Omenoiden aikaan - karamelliomenahillo

En olisi uskonut kaapivani hillon jämiä kattilasta lusikalla ja syöväni sen ilman mitään muuta särvintä kuten lettuja tai pannaria. Tämä ehkä kertoo sen kuinka herkullista karamellisoidusta omenahillosta tuli. Laitoin siihen hieman sitruunaa taittamaan pahimman makeuden ja suojaamaan omenoita kuorimisen jälkeiseltä tummumiselta. Lisäsin joukkoon vaniljaa pehmentämään makua. Toiseen satsiin laitan kanelia tuomaan syksyn ja talven tunnelmia. Kanelin kanssa pitää olla hieman varovaisempi, koska se tuo voimakasta makua. Pitääkin maistella kesken keittämisen, mikä ihana tekosyy herkutteluun. 

Karamelliomenahillo

500 g sokeria (250 g karamellisointiin, 250 g muuhun)
2 rkl vettä
1 kg omenalohkoja (paino siis kuorittuna ja paloiteltuna)
1 sitruunan mehu
1/2 vaniljatanko halkaistuna, siemenet pyyhkäistynä hillon joukkoon tai 1 kanelitanko

Ota ainakin kolmen litran vetoinen kattila. Purista sitruunasta mehu kulhoon. Kuori ja paloittele omenat kulhoon odottamaan. Sekoita ne kauttaaltaan sitruunamehuun. 

Laita kattilaan 250 g sokeria ja 2 rkl vettä. Sulata sokeri kattilaan välillä ravistellen. Sokeri pitää sulattaa noin meripihkan väriseksi. Hetki liikaa ja sokeri palaa, hetki liian vähän ja sokeri on ylimakeaa. Ole siis tarkkana ja muista, että sokeri on todella kuumaa sulaessaan. 

Kun sokeri on karamellisoitunut, lisää joukkoon omenalohkot. Nyt sokeri jämähtää, älä hätäänny. Sekoittele vaan kärsivällisesti, niin se sulaa taas. Lisää sitten joukkoon loput sokerista (250 g) sekä puolikas vaniljatanko halkaistuna. Jotta saat parhaat aromit irti tangosta, raaputa veitsellä siemenet halkaistusta tangosta ja laita ne omenien joukkoon. Lisää vielä tankokin keittämisen ajaksi seokseen.

Keitä hilloa puolisen tuntia kevyesti poreillen. Omenahillolla on tapana roiskahdella, ole varovainen. Muista myös sekoitella hilloa ettei se ota pohjaan kiinni. Voit painella kauhalla omenoita soseeksi, jos haluat. 

Anna hillon jäähtyä pieni hetki. Ota tanko pois. Purkita sitten puhtaisiin ja desinfioituihin purkkeihin. Säilytä kylmässä. Pidemmän ajan säilönnän suositan tekemään pakastimessa. Kokemukseni mukaan omenahillo ei ole parhaiten säilyviä hilloja.

Hilloa tulee noin 1 litra. 

Viikonloppuna aikaa kului taas metsän siimeksessä. Saaliina suppiksia ja kantarelleja. Mustavahakkaita menin etsimään, mutta niistä ei näkynyt vielä edes pienen pientä alkua. Suppikset sen sijaan olivat aloittaneet reippaan kasvun. Niitä saimme enemmän kuin kuivuriin kerralla mahtuu, ihan kelpo satsi.

Missä on suppilo? Missä on suppilo?

Täällähän minä, täällähän minä. Koriin minä kuulun, koriin minä kuulun. Sinne siis, sinne siis. 

Sienestäjän lastenlaulu à la sienipöhkö