomaattikastike vuokaan.

Kiehauta pastalevyt käsiteltävän pehmeiksi. Levitä pastalevyn päälle myskikurpitsasosetta, pinaattisosetta, raejuusto ja pieni hyppysellinen pecorinoa. Kääri rullalle ja leikkaa puoliksi. Laita rulla vuokaan upottaen sen osittain tomaattikastikkeeseen. Tee niin monta rullaa kuin vuokaan saat mahtumaan tai kuinka paljon täytteitä riittää. Ripottele päälle vielä juustoraastetta.

Paista Rotoloa 180 asteessa 35-45 minuuttia. Sopii myös pakastettavaksi. Ruoka on erittäin muuntelukykyinen. Voit lisätä joukkoon vaikkapa fetaa, sieniä tai jauhelihaa. Voit tehdä sen gluteenittomiin pastalevyihin tai käyttää soijajuustoja. Seuraavaksi minä ainakin teen sen lasagnemuotoon tai sitten pidän huolen siitä, että Neiti on Isin kanssa ulkona. Sanotaan ettei vanha koira opi uusia temppuja, mutta tämä koira ainakin oppii, mitä tulee Neidin allergioiden kanssa pärjäämiseen.


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Jumalainen juustojälkiruoka: paistettu Brie

Minulta loppuu sanat. Niin uskomattoman hyvää, jumalaisen ihanaa, herkullisuuden huipentumaa oli lauantaina herkuttelemamme jälkiruoka. Helppotekoistakin vielä kaiken lisäksi. Kunhan vaan on viikunahillo valmiina, niin aikaa ei kauaa mene. Kovin kuvauksellinen tämä jälkiruoka ei ole, ainakaan kun sitä väsättiin siinä iltakymmenen jälkeen. Mutta ei se ulkonäkö, vaan se maku! Vaniljainen viikunahillo liittoutui täydellisesti valuvaan Briehin. Makuparia täydensi hunajan pieni makeus. Leipätikku tähän valuvaan ihanuuten ja ah, niin herkullista. "Ei, en jaksa enää. No, entä jos yhden kerran vielä. Eihän kukaan näe, otan tuota sulaa herkkua ihan suoraan tuosta lusikalla." Tästä tuli suorastaan syntinen olo, kun ahneus ja ylensyönti valtasivat mielen. En voinut olla ottamatta lisää. En voi malttaa odottaa seuravaa viikonloppua, teen ihan varmasti tätä herkkua taas.

Tässä herkkupala menossa uuniin. En malttanut enää jäädä kuvaamaan valmista tuotosta, oli pakko päästä herkuttelemaan. Uunista tullessaan näytti varsin samanlaiselta kuin sinne mennessä. Vasta kun kastoi leipätikun juustoon, näki sen valuvan ihanuuden ja herkun. 

Uunissa paistettu Brie

1 kokonainen Brie
hyvää juoksevaa hunajaa
pähkinöitä koristeeksi
leipätikkuja tarjoiluun (julkaisen niiden reseptin myöhemmin)

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Aseta juusto uuninkestävälle lautaselle. Leikkaa Brien pintaa pois niin, että paljastat sen sisäosan. Valele leikattu alue pienellä hunajamäärällä. Asettele koristeeksi pähkinöitä. Laita mojova keko viiikunahilloa päälle. Paista 150 asteessa noin 15-20 minuuttia. Tarjoile leipätikkujen kera.










perjantai 14. maaliskuuta 2014

Suklaapäärynäkakku

Päärynä ja suklaa on ikiaikainen yhdistelmä. Olen aina rakastanut tehdä Poire Belle Hélène jäätelöannoksen, johon tulee sokeriliemessä haudutettuja päärynöitä, vaniljajäätelöä ja suklaakastiketta. Nyt halusin osan siitä ihanuudesta kakkuun. Kakku on helppotekoinen ja myös luontaisesti gluteeniton. Mitään kummallisia aineita ei tarvita. Pienen ylellisyyden kakkuun tuo muutama tippa joko päärynälikööriä tai Baileysia.


