Kollaasi

Kollaasi

maanantai 4. toukokuuta 2015

Parsapiirakkaa brunssille

Vappu mennä livahti nopeasti ja viikonloppuna tuli puuhailtua muita kuin ruokajuttuja. Chilien uusi kesäkoti on valmistumassa ja kukkamaat ovat pian tikissä. Kärhöjä pitää vielä vähän leikkailla ja seuraavan sateen tienoilla muistaa puutarhaa Puutarhan Keväällä. Lisää vielä Chililän kuulumisia postauksen lopussa.

Minulla oli tässä muutama päivä sitten piirakkaprojekti. Halusin tehdä aamupalapiirakkaa ja samalla kertaa testailin, että miten se toimii munattomana tai maidottomana. Kaikki löysivät koeversioista suosikkinsa. Testailin myös piirakkapohjan käyttäytymistä jääkaapissa pidemmän aikaa. Erittäin hyvin voi lauantaina valmistaa piirastaikinan, antaa sen vetäytyä tunnin, laittaa vuokiin valmiiksi ja sitten laittaa jääkaappiin odottamaan seuraavaa aamua. Niin ei mene brunssiruoan valmistamiseen niin kauaa aikaa.

Tässä piirakassa on perinteinen munakermaseos päällä.

Pohja475 g erikoisvehnäjauhoja
1 tl suolaa
200 g jääkaappikylmää voita tai maidotonta margariinia
1 dl + 1 rkl kylmää vettä

Nypi nopeasti rasva, suola ja jauhot sekaisin. Lisää vettä niin paljon, että saat taikinasta tehtyä pallon. Määrä saattaa vaihdella. Älä vaivaa taikinaa liikaa, koska se sitkistyy. Laita taikina muovin (kelmu/muovipussi) sisälle ja nosta jääkaappiin tunnin ajaksi. 

Jaa taikina sopiviin osiin ja kaulitse jauhoja apuna käyttäen. Nosta voideltuun vuokaan niin, että taikinaa on pohjalle sekä reunoilla. Laita jääkaappiin ainakin tunniksi. Taikinan kylmentäminen vähentää reunojen valumista.

Taikina on aika iso, siitä riittää kahteen keskikokoiseen ja viiteen pieneen piiraaseen tai esimerkiksi kahteen vähän isompaan. Taikinan voi hyvin myös pakastaa.

Pieniä brunssitorttuja erilaisilla päällysteillä. Etualalla kermaa ja juustoa. Takana vasemmalla munakermaseos ja takana oikealla pelkkä kananmuna.

Täyte

Voit laittaa makusi mukaan mitä haluat. Suosittelen kylmäsavulohta, parsaa ja kuullotettua purjoa tai vaikkapa pekonia, parsaa ja kuullotettua sipulia.

Meillä oli näissä piiraissa (2 keskikokoista + 5 pientä) seuraavat täytteet:

1 pkt parsaa
1 keltasipuli + 1 rkl öljyä kuullottamiseen
200-300 g hyvää savukinkkua rouhittuna
kermamunaseosta tarpeellinen määrä, perusseoksen mittasuhde on 1 tavallisen kokoinen muna ja 1 dl kermaa/kermamaitoa. Isoon kananmunaan yhdistän 1,5 dl kermamaitoa/kermaa
juustoraastetta halutessa (käytin vain muutamassa)
suolaa ja pippuria maun mukaan
3 rkl persiljasilppua
3 rkl ruohosipulisilppua

Pese ja kuivaa parsat. Taita puiset päät pois. Taita parsaa varovasti ja se napsahtaa itsestään huonosta kohdasta poikki. Hyvää vihreää parsaa ei tarvitse kuoria. Paloittele se vaan paloiksi ja jätä odottamaan. Kuullota silputtu sipuli öljyssä. Paista tarvittaessa pekonia samalla, jos käytät sitä. 

Painele pohjaan haarukalla muutama reikä ennen paistoa. Pohjan valahtamista voi estää käyttämällä painoa paistettaessa. Laita pohjan päälle leivinpaperi ja kaada siihen painoksi esimerkiksi kuivattuja herneitä ja laita sitten pohja uuniin herneineen päivineen. Esipaista piirakkapohjia 10 minuuttia 200 asteessa.  Ota pois uunista, poista leivinpaperi ja herneet. Laita sitten pohjan päälle haluamasi täytteet. En anna niihin sen ihmeempiä ohjeita, koska jokainen voi valita haluamansa täytteen. Sekoita munakermaseokseen haluamasi mausteet ja kaada piirakan päälle. Vaihtoehtoisesti voit jättää munan pois, laittaa pelkkää kermaa ja juustoa. Tai sitten voit jättää maitotuotteet pois ja käyttää pelkkää kananmunaa. Sekavaa, eikö?

