Kollaasi

Kollaasi

torstai 2. huhtikuuta 2015

Pääsiäispupun koti

Missähän se pääsiäispupu asuu? Onko se hobittien talon näköinen kolo vai ihan oikea mökki? Tokkopa se maakolossa asustelee niin kuin maalaiset serkkunsa. Pääsiäispupun koti pitää näyttää pääsiäiseltä, aurinkoiselta ja kukkaismaiselta. Sen pitää olla myös herkullinen. Niinpä pääsiäispupu asuu keksitalossa, joka on koristeltu kukilla ja tietenkin pääsiäismunilla.


Pääsiäispupulla on tietenkin loma-ajalle toinen asunto. Se on jättikukkien luona. Ne kukat ovat herkullisia ja kauniita. Pääsiäispupu syökin monta kertaa porkkanakakun jälkiruoaksi herkullisen oranssin tai keltaisin kukan.

Sain harmaita hiuksia miettiessäni Neidin pääsiäistarjoiluita. Nyt kun hän on taas maidottomalla, on suklaamunien tarjonta hyvin rajallinen. Pahviset munat, joissa on yllätys sisällä ovat käytössä, mutta niiden lisäksi halusin jotain muutakin. Viime tipassa sain tilattua ihanan nopealla toimituksella Prima-mausteilta suklaamunamuotit, jotta voin valaa Neidin munat itse. Sen urakan aloita tänä iltana. Siitä lisää myöhemmin. Nyt pysytään tässä pääsiäispupussa.

Neiti rakasti piparitaloa ja ajattelin, että kuka sanoo, että piparitalo kuuluu vain jouluun. Käytin vaaleaa pikkuleipätaikinaa, jonka olen kehitellyt munattomaksi ja maidottomaksi. Tämä taikina pysyy kasassa hyvin muotoja varten ja pysyy myös kasattuna, mutta on kuitenkin pehmeähköä syötäväksi. Olin ihan superyllättynyt, kun se pysyi jopa kupuna metallikulhon päällä paistettaessa. Hyvä oli etten tanssinut ripaskaa paiston jälkeen. Taikina on hyvää ja herkullista, sitä voi hyvin tarjota normaaliruokavalioiselle, eroa ei huomaa.

Keksitaikina
7,5 dl jauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
225 g maidotonta margariinia (hopeinen Sunnuntai, t.sin. Keiju) huoneenlämpöisenä
3 dl sokeria
1 tl vaniljauutetta (tai 2 rkl vaniljasokeria)
n. 1 dl soijamaitoa

Yhdistä kuivat aineet. Vatkaa margariini ja sokeri vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaniljauute, soijamaito ja jauhot. Lisää maitoa varoen, lisää sitä niin kauan, että saat hyvän taikinapallon. Minulla meni koko desi. Liikaa ei kannata taikinaa sekoitella tai vaivata, se sitkistää tällaisen taikinan rakenteen.

Laita taikina pussiin tai kelmun sisälle ja anna sen levätä tunnin verran jääkaapissa. Jaa taikina muutaman palaan ja leikkaa haluamaasi malliin. Paista 200 asteessa leivinpaperoidulla pellillä 5-12 minuuttia. Paistoaika riippuu hurjan paljon kuvioiden koosta, uunista, vuorovedestä ja luoja tietää mistä. Vaaleilla pikkuleivillä on paha tapa alkaa ruskistumaan nopeasti, jos niille kääntää selkänsä.

Keksitikkarit ovat pikkuisen normaalia paksummaksi kaulittua taikinaa. Työnsin puisen jäätelötikun keksien sisälle. Se onnistuu, kun asenne on hellä ja rakastava. 

Kulho on Ikean pienehkö metallikulho. Voitelin ja jauhotin sen hyvin. Sitten asettelin taikinan päälle ja leikkasin ylimääräiset pois. Sitten nostin koko pellin taikinoineen tunniksi jääkaappiin. Se vähentää taikinan valumista. Jos muistatte miten Jamie Oliver heittää aina piiraspohjansa pakastimeen. Tässä on sama ajatus.

Testiversioita "värilasi-ikkunoiden" tekoon. Näistä mikään ei toiminut ideaalisti. Karkkimassa alkoi muuttumaan ruskeaksi.

Sen sijaan se toimi, että paistoin ensin ilman karkkeja pari minuuttia, sitten laitoin muutaman kovan hedelmäkarkin aukon keskelle ja jatkoin paistamista.

Sitten pitää malttaa mielensä ja antaa seinän ikkunoineen jäähtyä ihan rauhassa. Karkkimassa kovettuu uudelleen, kunhan se saa olla aloillaan.

Tönönen on tehty 9,5-11 cm korkeista seinistä. Pikkuisen vino ylhäältä, jotta katosta tulee vähäsen vino. Leveyttä on noin 10 cm. Alustasta tuli suht iso. Taikinaa riittää moneen. Kaikki kuvatut plus aiemmin pellillä nähdyt testiversiot syntyivät tästä taikina-annoksesta.

Ai niin. Pikeeri on sekoitettu ihan vaan vedestä, elintarvikeväristä ja tomusokerista. Sekin toimii hyvin munattomana. Koristekukat olen tehnyt kaupan sokerimassasta. Se oli jo vähän kuivahtanutta, mutta ei se liikaa tahtia haitannut. Massan värjäsin pastaväreillä. Taikina olisi kuitenkin selviytynyt oviaukon leikkaamisesta ennen paistoa, nyt se oli pakko tehdä vain pikeeristä. Olen ihan varma, että Neiti huomauttaisi oviaukon puutteesta, niinpä se oli pakko tehdä tavalla tai toisella.

Operaatio pääsiäispupu on ollut ihanaa taikinaterapiaa! Koska kyseessä on pääsiäisyllätys Neidille, olen tehnyt näitä hänen nukkumaan menonsa jälkeen parina iltana. Siinä on ollut jotain niin rauhoittavaa ja mukavaa väsäillä koristeita ja kuorrutella tupasia katsoen samalla omia lempiohjelmia telkusta. Jotenkin epäilen, että suklaamunien teko ei taida olla yhtä terapeuttista tänään. Toivotaan kuitenkin parasta!

Mukavaa ja rauhallista pääsiäisen aikaa!




7 kommenttia:

  1. Vau! Nuo olisivat huikea menestys täällä Sveitsissä, luulen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että sinun ansiostasi meillä on tänä vuonna puput pop pääsiäisenä. Neiti on ihastellut kanssani niitä kaikkia pupukuvia blogissasi ja toivonut yhtä sun toista pääsiäispupua sen myötä.

      Poista
    2. Oi kuinka kiva kuulla että pupukuvista on tykätty!

      Poista
  2. Ihana koti pääsiäispupula. Sinulla on kiva blogi.
    Ihanaa pääsiäisaikaa sinulle.

    VastaaPoista
  3. Nuo tikkarit onkin ihania! Meillä on suvussa paljon pieniä lapsia ja kaikki mikä on tikun päässä on huippua ;D Viimeksi tein marenkitikkareita. Ensi kerralla pitäisi kyllä kokeilla keksitikkareita! Hyvää pääsiäistä teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta. Jos lapselle ei muuten ruoka maistu, niin sen voi pujotta tikkuun ja kas kummaa, kun taas ruoka kelpaa. :) Hyvää pääsiäistä teille myös!

      Poista

Kiitos kommentista. Kommenttien vastaamisessa voi olla paljonkin viivettä, pahoittelen.