Kakku

85 g voita tai maidotonta margariinia
85 g tummaa suklaata, maidonta tarvittaessa
3 kananmunaa
85 g luomuruokosokeria
85 g saksanpähkinäjauhetta (myös muut pähkinäjauheet käyvät)
1 tl leivinjauhetta
1 rkl valitsemaasi likööriä (Baileys, päärynälikööri esimerkiksi)

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Laita kakkuvuoan (halk. n. 20 cm) pohjalle leivinpaperi, voitele reunat. Kuori 3-4 kypsää päärynää, leikkaa ne puoliksi, ota pois siemenkota ja asettele kauniisti vuoan pohjalle. 

Sulata miedolla lämmöllä kattilassa rasva. Sammuta levy ja lisää sinne suklaa rouhittuna. Kun suklaa on sulanut, sekoita tasaiseksi. 

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi sekä vaaleaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Kaada varovasti joukkoon suklaaseos. Lisää joukkoon pähkinäjauhe, johon olet sekoittanut leivinjauheen. Lisää vielä likööri ja sekoita taikinaksi. 

Kaada taikina päärynöiden päälle vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 30-40 minuuttia. Anna jäähtyä vuoassa. Kumoa ja koristele jäähtyneenä esimerkiksi tomusokerilla. Tarjoile vaniljajäätelön kera, tarvittaessaa riisi- tai soijajäätelöä.

Huom! Muista tarkistaa suklaa gluteenin osalta. Jos teet maidottomana, älä käytä Baileysia. Jos pitää välttää pähkinöitä, käytä tilalla 100 g vehnäjauhoja. Tällöin kakku ei ole enää gluteeniton.

Ihanan kosteaa ja aivan unelmaisen pehmeää! 




torstai 13. maaliskuuta 2014

Chermoula-marinoitua kanaa ja Baba Ganoushia, pitaleipää

Minun jo pitkään tehnyt mieleni tehdä munakoisosta ihanaa Baba Ganoushia. Jostain syystä se on ollut meillä enemmän grillikauden ruokia. Sitten katsoin Top Chef Mastersia ja siinä tehtiin Baba Ganoushia sekä Chermoula-marinoitua kanaa pitaleivän kera. Itseni tuntien tiesin etten saa rauhaa ennen kuin teen Baba Ganoushia ja tuota kanaa. Pitää silti aina muistaa Jaska Jokusessa nähty vanha viisaus: Älä lupaa vatsallesi mitään, ellet ole aivan varma siitä, että saat sen.

Kuten lapsiperheissä sattuu ja tapahtuu niin näin kävi meilläkin. En päässyt kokkailemaan haluamallani tavalla ennen kuin nyt. Meillä ei sattunut mitään kummallista onneksi. Kävi vain pikkuinen työtapaturma päiväunilla. Oikaisin itseni Neidin kanssa sänkyyn ja hups, heräsimme 2,5 tuntia myöhemmin... Minun piti vain hieman lepuuttaa luomiani ja nousta heti kokkailemaan. Noh, kerrankos sitä pienet makoisat torkut tulee otettua.

Miksi muuten pienet lapset unohtavat päiväunien autuuden aikuisikään asti? Neiti taistelee kaikin voimin päikkäreitä vastaan ja niitä ei yleensä enää oteta. Sukulaislapsissani olen huomannut saman. Ei vielä kouluikäisenäkään ymmärretä kuinka ihanaa on oikaista itsensä sohvalle, laittaa lämmin viltti päälle ja ottaa hyvä kirja käteen ja alkaa torkkumaan. Ihan vähän laitetaan silmiä kiinni. Sitten luetaan vielä muutama rivi ja taas lepuutetaan silmiä, kunnes kuuluu ZZzzz. Niin ihanaa!


Pienen torkahduksen ansiosta tuli kuitenkin havaittua, että Baba Ganoushin valmistaminen käy erissä ja samoin Chermoula-marinoidun kanan/broilerin. Älä siis huolestu, jos paahdat munakoison jo aiemmin tai valmistelet marinadin päivää aiottua aiemmin. Ruoanlaitto voi olla mukavan leppoisaa. Annoksesta riittää noin neljälle. Jos olette suuria munakoison ystäviä, tuplatkaa Baba Gaboush-annos.

