Suklainen karamellikakku

Leivontaterapia on ihana asia minulle. Siinä hermoni lepäävät kunnolla. Jokainen vanhempi kaipaa aina välillä sitä omaa tekemistä ja rauhaa. Leivonta, askartelu ja Jillianin jumpat ovat minulle niitä. Kun olen oikein turhaantunut teen ensin kunnon jumpan ja sitten voin hyvällä omatunnolla leipoa melkoisen suklaapommin. Jostain syystä mieleni nollautuu, kun saan ihan omassa rauhassa ottaa esiin aineksia ja miettiä, että mitä niistä tekisi. 

Syy leivontaterapian tarpeeseen löytyy Neidin valvomisista. Olin hieman hitaalla vaihteella, kun en tajunnut aloittaa Neidillä Aeriusta (=allergialääke). Ymmärsin syyn kiukutteluun, valvomisiin ja uhman pahentumiseen x10 vasta, kun Neiti toista kertaa jo aivasteli heti ulos mennessä. Niinpä, siitepölykausi on alkanut. Aerius kehiin ja kappas, kun hommat helpottuivat merkittävästi. Mahdoton kiukuttelu ja uhmaaminen on Neidillä selkeästi ilmoitus siitä, että hänen on huono olo. Kun lääkitys ja allergeenien välttäminen on kohdillaan, käytös on mittavissa määrin parempaa. Mutta auta armias, kun joku mättää tasapainossa. Onneksi nykyisin ymmärrän vähän nopeammin, että mistä kaikki johtuu. Aerius toimii ainakin toistaiseksi niin hyvin, että voimme ulkoilla ihan normaalisti.

Mutta palataan kakkuun. Olen tykästynyt ulkonäöllisesti niihin sateenkaaren väreissä kirkuviin kakkuihin. En vaan halua itselle tehdä sellaista niiden kaikkien elintarvikevärien vuoksi. Käytän niitä kyllä joskus koristelussa, mutta en välittäisi laittaa niitä leivonnaisen joukkoon. Niinpä ajattelin kokeilla, mitä syntyy vähän luonnollisemmalla tekniikalla. Minulla on ajatuksia muihinkin väreihin, mutta ensin halusin kokeilla tällaista joskus näkemääni suklaa-karamellikakkua. Ohjetta en ollut ottanut ylös, joten toteutin itseäni ihan sydämeni kyllyydestä. Pohjat halusin pitää mahdollisimman yksinkertaisina, kun niitä tehdään kuitenkin neljä. Niinpä kaikki vaan vatkataan yhteen, jaetaan kahtia ja lisätään toiseen mausteet. Nopeaa ja helppoa! Kakussa on muutenkin reippaasti elementtejä, mutta karamellikastike ja suklaakuorrute ovat kumpikin etukäteen valmistettavissa. 
 Kakku on melko makea, laita tarjolle viereen raikkaita marjoja. Jos haluaa kirpeämmän kakun, voi väliin laittaa muutakin. Kakkupohjat voi myös halutessaan kostuttaa kevyesti vaniljamaidolla (maitoa + vaniljasokeria). Aina kannattaa reseptejä muokata omaan makuun sopiviksi. 

Vanilja- ja suklaapohjat

200 g voita tai margariinia huoneenlämpöisenä
200 g sokeria
200 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
3 kananmunaa
1 dl creme fraichea tai maustamatonta jogurttia
1 tl vaniljauutetta
---
4-5 rkl tummaa kaakaojauhetta

Mittaa kaikki ainekset kaakaota lukuunottamatta kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella taikinaksi. Jaa taikina kahtia ja sekoita toiseen taikinaan vielä siivilöity kaakaojauhe. Paista 175 asteessa 25-40 minuuttia. Paistoaika riippuu paljon vuokasi koosta. Anna jäähtyä. 

Karamellipohjat

200 g voita tai margariinia huoneenlämpöisenä
200 g fariinisokeria
200 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl creme fraichea tai maustamatonta jogurttia
3 kananmunaa
1 tl vaniljauutetta
---
1 rkl kaakaojauhetta

Mittaa kaikki ainekset kaakaota lukuunottamatta kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella taikinaksi. Jaa taikina kahtia ja sekoita toiseen taikinaan vielä siivilöity kaakaojauhe. Paista 175 asteessa 25-40 minuuttia. Paistoaika riippuu paljon vuokasi koosta. Kuvissa oleva kakku on tehty 18 cm vuokiin. 