Paista sitten piirakka kypsäksi 200 asteessa. Täytteen pitää olla hyytynyt ja taikinan kauniin väristä. Aika riippuu paljon piirakan koosta.


Chililän kuulumisia

Meillä on nyt chilien suhteen sattunut ja tapahtunut. Onneksi taimet ovat pysyneet kunnossa, mutta muuten on ollut sanoisinko mielenkiintoista. Aluksi kerron, että Habaneroa ei kannata vetää väärään kurkkuun. Tunne on sanoinkuvaamaton. Se polte mikä on suussa ihan kiva ja hyvä on keuhkoputken päässä vedet silmiin nostattava ja kylmää hikeä aiheuttava. Ja se jatkuu siellä paljon pidempään kuin suussa. Auts! (Kiitti vaan Mikko Kuustonen. Seuraavaksi, jos satun katsomaan ohjelmaa, jossa Kuustonen on, laitan iltapalan viisaasti sivuun.) Jotain positiivista siinä silti oli. Sain puhallettua Pef-mittariini 50 mittayksikköä isomman tuloksen kuin aikoihin. Pitäisi toistaa koe jossain kohtaa, mutta minusta ei siihen enää ole kuin vahingossa. Kapsaiinilla on todettu olevan monia hyviä vaikutuksia, ei olisi mahdotonta, että se toimisi myös (tuskallisena) keuhkojen avaajana.

Chilien uusi koti edistyy ihan hyvin, kun ottaa huomioon valitsemani rakennusajan. Snookerin MM-kisat ja lätkän MM-kisat. Minna hei, mitä ihmettä sinä ajattelit? No, ainakin tarvikkeet olemme saaneet haettua. Mistäköhän syystä K-raudan päälle ilmestyy sadepilvi, kun menemme ulkopihalle ostoksille? Mutta ehkä jo ensi viikonloppuna saan muuttaa chilejä väljemmille vesille. Vaikein osakin on jo melkein valmiina, joten ei se niin mahdotonta ole. Lisätilaa todella tarvitaan:

Sitten vielä vinkki. Jos menet kylään chilinkasvattajan luo, sulje kaihtimet, kun vaihdat siellä vaatteita. Ihmisten käytöksestä ei aina tiedä. Jouduin äärimmäisen noloon tilanteeseen, kun meillä oli kylässä vanhempi rouva. Hän kävi vierashuoneessamme vaihtamassa vaatteita ja niin hänelle kuin minullekaan ei tullut mieleen, että kaihtimet pitäisi sulkea lyhyeksi hetkeksi, kun vaihtaa puseroa. Olen kuvitellut, että ihmiset eivät pysähdy tuijottamaan ikkunoista sisälle, mutta mutta. Ilmeisesti kohteliaisuus ei koske taimikasvattajien koteja. Ovathan nuo värilliset kasvulamput niin outo näky, puhumattakaan sitä vihreästä massasta mikä näkyy ikkunoista! Onhan se nyt niin outo näky tänä päivänä, kun joka torvesta ja tuutista tulee, että kasvattakaa ruokaa itse vaikka parvekkeella. Mutta näin tosiaan kävi, että naapurustomme asukas pysähtyi vieraansa kanssa tuijottamaan ikkunasta sisään juuri sillä hetkellä kun rouva oli vaihtamassa puseroaan. Voitte vaan kuvitella, millaisen kuvan vieraamme sai naapureistamme. Siinä sitten selittelin, että ei, ihmiset eivät pysähtyneet katsomaan hänen vaatteiden vaihtoaan vaan todennäköisesti ihmetteli kasvilamppuja sekä kasveja. Tiedänpähän ohjeistaa seuraavia vieraita, jos chilit eivät ole vielä muuttaneet ulos siihen mennessä. 

Sitten vielä muutama kuva lisää.
Aurorassa on useampi nuppu. Tarvitsisi raaskia nypätä ne irti, jotta kasvi käyttäisi vielä voimia podien tekemiseen.

Chilit ovat todella vauhdissa!

Myskikurpitsa Waltham Butternut paistattelee kauniissa auringonpaisteessa.

Kesäkurpitsa Gold Rush nousee vahvan näköisenä.







2 kommenttia:

Kiitos kommentista. Kommenttien vastaamisessa voi olla paljonkin viivettä, pahoittelen.