Chermoula-marinoitu kana

1-1,5 dl oliiviöljyä
0,5 rkl chipotlea tai muuta chiliä
1 rkl paprikajauhetta
1 sipuli pieninä paloina
puolikkaan sitruunan raastettu kuori (hyvin pesty ja vain keltainen osa)
2 rkl sitruunamehua
2 laakerinlehteä
2 rkl silputtua persiljaa
2 rkl silputtua korianteria
0,5-1 tl juustokuminaa
valkosipulia maun mukaan 1-2 kynttä paloina

Mittaa ainekset tehosekoittimen kulhoon ja pyöräytä hienoksi tahnaksi. Levitä marinadi joka puolelle raakaa maustamatonta kanaa. Yritä saada sitä hieman nahan allekin. Laita ilmatiiviiseen rasiaan ja nosta jääkaappiin maustumaan yön yli. Jos marinadia jää yli, sen voi pakastaa noin kuukauden ajaksi.

Ota broileri huoneenlämpöön noin tuntia ennen kypsentämistä. Mausta hyvin suolalla. Paista broileri sitten 175 asteessa, kunnes se on kypsä. Meillä aikaa kului 1,5 tuntia. (Kunhan kesä tulee, testaan samaan grillissä, vielä en osaa sanoa paistoaikaa grillillä.)



Baba Ganoush

1 munakoiso
2 rkl tahinia
2 rkl sitruunamehua
1-2 valkosipulin kynttä
ripaus juustokuminaa ja suolaa
1 rkl persiljanlehtiä silputtuna
n. 1 rkl oliiviöljyä

Tee haarukalla muutama reikä munakoisoon. Paahda/grillaa sitä uunissa grillivastuksen alla niin kauan, että munakoiso saa vähän "väriä". Vaihda sitten tavalliseen uunitoimintoon ja kypsennä munakoisoa niin kauan, että se pehmenee, noin 20-30 min. Jos teet tämän grillissä, ota ensin pinta hiilloksen päällä ja siirrä sitten epäsuoraan lämpöön. Jäähdytä munakoiso.

Halkaise munakoiso ja kaavi lusikalla sisälmykset tehosekoittimen kulhoon. Lisää joukkoon muut aineet ja pyöräytä tahnaksi. Anna maustua ainakin muutama tunti, ehkä jopa yön yli.

Tarjoile Chermoula-kana ja Baba Ganoush salaatin kera pitaleivän välissä. Aivan ihanasti väliin sopisi myös joku raikas raastesalaatti.

Ohjeet leipiin:
Gluteeniton pitaleipä

Pitaleipä, tavallinen ruokavalio

Nyt pitää mennä tarkastamaan suklaavarasto. Minulla on sellainen olo, että sitä on ihan liikaa kaapissa. Jotain pitää tehdä, ehkäpä herkkua viikonlopuksi.

Ps. Se on taas tämä aika:
Kaikki ei näy kuvassa. 

Tästä puuttuukin vielä mm. nämä:

Sekä yrtit, osa esikasvatettavista vihanneksista ja kesäkukista. Että sitä voi seota johonkin niin totaalisesti. Chilejä, chilejä, chilejä. Toivotan kaikille Chilipäille loistavaa kautta, olkoon sää suosiollinen ja sato suuri!


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Spelttikarpalocookiet (vegaani)

Uskomatonta, että en ole vieläkään viisastunut tarpeeksi herkkujen kuvaamisessa. Ne pitää kuvata heti, ei parin päivän tai edes muutaman tunnin päästä. Spelttikeksimme näyttivät seuraavana päivänä siltä kuin niitä olisi joku hiiri käynyt nakertelemassa. Hmmm. Aika iso hiiri, pituutta sellaisen reilun metrin verran, painoakin enemmän kuin 20 grammaa (kotihiiri painaa 10-20 grammaa). Aina kun selkäni käänsin, kuulin ääntä keksipurkin suunnasta. Niin hyviä nämä keksit olivat. Niinpä, olivat, niitä ei kauaa tarvinnut katsella, kun ne hävisivät yhden sun toisen suuhun. (En tunnusta mitään...)



