Eipä silti, kyllähän äidit aurinkoja osaavat joskus olla. Aurinkoinen hymy näkyy ja nauru raikuu usein, kun tapaan oman äitini. Jos Neidiltä kysytään nyt, niin äiti on hänen aurinkonsa, jota hän kiertää. Ai taivas, kun tuo pieni suloinen pirpana on osannut olla niin kiintynyt minuun ettei paremmasta väliä. Vieressä pitäisi olla joka hetki. Neiti hiipparoi yölläkin sänkyyn viereen ja on oikea kaikkukaikkulainen. Sohvalla istuessani siihen ilmestyy pieni halittava. Heti kun olen pois, tulee kauhea ikävä. Kaikki pitää tehdä Neidin kanssa tai hän kiukuttelee ja ikävöi. Ensin uhmattiin aikansa, sitten tulee tällainen vaihe. Lapsen kasvattaminen ei ole ainakaan tylsää puuhaa.
Aurinkoinen kakku tuo väriä kahvipöytään. Maku on täyteläinen ja suklainen. Sitä ei arvaisi erikoisruokavalioleivonnaiseksi. Herkullista!
Munaton ja maidoton suklaakakku
3 dl erikoisvehnäjauhoja
2,5 dl sokeria
1,5 tl leivinjauhetta
0,75 dl kaakaojauhetta
ripaus suolaa
--
1 tl vaniljauutetta
0,75 dl ruokaöljyä
1 tl omenaviinietikkaa
1 rkl siirappia
2 dl kuumaa vettä
Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka (n. 20 cm). Yhdistä kuivat aineet jauhoista suolaan ja kosteat aineet vaniljasta veteen. Yhdista nopeasti sekoittaen ainekset yhteen ja kaada taikina heti vuokaan ja laita uuniin. (Omenaviinietikka ja leivinjauhe reagoivat sekä keskenään, että lämpöön. Heti uuniin laitettaessa yritetään saada mahdollisimman paljon hyötyä reaktiosta. Kakusta tulee näin ilmavampi.)
Paista kakkua n. 40-45 minuuttia tai kunnes se on tikulla kokeiltaessa tikkuun ei jää taikinaa. Anna jäähtyä ihan rauhassa. Halkaise kakku ja täytä haluamallasi tavalla. Meillä on kakun välissä ihan vaan mansikkahilloa.
Suklaakuorrute
100 g tummaa maidotonta suklaata
0,5 dl soija- tai kookoskermaa (tai tavallista vispikermaa)
Rouhi suklaa. Kiehauta kerma ja sekoita siihen suklaa. Sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä sopivaksi levitystä varten. Levitä sitten kakun päälle. Nyt ei tarvitse olla niin tarkka, kun päälle tulee pursotukset.
Nyt suklaakuorrutuksen ei tarvitse olla niin viimeisen päälle.
Pursotuskreemi
100 g maidotonta margariinia hieman pehmenneenä
1 tl vanilliinisokeria (tai väritöntä muuta makuainetta)
n. 350-400 g tomusokeria
1-2 rkl soijamaitoa
keltaista pastaväriä terälehtiin
ruskeaa pastaväriä + kaakaota + hieman lisää maitoa keskustaan
Vatkaa margariini ja sokerit kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää maitoa sen verran, että saat hyvin pursotettavan kuorrutuksen. Jaa kreemi 2/3 osaan ja 1/3 osaan. Värjää pienempi määrä ruskeaksi ja isompi määrä keltaiseksi. Huom! Jos valmistat vegaanille, tarkista väriaineiden sopivuus!
Voit myös tehdä suklaavaahtoa erilaisista vispikermoista, kuten soija tms. 1 dl soijavispiä tai tavallista vispikermaa, jos ei tarvitse olla maidoton ja 50 g tummaa suklaata. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen sulatettu suklaa. Vatkaa vielä hetki. Älä lisää suklaata liian kuumana ettei vaahto sula.
Keltaiset osat voi halutessaan valmistaa samaan tapaan, jos voi käyttää maitoa. Silloin on hyvä ottaa 1-2 dl vispikermaa, 2 rkl vanilliinikreemijauhetta ja keltaista pastaväriä. Vatkaa tämä yhdistelmä tukevaksi vaahdoksi.
Pursottaminen
Laita keltainen kreemi pursotinpussiin ja pussiin Wilsonin tylla 352. (Löytyy esimerkiksi Prima-mausteilta.) Aloita keltaisista terälehdistä. Pursota ensin ulkokehä kakun keskikohdalta eteenpäin. Pidä tylla pystyasennossa ja pursota n. 45 asteen kulmassa. (Kuvat ovat sinne päin. En saanut yksin kuvattua ja pursotettua kakkua samalla, yllättävän vaikeaa. Tein sitten pienet mallikuvat.)
Vähän niin kuin tällainen asento.
Terälehtiä, uloin kerros
Pursota toinen kerros niin, että vähän nosta tyllaa lopussa, jotta saisit hieman kohoavuutta toisen kerroksen terälehtien kärkiin. Ihan joka kerralla sen ei tarvitse onnistua. Tässä pursotus ei näytä niin hyvältä. Tein sen samalla kun yritin kuvata sitä puuhaa. Kuvat ovat vielä luokattomampia...
Käytä ruskeisiin pursotuksiin tyllaa numero 224. Pursota kohtisuoraan pieniä tähtiä keskustaksi. Yhteistyössä tyllien kanssa Prima-mausteet.
Kurkistus vielä taimien suuntaan
Chililässä on ahdasta etten sanoisi...
Värinokkosissa on ihania variaatioita lehdissä.
Aurora availee nuppujaan. Minun pitäisi raaskia napsaista latva poikki, koska näiden on tarkoitus tulla kesäkuussa kukka-asetelmiin. Voih, miten malttaa. Jotta näin ihana ilma ei mene haaskuun, säntäämme pihalle nauttimaan oikeasta auringosta. Hyvää perjantaita kaikille!
