Kunnon hampurilainen savuchili-pekonimajoneesilla

Otsikointi johtuu ihan siitä, että viikonloppuna tuli syötyä hampurilainen, joka oli, niin no joo, hampurilainen. Ei mitään erityistä makua, ei potkua, ei raikkautta, ei muuta kuin lihaa, liikaa liian makeaa majoneesia ja sämpylä. Mausteissa oli pihtailtu ja se jäi harmittamaan. Olen todella tarkka hampurilaiseni kanssa, haluan sen olevan hyvää. Siinä pitää olla makua, sen pitää pysyä kasassa, sen täytyy olla mehevä ja juuri sopiva. Arvasin jo hampurilaista syödessäni, että meillä tehdään pian hampurilaisia. Pettymys jäi takaraivooni nakuttamaan ja yllätin jo oikeastaan itsenikin tekemällä hampparit jo tänään.

Pihvit

4 isoa pihviä

600 g jauhelihaa (käytä mieleistäsi, suosittelen vähän rasvaisempaa lihaa, jotta pihvistä tulee mehevä)

5-6 siivua pekonia paloina

1 jalapeno hienonnettuna

1 "tavallinen" kaupan chili hienonnettuna tai esimerkiksi Habaneroa, jos olet chilipää 

suolaa ja pippuria maun mukaan

loraus Worchesteria

korianteria ja jeeraa maun mukaan

Sekoita yhteen ainekset. Vaivaa hetki ja jaa neljään osaa. Painele pihveiksi. Paista joko pannulla, grillissä tai uunissa kypsäksi. Muista testata chilin tulisuus, sillä se saattaa vaihdella. Voit hyvin valita myös oman suosikkichilisi maustamaan pihvejä tai jättää chilin pois ja laittaa vaikka vähäsen ketsuppia pihvimassaan.

Hampurilainen

hampurilaissämpylät

pihvit

salaattia, tomaattia, kurkkua, sipulia

puolukka-punasipulihilloa

amerikkalaisia maustekurkkuja

ketsuppia ja majoneesia

cheddaria

Halkaise sämpylät. Paahda pannulla hampurilaissämpylän leikatut pinnat. Laita sämpylän alaosalle ketsuppia, sipulia ja maustekurkku sekä salaatti. Lisää sitten juusto ja pihvi. Sen jälkeen majoneesi, punasipulihillo, kurkku ja tomaatti. Laita kansi päälle ja nauti. Voit laittaa lempikasviksiasi tai kastikkeitasi. Hampurilainen on asia, jota on ihana tuunata itselleen sopivaksi.

Savuchili-pekonimajoneesi

3 siivua pekonia
2 keltuaista
1 tl sinappia
1-1,5 dl rypsiöljyä
1 savustettu jalapeno/chili hienonnettuna*
2 tl ruohosipulisilppua
chipotle-jauhetta maun mukaan
suolaa, pippuria, punaviinietikkaa ja sitruunanmehua maun mukaan

Kaikkien raaka-aineiden pitää olla huoneenlämpöisiä ja kananmunien mahdollisimman tuoreita. Siinä on majoneesin onnistumisen salaisuus. Paista pekonit kypsiksi paistinpannulla. Ota rasva talteen vaikkapa lasiin. Lisää pekonirasvaan rypsiöljy. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Anna pekonin valua vielä hetki talouspaperin päällä. Murenna se sitten hienoksi. Silppua chilit sekä ruohosipuli valmiiksi.

Vatkaa keltuaisia ja sinappia hetki. Voit käyttää myös sauva- tai tehosekoitinta. Lisää öljy hyvin ohuena norona joukkoon. Lisää sitä niin paljon, että saat sopivan koostumuksen. Mausta sen jälkeen ja lisää joukkoon sattumat. Älä laita kaikkea chiliä kerralla ettei majoneesista tulee liian tulista. Tarkista maku ja anna maustua pari tuntia jääkaapissa.

*Olen savustanut kesällä chilejä tuoreena pakastimeen. Niistä saa hyvin mehevää lisämakua. Voit myös paahtaa pannulla tai tohottimella kaupan chilien pinnan. Laittaa ne muovipussiin noin 10 minuutiksi ja sitten rapsuttaa kuoren pois. Maku ei ole aivan yhtä hyvä, mutta ihan ok. Savuista makua saa myös lisäämällä savuaromia majoneesin joukkoon.

Chililässä ei ole tapahtunut mitään ihmeellisyyksiä. Kylvin hieman yrttejä tänään Neidin kanssa. Saattoi sitä muutama kesäkukkakin mennä kasvatukseen. Neiti löysi mielenkiintoisen uutuuden siemenhyllystä. Kylvimme tänään Sinivarjoa. Siinä kesäkukka, josta en ole aiemmin kuullut.

Täydeltä alkaa näyttämään Chililän  ikkunapöydällä. Huomiselle onkin ohjelmassa pientä askartelua lisätilan merkeissä. Jossain vaiheessa vielä lisää chilin taimia on pakko saada uusiin koteihin, mutta ei ihan vielä. Chilejä on kuitenkin vielä yli 90 jäljellä, vaikka melkein 20 vein jo sukulaisille. Chileistä puheen ollen, kerron nyt vähän lisää suomalaisesta chiliteosta, nimittäin Chilikirjasta.

Jukka Kilpinen, Teija Aaltonen ja Tommi Hietavuo ovat tehneet hienon työn kirjoittamalla tietokirjan chileistä. Kirja on jokaisen chilipään pakkohankinta. Ensi lukemalta kirja vaikutti hyvin innostavalta. Siitä hehkuu tekijöiden rakkaus ja into chileihin. Kirjoitus on mukaansa tempaavaa ja toverillista. Neutraali puutarhakirjateksti on vaihtunut hieman jutustelevampaan sävyyn innostaen mukaan tutkimaan chilien maailmaa.

Asiaa Chilikirjaan on mahdutettu paljon chilien historiasta lajike-esittelyihin ja ruokaohjeista bonchin kasvattamiseen. Osa on väkisinkin vain pintaraapaisua, mutta varmasti jokainen, joka etsii keittokirjaa chileistä, huomaa tämän kirjan olevan tietokirja, ei keittokirja. Asiaa kirjaan on joka tapauksessa mahdutettu paljon. Kokeneempikin chilinharrastaja löytänee kirjasta uutta ideaa tai tietoa.

Aloitteleva kasvattaja saa paljon neuvoja ja ohjeita. Kirja ottaa huomioon erilaiset kasvatusolosuhteet ja tilat. Tästä löytää pienimuotoinenkin chilinkasvattaja paljon asiaa. Lajike-esittelyistä saa itselleen aikaiseksi jo listan ensi vuoden kasvatuksiin. Chilin historiaa lukee ihan mielenkiinnosta.

Kirja on hyvä, joskin välillä kaipaan sitä normaalia tietokirjatekstiä jostain syystä. Lisäksi kaipasin lisää erinnäisistä aihealueista ja jotain olisin jättänyt vähemmälle. Se ei silti vähennä yhtään kirjan arvoa, sillä jokainen chiliharrastaja on erilainen ja arvostaa eri asioita. Kuvat olivat kauniita ja houkuttelevia.

Kirjan olen hankkinut itse, kyse ei ole mainostuksesta tai yhteistyöstä. Chilikirjaa löytää kaupoista sekä esimerkiksi Jukka Kilpisen Fataliiseeds -verkkokaupasta. (Linkki avaa verkkokaupan sivun uuteen ikkunaan.)