Speltticookiet

200 g maidotonta margariinia (hopeinen Sunnuntai, t.sin Keiju) 
1-1½ dl luomuruokosokeria
1 tl vaniljauutetta 
1 dl makeuttamatonta omenasosetta (Pilttipurkki esim)
ripaus suolaa 
3,5 dl puolikarkeita Spelttijauhoja (Birkkala)
1½ tl leivinjauhetta 
80 g mantelirouhetta, valinnainen 
50 g kuivattuja karpaloita, valinnainen
150 g tummaa suklaata rouhittuna, valinnainen (maidoton tarvittaessa)

Vaahdota maidoton margariini ja sokeri. Lisää rasvasokerivaahtoon vaniljauute sekä omenasose. Sekoita loput aineet keskenään ja lisää taikinaan. Nosta taikina jääkaappiin uunin lämpenemisen ajaksi. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Laita leivinpaperit parille pellille. Nosta lusikalla nokareita pellille, noin rkl verran taikinaa. Jätä leviämisvara, jos leviävät liikaa niin lisää taikinaan hieman jauhoja. Paista 175 asteessa noin 11-15 minuuttia. Jäähdytä pellillä.

Kun keksien himo kuvaamisen aikana kävi liian isoksi, oli äidin ratkaistava ongelma antamalla Neidille pikkukamera käteen:

Mitä äiti edellä, sitä Neiti perässä.

Muunsin Birkkalan cookiereseptin meille sopivaan muotoon. Kiitos heille alkuperäisestä ohjeesta.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

-ton Dulce de (sin) Leche (vegaani)

En ole koskaan ollut mikään iso fani purkissa olevalle valmiiksi kinuskiksi keitetylle kondensoidulle maidolle. Enkä ole vieläkään. Osa varmasti johtuu siitä, että oma vatsani haluaa aivan kaiken vähälaktoosisena. Olenkin jo tovin aikaa keitellyt itse niin kondensoidut maidot kuin Dulce de Lechenkin. Tässä ohje jälkimmäiseen. Voit vaihtaa kookosmaidon myös soijamaitoon, jos se sopii paremmin omaan makuusi. Samalla ohjeella voi keittää myös laktoosittomasta maitojuomasta Dulce de Lechen.

400 g kookosmaitoa
3,5 dl fariinisokeria
pari ripausta suolaa

Sekoita aineet yhteen paksupohjaisessa kattilassa. Keittele välillä sekoittaen noin puoli tuntia. Purkita steriloituihin purkkeihin ja säilytä jääkaapissa. Säilyy noin kuukauden ajan.



Dulce sin Lecheä voi tarjota vaikka jäätelön kanssa tai käyttää täytteenä kekseissä ja kakuissa. Tiedetäänpä sitä jonkun syöneen suoraan jääkaapista lusikallisen ohi kulkiessaan...

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Valkosuklaa-sitrusleivokset

Näillä leivoksilla on sama pohja kuin maitosuklaa-mustikkaleivoksilla. Samoihin pohjiin voi siis tehdä montaa erilaista makua. Näin keväällä (optimistiluonne nääs, onhan se talven selkä jo taittunut?) sitrushedelmät houkuttelevat raikkaudellaan ja aurinkoisuudellaan. Varsinkin tällaisina harmaina päivinä on ihanaa saada jotain raikkautta ja piristystä ruoasta.


Valkosuklaaganache

2 dl kuohukermaa
200 g valkosuklaata
25 g glukoosisiirappia
50 g voita

Kiehauta kerma ja glukoosisiirappi. Kaada se rouhitun valkosuklaan päälle. Sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä 45 asteiseksi eli jonkinkin verran kättä lämpimämmäksi. Vatkaa sitten joukkoon voi. Ganache on nyt valmista.

