Kollaasi

Kollaasi

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kultainen suklaamuna, tarina siitä mitä ei pidä tehdä

Hohhoijaa. On se kiva tajuta ihan liian myöhään, että niin niin, eihän Neiti voi syödä enää tavallisia suklaamunia. Maidottomat vaihtoehdot kaupoissa ovat yhtä helppoja löytää kuin kantarelli metsästä toukokuussa. Muutaman löysin, mutta en yllätystä sisältävää suklaamunaa, mistä Neiti niin haaveili. Pikainen googletus meinasi tuottaa pettymyksen suklaamunamuoteissakin. Sitten löysin onnekseni muotteja Prima-mausteilta. (Linkki vie Prima-mausteiden sivuille.) Tilaukseni lisätietoihin liitin toivomuksen ja epätoivoisen rukouksen nopeasta toimituksesta. Onnekseni sain muotit todella nopeasti. Isot kiitokset Prima-mausteille! (Tämä ei ole sponssi, vaan olen ihan itse ostanut muottini.)

Mutta sitten siihen itse munien valmistukseen. Voi taivas, mikä huolimattomuuden huipentuma ja järjen vähyyden keskittymä onnistuin olemaan. Täytyy sanoa, että edes pahimpina valvomisaikoina en onnistunut kämmäämään näin lahjakkaasti kuin nyt.

Aloitin niin itsevarmana munien teon. Olen tehnyt suklaakonvehteja itse kymmeniä kertoja ja kaikki vaiheet temperoinnista valamiseen ovat olevinaan niin tuttuja. Ihan liiankin tuttuja sillä kuvittelin voivani tehdä monta asiaa samaan aikaan. Rouhin suklaan vesihauteeseen sulamaan ja sitten aloin pukemaan Neitiä pyöräretkelle. Sekoittelin ja mittailin lämpötilaa välillä. Ja hupsista heijakkaa, ennen kuin huomasinkaan, suklaan lämpötila oli liian korkea. Se ei onneksi palanut, mutta se oli toivotonta temperointiin. Se suklaa päätyi mutakakuksi pakastimeen. Onpahan vierasvaraa.
Kuvakevennys kaiken rutinan joukkoon.

Erä kaksi alkoi ihan hienosti. Temperointi onnistui ja munat näyttivät jähmettyessään hyviltä. Sitten menin ja mokasin. Aloitin irroittamisen ihan liian nopeasti ilman jäähdytystä. Nyt minulla on kaapissa hyvin temperoitua suklaamurua odottamassa cookieita.

Erä kolme ei sujunut alkuunkaan. Kello alkoi olemaan jo paljon enemmän kuin se saisi olla silloin, kun tekee tarkkoja hommia. Jotta pysyin hereillä, nautiskelin latte macchiatoa. Jollain hämmästyttävällä käsiliikkeellä onnistuin kippaamaan macchiatoni viimeisessä temperointivaiheessa olevan suklaan joukkoon. Sekoitin kahvin tyynen viileästi suklaan joukkoon ja laitoin suklaakahvin jääkaappiin. Sitten kiukusta ja turhautumisesta puhisten menin nukkumaan nähdäkseni unia riivatun suklaamunista.

Seuraava operaatio alkoi kauppareissulla. Minulla on aina paljon suklaata varastossa, mutta nyt alkoi jopa minunkin suklaalaatikkoni tyhjenemään. Kun tulimme kotiin, nakkasin Neidin ja Isin pois tieltä torkuille ja aloitin maailman tarkimman temperoinnin. Mittasin, sekoitin, jäähdytin, lämmitin ja halleluja! Viimeinkin kaikki meni kohdalleen. Muistin jopa suurinpiirtein kiillottaa suklaamunamuotit. Valaminen sujui hienosti ja suklaakin jähmettyi. Neiti pääsi taas Isin kanssa pyöräilemään ja minä sain täytettyä ja yhdistettyä munat. Muistin jopa Neidin toiveen kultaisista suklaamunista. Koska kultaista foliota ei ollut, koristelin itse suklaamunan kultaisella tomuvärillä. Toivottavasti kelpaa niin munat kuin My little pony yllätykset.



