perjantai 30. joulukuuta 2016

Pikkuherkkuja

Eilen illalla meillä oli ihana hetki ihan kahden. Neiti meni nukkumaan ajoissa ja sain nauttia mieheni seurasta ja laadukkaasta viihteestä herkullisten pikkunaposteltavien kera. Niin mukava fiilis ja oli oikein mukava mennä nukkumaan. Juuri kun olin nukahtamassa, lapsukainen kapusi viereen. Ei kulunut aikaakaan, kun huomasin peittoni lähtevän, taas. En tajua tuota kuinka taitava peittovaras Neiti on viereen tullessaan. Isi on viisas ja pakenee sohvalle nukkumaan, minä sen sijaan yritän taistella oikeudestani sänkyyn ja omaan peittoon. Fiksua sitten tai ei.

Joskus mietin puolitosissani (no, tuhannesosa tosissani), että evoluutio ei ole lopettanut ihmisiltä karvankasvua lapsista johtuen. Tarvittaisiin jonkinasteinen turkki öisin, jotta voisi nukkua lämpimässä, sillä peittovaras on hyvin ovela. Se odottaa, että nukahdat oikein makeasti. Sitten heräät tunnin päästä ohuessa pyjamassasi hampaat kalisten. Tässä kun olisi paksumpi turkki, niin sitä tarkenisi paremmin. Mutta miellyttävämpinä vaihtoehtoina tarkenemiseen omassa rakkaassa sängyssäni ovat kuitenkin muut keinot, kuten pukea hyvin paksu pyjama, varata loputon varasto vilttejä sängyn viereen tai hankkia makuupussi. Alan kallistua viimeiseen vaihtoehtoon. Tai niin no, kai Neiti senkin saisi kammettua pois päältäni. Ehkäpä pitääkin ostaa hänelle makuupussi ja peittoni saisi sen jälkeen olla rauhassa.

Mutta asiaan taas kerran. Rakastan pikkusyötäviä, sormiruokaa, naposteltavia, ihan millä nimityksellä vaan. Rakkaalla lapsella on siis monta nimeä. Näiden suupalojen ideana oli saada jääkaapista loppuja jouluksi varattuja herkkuja pois. Muut ruoat osasin laskea hyvin, mutta juustoa, päärynöitä ja parmankinkkua jäi vähäsen yli. Niistä lähdin kasaamaan erilaisia herkkuja muistissa Jamie Oliver.

Mozzarella-parmankinkkupalat

Nämä herkkupalat kasataan haarukoihin. En anna tarkkoja määriä, kerron vaan mitä yhteen haarukkaan laitetaan. 

0,5-1 siivu parmankinkkua
1 pala mozzarellaa (n. 2 cm suuntaansa)
1 mintunlehti
1 pala vesi-/hunajamelonia (n. 2 cm suuntaansa)

Laita meloni ja mozzarella haarukkaan, aseta mintunlehti sopivaan kohtaan, kiepsauta kinkku ympärille. Valmis!


Valkosuklaa-sinihomejuustopalat (n.12 kpl riippuen päärynän koosta)

ruissipsejä (niitä kupin mallisia)
1 rkl voita
1 kiinteä päärynä
2 tl sitruunanmehua
2 cm pala purjoa silputtuna
suolaa ja pippuria maun mukaan
Stiltonia/Auraa (sitä menee maun mukaan noin  2 cm suuntaansa kokoinen palanen ruiskupin pohjalle)
25 g valkosuklaata

Kuutioi päärynä pieneksi, sekoita mukaan sitruunamehu. Sulata voi pannulla kohtalaisella lämmöllä. Laita pannulle purjo, kuullota hetki. Lisää päärynäkuutiot. Sekoita varovasti ja kypsennä muutama minuutti niin ettei päärynä pääse hajoamaan. Ei siis liian kypsäksi. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Anna jäähtyä.

Laita ruissipsiin homejuustoa, sitten sopivasti päärynää ja lopuksi vuole valkosuklaasta lastuja päälle. Valmis!

Huom! Jos tarjottavan pitää olla gluteeniton, leikkaa sopivia paloja tummasta gluteenittomasta leivästä. Voitele kevyesti.


Päärynä-homejuusto-parmankinkkupalat

1 päärynä
sitruunanmehua
Stiltonia/Auraa
parmankinkkua tai muuta ilmakuivattua kinkkua

Pese päärynä hyvin, leikkaa viipaleiksi. Sudi päärynän päälle sitruunamehua kevyesti, estää tummumista. Laita päälle sopiva palanen homejuustoa. Kiepauta ympärille kinkkua. Valmis!


Maustepurkkikokoelmani sai taas muutaman ihanan lisän. Jännä juttu miten tykkään näistä vaikka en yleensä pidä mistään liian krumeluurista. Ihan mukavat rivistöt ovat jo hyllyllä.



Hyvää, herkullista ja turvallista vuodenvaihdetta!




Harvinaisten sairauksien päivä ja kookossuklaapatukat

Tänään vietetään harvinaisten sairauksien päivää jo yhdettätoista kertaa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa harvinaisista sairauksista. ...