Osasta ganachea tehdään kuorrutus ja osasta täyte.

Sitrustäyte (riittää noin 6-10 leivokseen, riippuu pohjien koosta)

Punnitse toiseen pieneen kulhoon 200 g ganachea. Mausta se 4-6 teelusikallisella appelsiinimarmeladia ja raastetulla limen kuorella. Anna jähmettuä viileässä sopivaksi.

Laita pohjan päälle teelusikallinen lemon curdia tai appelsiinimarmeladia. Muotoile sitten ganache-täyte kauniiksi keoksi leivospohjan päälle. Anna jähmettyä ja kasta sitten jäljellä olevaan ganacheen, voit hieman lämmittää ganachea, jotta saat sen kauniimmin levitettyä. Koristele kalvottomaksi leikatuilla appelsiinin lohkoilla sekä ohuilla limen kuorisuikaleilla. Säilytys jääkaapissa.



Gluteeniton sekä munaton leivospohja löytyy täältä.

Leivoskokoelma

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Jamie Oliverin Calzone

Kuka on täyttänyt meidän isosta kuivakaapista pari hyllyä sienillä? Entä kuka on tunkenut niitä pakastimeen, puhumattakaan suolasienistä jääkaapissa. Olen jättänyt sienet ihan liian vähäiselle huomiolle viime aikoina, vaikka niitä riittäisi suurin piirtein joka päiväiseen käyttöön seuraavat pari vuotta. Voin vain kuvitella mikä tilanne on vuosien päästä. Kuivattuja sieniä siellä täällä tuolla, kaikki koloset täytettyinä. Nyt otin itseäni niskasta ja käytin edes nökösen varastoista.

Muistelin Jamie Oliverin tehneen sienistä calzonea ja kyllä, sellaisen ohjeen löysin. Jamie käytti ohjeessaan mm. siitake- ja enokisieniä. Minä tein versioni kantarelleista, herkkutateista ja suppilovahveroista. Aivan yhtä hyvin ohjeeseen voi käyttää vaikka herkkusieniä kaupasta. Älä kuitenkaan valitse säilykepurkissa olevia, vaan käytä tuoreita. Vegaani ilahtuu soijajuustoon tehdystä calzonesta. Jopa kasviksia vieroksuvat pitävät tästä herkusta.

Pohja

500 g erikoisvehnäjauhoja
3,25 dl vettä
7 g kuivahiivaa (vähän yli puoli pussia)
1 tl sokeria
0,5 rkl suolaa

Lisää jauhojen joukkoon muut aineet ja vaivaa taikinaksi kulhossa. Vaivaa niin kauan, että saat muodostettua kauniin pallon taikinasta. Anna sen sitten nousta liinalla peitettynä puolisen tuntia. (Okei, Jamie tekee kauniin keon koloinen pöydälle ja vaivaa siinä taikinan vähitellen vettä lisäten. Sotkua kammoksuen oikaisen tässä kohtaa ja teen taikinan kulhossa.)

Tomaattikastike 

1 rkl oliiviöljyä
400 g hyvää tomaattimurskaa (Kokeiltiin kuuluisaa Muttia, se on hyvää)
1 valkosipulin kynsi
pieni nippu tuoretta basilikaa (kuivattu kelpaa myös, sitä sellainen vajaa teelusikallinen)
suolaa, pippuria

Kuullota oliiviöljyssä silputtu valkosipuli. Nypi basilikan lehdet ja hienonna niitä hieman. Lisää joukkoon basilika ja pyöräyttele niitä pari kertaa pannulla. Lisää joukkoon tomaattimurska ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. Hauduta 20 min. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Täyte

2 rkl oliiviöljyä
4-5 dl kuivattuja/pakastettuja sieniä (pakastetut esikäsiteltyjä)
pari timjamin oksaa tai pieni hyppysellinen kuivattua timjamia
valkosipulia maun mukaan
150-300 g tuoreita pinaatinlehtiä, pestyinä ja kuivattuina
200 g tomaattikastiketta
suolaa ja pippuria maun mukaan
---
200 g mozzarellaa tai mozzarellan kaltaista soijajuustoa

Liota kuivattuja sieniä tunnin verran. Sulata pakastetut, viipaloi tuoreet (tuoreita tarvitaan 250g). Kaada pannulle oliiviöljy ja kypsennä kuumalla pannulla sieniä hetki. Lisää joukkoon timjami sekä valkosipuli. Paista sekoitellen niin kauan, että sienet kypsyvät.