Suklaamunan valmistus

6 cm, 7 cm ja 8 cm kokoiset munat

200 g hyvää tummaa suklaata, maidotonta ja gluteenitonta tarvittaessa

Temperoi ensin tumma suklaa. Rouhi se kuumuutta kestävään kulhoon. Laita kulho tiiviisti kattilan päälle, reunoilta ei saa karata vesihöyryä. Kuumenna miedolla lämmöllä, vesi ei saa kiehua. Sekoita välillä suklaasula tasaiseksi. Kaakaovoin kiderakenne on sulanut oikeaan muotoon, kun suklaan lämpötila on 48-50 astetta.

Kaada sitten suklaa marmorilevylle ja sekoittele sitä lastalla. Jäähdytä 27-28 asteeseen. (Voit myös nostaa kulhon kylmän vesihauteen päälle ja sekoitella suklaata siinä sopivaan lämpötilaan.) Kaavi suklaa takaisin kulhoon ja nosta kuuman vesihauteen päälle. Lämmitä suklaa 31-32 asteiseksi. Käytä heti.

Nostele lusikalla suklaata munamuotteihin ja levitä se siveltimellä parin millin kerrokseksi. Nosta hetkeksi valumaan ylösalaisin. Laita alle esim. leivinpaperi, jotta saat valuvan suklaan kerättyä talteen. Jos on reilusti suklaata käytössä, kannattaa muotti täyttää kokonaan ja sitten kääntää ylösalaisin valumaan. Silloin saa tasaisen kerroksen. Sutiminen onnistuu toki myös.


Anna suklaan jähmettyä rauhassa. Usko minua, se kannattaa. Ennen kuin irroitat munan, vedä muottia varovasti reunoista eri suuntiin vinoittain. Jos temperointi on onnistunut, suklaa irrottaa otettaan muotista jo tässä kohtaa ja saat kauniisti kipattua suklaamunan pois. 

Laita munan sisään yllätys. Sudi toiseen munan puolikkaaseen sulaa suklaata ja yhdistä puolikkaat. Anna kiinteytyä muotissa tai muuten hyvin tuettuna. Koristele halutessasi suklaalla tai tomuvärillä tai pikeerillä. Pakkaa ja sijoita turvalliseen paikkaan siihen asti, että tarvitset niitä. 

Nyt tämä mamma menee leipomaan kahvinmakuista suklaakakkua jostain kumman syystä...

Iloista pääsiäistä!




6 kommenttia:

  1. En kestä, näyttää todella hyvälle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tekeminen oli kaikkea muuta kuin hyvää. Toivottavasti Neiti tykkää noista huomenna.

      Poista
  2. Voi ei, lopputulos on kuitenkin niin hieno, että vaivannäkö ilmeisesti kannatti. (:
    Btw, olen ollut ns. piilolukijana jo pidemmän aikaa ja pidän blogistasi kovasti. Nyt sain kerrankin kommentin aikaiseksi, katsotaan jos muodostuisi tavaksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun kommentoit! Mukava kuulla, että pidät blogistani, se antaa aina uutta intoa tehdä tätä. Onneksi Neitikin piti tosi paljon munista. Vähän pelkäsin reaktiota, mutta munat hyväksyttiin "kultaisina prinsessamunina". Toivottavasti jätät toistekin kommentin! :)

      Poista
  3. Olipa kiva lukea kokemuksistasi, itsellä oli tuossa vähän samanlaiset fiilikset ensimmäistä kertaa suklaamunia tehdessäni. ;) Hienoja tuli lopputuloksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voin sanoa sinulle samat sanat, käväisin lukemasi mielettömän projektisi, upea!

      Poista

Kiitos kommentista. Kommenttien vastaamisessa voi olla paljonkin viivettä, pahoittelen.