Suppilovahveroketsuppi

Tein kaikessa rauhassa lattialla fysioterapeutin määräämää jumppaa, kun mieleni lähti vaeltelemaan. Ensin muistelin Heston Blumenthalin erästä televisiosarjaa. Sitten muistin siinä Hestonin valmistaneen sieniketsuppia. Ketsupin historia ulottuu kauas ja siihen kuuluu oleellisesti sienet. Oma mieleni assosioi ketsupin vain tomaattiketsupiksi, mutta oikeasti ketsuppi voi olla muutakin.

Hestonin ketsupin valmistaminen kestää Hestonmaisesti iäisyyden. En alkanut siihen prosessiin ollenkaan. Halusin saada valmista nopeammin. Lisäksi Hestonin ketsuppi (ja alkuperäinenkin sieniketsuppi) on hyvin ohutta. Halusin paksumpaa, jotta siihen on kiva dipata. Reseptin pohja löytyi lopulta Pollyanna Couplandilta. Tein siihen muutamia muutoksia. Halusin hyödyntää tuoreita suppilovahveroita. Niitä on paikoin nyt paljon. Ketsuppi oli helppotekoinen ja maistuu todella hyvältä. Se sopii hyvin hampurilaiseen tai vaikkapa ranskalaisten dippikastikkeeksi.

Suppilovahveroketsuppi 

1 rkl ruokaöljyä
1 sipuli
500 g tuoreita suppilovahveroita
20 g kuivattua herkkutattia
1,5 dl vettä
0,7 dl balsamiviinietikkaa
3 rkl fariinisokeria
0,25 tl muskotinkukkaa
0,25 tl muskottipähkinää
0,5 tl valkosipulijauhetta
2 rkl Worcesterkastiketta
suolaa ja pippuria maun mukaan

Siivoa ja halkaise suppilovahverot.  Kuutioi sipuli. Laita tatit likoamaan 1,5 dl kuumaa vettä. Kuumenna iso pannu. Laita pannulle öljy. Lisää sipuli ja kuullota keskilämmöllä läpikuultavaksi. Lisää suppilovahverot, paista sekoitellen niin kauan, että sienet ovat pehmeitä ja osa nesteestä on haihtunut. Lisää liotetut tatit. Säästä vielä liotusneste.

Lisää muskotit, valkosipuli ja suola sekä pippuri. Sekoittele hetki. Lisää sitten joukkoon balsamiviinietikka, fariinisokeri, worcesterkastike ja sienien liotusliemi. Anna kiehua hyvin miedosti 10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää vettä ja kiehauta vielä, jos jäi liian paksuksi. Purkita. Säilytä jääkaapissa maksimissaan kuukauden ajan. Itse pakastin osan varmuuden vuoksi.