Lisää joukkoon 200 g tomaattikastiketta. (Tehty annos on isompi, sen lopun pakastaa ja käyttää myöhemmin.) Hämmennä kastike sienien joukkoon ja lisää sitten pinaatti.

Voit joutua lisäämään pinaatin parissakin erässä. Pinaatti menee kuitenkin nopeasti kasaan. Paista niin kauan, että nesteet ovat haihtuneet. Mausta makusi mukaan tarvittaessa vielä suolalla ja pippurilla

Jaa kohonnut taikina kahtia ja vaivaa siitä ilma pois. Kaulitse n. 30 cm ympyräksi kumpikin ja levitä täyte tasan pohjien välillä. Revit päälle mozzarella.

Ummista huolellisesti calzonet. Paista 250 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes calzone on kypsä.

Herkuttele!


maanantai 3. maaliskuuta 2014

Levain-leipää leipäkoneella

Levainia leipäkoneleivässä, kyllä! Onnistuu! En edes halua tietää, mitä mestarileipurit ja muut "leipäpuritaanit" ajattelevat tästä. Poskiani punottaa jo pelkästä aavistuksesta. Mutta hei, tämä on helppoa ja näppärää. Lisäksi jos levainia on jäljellä pieni nökönen, niin sen saa hyödynnettyä tässä. Kaiken kukkuraksi tuloksena on ihan parasta leipäkoneella valmistettua leipää.


260-275 g vettä
1 tl kuivahiiva
100 g täysjyvävehnäjauhoja
300 g erikoisvehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 dl kurpitsan- tms siemeniä

Mittaa ainekset yllä olevassa järjestyksessä leipäkoneeseen. Valitse kokojyvälle tarkoitettu ohjelma. Käynnistä kone. Lisää vettä tarvittaessa, jos taikina näyttää kuivalta hetken pyörimisen jälkeen. (Taikinan paino on noin 850 g.)

Linkin levain-juuri riittää kahteen seuraavista ohjeista: ranskalainen maalaisleipävaalea levain-leipäspelttileipä sekä yhteen annokseen leipäkoneleipää. 


lauantai 1. maaliskuuta 2014

Marjaisa suklaakakku

Uskokaa tai älkää, tämä kakku sopii niin keliaakikolle kuin tarvittaessa maidottomallekin. Eikä tässä ole käytetty edes mitään ihmeellisiä ainesosia. Kakku on hyvin muuntelukykyinen, voit käyttää haluamiasi hilloja tai sitten jättää esimerkiksi maissijauhon pois ja korvata sen mantelijauheella. Hain kakun täytteeseenkin vaihtelua. En halunnut halkaista kakkua, käytin täytteessä kolokakkumetodia. Täyte näyttää hauskalta, kunhan onnistuu leikkaamaan sopivasta kohtaa. 






Pohja
150 g tummaa suklaata, maidotonta tarvittaessa
150 g voita tai maidotonta margariinia  (hopeinen Sunnuntai tai t.sin Keiju)
1 tl vaniljauutetta
0,25 dl vichyvettä
---
70 g mantelijauhetta
80 g maissijauhoja, tavallisia ei maizenaa
200 g sokeria
0,5 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
50 g kuivattua mansikkaa
---
4 isoa kananmunaa
---
1 dl vadelma tai mansikkamarmeladia

Voitele ja jauhota n. 24-26 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka. Muista käyttää tarvittaessa gluteenitonta jauhotusta. Sulata voi kattilassa miedolla lämpötilalla. Lisää joukkoon suklaa ja nosta kattila pois levyltä. Sekoita joukkoon vichy ja vaniljauute. Laita hetkeksi sivuun. Mittaa isoon kulhoon manteljauhe, maissijauhot, sokeri, sooda, leivinjauhe ja kuivatut mansikat ja sekoita.

