Sain tällä viikolla apua ihanalta äidiltäni. Hänen tukemanaan jaksoin tehdä laskiaispitat. Tein tätä versiota jo viime laskiaiseksi. Nytkin tein melkein samoin, mutta korvasin osan jauhoista spelttijauhoilla. Olin tekevinäni edes astetta terveellisempiä versioita. Täytettä saa suhteessa pullaan enemmän ja näistä pystyy jopa haukkaamaankin. (Testiryhmän arvio)
Viime vuoden pullapitat
Tässä tämän vuoden versiot. Kolmannes jauhoista on spelttiä.
Valmistuksen voi käydä katsomassa aikaisemmasta postauksestani. Laitan tähän vain spelttisemmän taikinan ohjeen.
Taikina
12 kpl
2,5 dl lämmintä ( maks. 42 astetta) maitoa tai vettä
kuivahiivaa hieman yli puoli pussia
1 dl sokeria
0,5 tl suolaa
1 dl voisulaa tai nestemäistä maidotonta margariinia (Keiju)
4 dl erikoisvehnäjauhoja
2,5 dl hienoja spelttijauhoja
kardemummaa maun mukaan
Mittaa kaikki ainekset jonkin sekoitusmasiinan kulhoon ja anna koneen hoitaa työt. Vaivaa taikinaa 5 minuuttia. Lisää jauhoja tarvittaessa, jos taikinasta ei muodostu palloa. Käsin aikaa menee tuplaten. Peitä leivinliinalla ja anna nousta noin pari tuntia. (Jos käytät tuorehiivaa, pidä huoli siitä, että veden lämpötila ei ylitä 37 astetta.)
Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Pyörittele pötköksi ja leikkaa 12 yhtäsuureen palaan. Pyöritä palat pulliksi. Taputtele litteämmiksi. Laita leivitetylle alustalle ja anna kohota 10 minuuttia. Käännä ylösalaisin ja taputtele noin sentin vahvuiseksi pitaleivän näköiseksi leipäseksi. Laita pellille ja anna nousta 10 minuuttia. Paista 225 asteessa kypsäksi. Palavat nopsasti, ole tarkkana. Anna jäähtyä. Tiedä sitten onko kaikki kääntelykikkailuni tarpeen. Pääasia on leipoa pullat ohuiksi, jotta niistä tulee ikäänkuin pitoja.
Täyttövinkit löytyvät siis aiemmasta postauksestani, johon on ylempänä linkki.
Liu lau laskiaisii,
hamput kun hallukoi,
pellavat kun silkin suonii,
naurik kun paimenen kakui,
juntik (lantut) ku nurkan päit,
perunak kun kiukaan kivvii
ja tupakki kultaa kans.
- Vilho Saariluoma, Muurla 1913