Brownie on mehevää ja siihen sopii kuin nenä päähän valkosuklainen voikuorrute. Ilman sitä leivonnainen on aika suklainen. Heti paiston jälkeen maussa on pieni häivähdys leipää, mutta sitä ei tajua, että mistä se tulee. Seuraavana päivänä maut ovat sulautuneet ja kädessä on mehevä ja suklainen herkkupala.
Brownie
200 g ruokittua levainia
200 g maitoa
200 g erikoisvehnäjauhoja
---
250 g sokeria
50 g kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
150 g voisulaa
2 tl vaniljauutetta
2 kananmunaa
---
100 g suklaarouhetta
Sekoita levain, maito ja vehnäjauhot. Peitä leivinliinalla ja anna seoksen heräillä 2-4 tuntia.
Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Leivinpaperoi tai voitele ja jauhota noin 25 cm x 25 cm x 5 cm vuoka. Sekoita yhteen sokeri, kaakaojauhe ja leivinjauhe. Lisää seokseen voisula, vanilja ja kananmunat yksi kerrallaan vatkaten. Yhdistä joukkoon levain-seos. Sekoita kärsivällisesti sekaisin, se ei suju ihan silmänräpäyksessä, mutta kyllä ne sekoittuvat. Lisää lopuksi suklaarouhe taikinan joukkoon.
Kaada vuokaan ja paista 25-35 minuuttia tai kunnes brownie on kypsää. Pinta voi repeillä hieman, mutta se ei haittaa, koska päälle tulee vielä kuorrutus.
Anna jäähtyä rauhassa, mielellään yön yli. Peitä yöksi foliolla tai muovilla.
Kuorrute
200 g voita huoneenlämpöisenä
200-250 g tomusokeria
130 g valkosuklaata sulatettuna
1 tl vaniljauutetta
Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää vähitellen joukkoon tomusokeri. Lisää vatkaten joukkoon valkosuklaa. Vatkaa hetki ja lisää vielä vaniljauute. Sen jälkeen vatkaa vielä parin minuutin ajan, jotta kuorrute on kuohkeaa. (Lisää joukkoon tomusokeria, jos näyttää liian ohuelle.) Levitä brownien päälle. Koristele suklaalla halutessasi. Säilytys kuorrutettuna jääkaapissa tai pakastimessa.
Vinkki: Valkosuklaa palaa helposti, joten sitä ei saa liian kuumassa sulattaa. Lisäksi jos laittaa voiseokseen liian kuumaa suklaata, se voi pahimmassa tapauksessa juoksettua.
Minulla on menossa mielenkiintoinen kokeilu leipäjuuren kanssa. Aloitin sen kuukausi sitten. Ruokin juuren, annoin sen heräillä yön yli ja sitten levitin juurta kolme ruokalusikallista leivinpaperille hyvin ohueksi kerrokseksi. Juuri kuivui hyvin kauniisti huoneenlämmössä. Murensin sen purkkiin hiutaleiksi. Suljin purkin hyvin tiiviisti ja laitoin sen kaappiin kuukaudeksi, jotta näkisin kuinka hyvin se pysyy hyvänä. Tähän asti hiutaleet ovat säilyneet hyvin. Nyt on tarkoitus aloittaa herätysprosessi. Jotta saan pidettyä alkuperäisen hiiva- ja bakteerikannan, herätys on tehtävä hitaasti. Kerron teille myöhemmin, miten tässä käy. Toivottavasti homma onnistuu, sillä se helpottaisi leipojan elämää. Sitä olisi aina varastossa levainia, jonka saisi heräteltyä leivontakuntoon kolmessa, neljässä päivässä. Lisäksi olisi varmuusvarasto, jos juurelle kävisi jotain. Elämä leipäjuuren kanssa ei aina välttämättä suju niin kuin Strömsössä.