Lisää joukkoon kananmunat ja suklaarasvaseos. Sekoita tasaiseksi. Kaada esivalmisteltuun vuokaan puolet taikinasta. Nostele sitten lusikalla nokareita marmeladia taikinan päälle ja kaada sen jälkeen loput taikinasta vuokaan. Paista 175 asteisessa uunissa 50-70 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Anna jäähtyä puolisen tuntia vuoassa ja kumoa sitten. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 

Täyte

100 g mascarponea (tai soijatuorejuustoa)
maun mukaan vadelmamarmeladia

Kun kakku on jäähtynyt, tee siihen pari sentin kokoisia reikiä. Älä paina reikiä läpi asti, vaan jätä pohjaa noin puolisenttiä lävistämättä. Pursota sitten täyte reikiin. Tasoita pinta, jotta kuorrutus tulee tasaiseksi. Huom. Jos et halua käyttää soijatuorejuustoa maidottomassa versiossa, voit halkaista kakun kahteen osaan ja laittaa väliin pelkkää marmeladia.  



Kuorrutus

Kuorrutteena on vanha tuttu kuorrute. Tämä on kuulunut valikoimaani siitä asti, kun sain Jan Hedhin suklaakirjan vuonna miekka ja kirves. Nyt tuli taas niitä hetkiä, kun ymmärtää oman vanhenemisensa. Itse ei tunne ollenkaan ikääntyvänsä, mutta kun alkaa miettimään kuinka kauan jostain tietystä tapahtumasta on, niin huhhuh. 

250 g rouhittua tummaa suklaata
250 g kuohukermaa
50 g glukoosisiirappia/hunajaa
2 rkl voita

Rouhi suklaa kulhoon. Kiehauta kattilassa kerma, siirappi sekä voi. Kaada seos suklaarouheen päälle. Sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä puolisen tuntia, sitten jääkaapissa toinen mokoma. Seoksen pitäisi olla hieman kastiketta vahvempaa, mutta kuitenkin helposti päälle kaadettavaa ja levitettävää.


Levitä 1/3 osa kuorrutuksesta kakun päälle. Anna asettua hetken. Kaada sitten päälle loput ja kallistele kakkua niin, että kuorrutus leviää kauniisti. Voit myös levittää kuorrutteen palettiveitsellä tarvittaessa. Suklaakuorrutus kannattaa tehdä ritilän päällä, jotta saat kauniit alareunat ja ylijäävän kuorrutteen talteen. Sen voi käyttää vaikka jäätelön kastikkeena.

Valmista maidoton kuorrutus seuraaavasti:

Sulata miedolla lämmöllä 150 g maidotonta margariinia. Lisää joukkoon 1 rkl glukoosisiirappia/hunajaa sekä maidoton suklaa. Anna suklaan sulaa ja sekoita kuorrutus tasaiseksi. Kuorruta kakku.

Suklaakoristeet
Sulata suklaa (150-200 g) vesihauteessa 45 asteiseksi. Sekoita tasaiseksi ja levitä pellille tai marmorilevylle ohueksi levyksi jäähtymään huoneenlämpöiseksi. Kun suklaa on jäähtynyt, työnnä lastalla ohuita nauhoja, muotoile haluamallasi tavalla. Koske niitä mahdollisimman vähän sormilla. Laita leivinpaperin päällä tms ja nosta jääkaappiin. Juuri ennen kuin koristelet kakun, siivilöi päälle kaakaojauhetta. Nosta sitten varovasti kakun päälle. 






Kakun voi pakastaa kuorrutettuna, muuten säilytys jääkaapissa. Kakusta riittää ainakin 15 hengelle. Muista tarkistaa keliaakikolta, että sopiiko glukoosisiirappi hänen dieettiinsä. Korvaa se silloin hunajalla, jos saat kieltävän vastauksen.