Suolattu karamellikastike

Tämän valmistaminen on vähän hankalampi homma. Liian vaaleaksi jätetty sokeri ja kastike on ylimakeaa. Liian tumma puolestaan maistuu kitkerältä. En osaa antaa tähän mitään hyvää vinkkiä, se pitää vaan opetella. Ehkäpä meripihka olisi tavoiteltava väri, pähkinänruskea on jo liian tumma. 

200 g sokeria
90 g voita (ei voi korvata margariinilla, juoksettuu helposti)
1,2 dl vispikermaa
1 tl suolaa

Sulata sokeri paksupohjaisessa kattilassa kauniin kullanruskeaksi (meripihka). Lisää joukkoon voikuutiot. Ole varovainen, se sihahtaa äkäisesti. Sekoita niin kauan, että voi sulaa. Lisää joukkoon kerma varovasti ja keitä minuutin ajan. Nosta sivuun ja lisää suola. Anna jäähtyä. Kastiketta tulee vähän ylimääräistä. Kastike säilyy jääkaapissa ainakin viikon ajan. (Olen ottanut tämän ohjeen ylös joskus Sally's baking addiction -blogista.) 

Tasoitin hieman pohjia ja laitoin väliin karamellikastiketta, siinä kaikki. Sitten nostin kakun vähäksi aikaa jääkaappiin ennen kuorrutusta. 

Suklaavoikreemi

Tässä yksi perusohjeistani. Idioottivarma "kreemi"ohje vuodelta miekka ja kirves. Ohje toimii aina. Muutama huomioitava seikka valmistamisessa: voin pitää olla huoneenlämpöistä ja suklaan pitää olla jäähtynyttä ennen kuin se lisätään voisokerivaahdon joukkoon. Kreemi säilyy muutaman päivän jääkaapissa. Annos riittää yhden kakun kuorruttamiseen.

50 g tummaa suklaata
100 g voita huoneenlämpöisenä
200 g tomusokeria
1 tl vaniljauutetta

Sulata suklaa, vatka voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon jäähtynyt, mutta vielä hyvin nestemäinen suklaa sekä vaniljauute. Vatkaa tasaiseksi. Käytä heti.

Suklaakuorrute

2 dl vispikermaa
1 rkl glukoosisiirappia
200 g suklaata (150 g hyvää tummaa suklaata ja 50 g maitosuklaata on hyvä yhdistelmä)

Kiehauta kerma ja siirappi. Lisää joukkoon suklaarouhe ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi. Kuorrutetta riittäisi puolikaskin annos. Se säilyy viikon verran jääkaapissa.

Levitä ensin kakun päälle kreemi ja nosta kakku hetkeksi kylmään. Kaada sitten päälle suklaakuorrutetta varovasti. Anna sen valua kakun reunoja pitkin. 

 Yhdessä kohtaa vähän innostuin ja kaadoin liikaa suklaakuorrutetta kakun päälle. Tuloksena liian leveä raita. 18 cm vuoissa tästä kakusta tuli aika korkea, parempi olisi paistaa kakku joko 20 cm tai ehkä jopa 24 cm vuoissa. Käytin pieniä ihan siitä syystä, että niitä minulla oli monta samaa kokoa. En vaan viitsinyt paistaa aina yhtä pohjaa kerrallaan.
Toiseksi ylimmäinen pohja jäi minulta pikkuisen raa'aksi. Onneksi se ei haittaa makua yhtään.

Vaniljaa, karamellia, suklaakaramellia ja suklaata. Näistä on tämä herkku tehty.

Kommentit

  1. Tää on kyllä liian hyvännäiköinen kakku...

    VastaaPoista
  2. Ihana herkkupommi ;D Joskus on kyllä ihana leipoa yksin, omassa rauhassa, ilman pientä apulaista. Vaikka pieni apulainenkin on ihana! Itsekseen leipominen on vaan terapeuttisempaa ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pienen leipurin kanssa on niin rajattu valikoima leivonnaisissa, että joskus tosiaan tekee terää leipoa ihan vaan itse ja itselleen. Puhumattakaan siitä hermolevosta. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista. Kommenttien vastaamisessa voi olla paljonkin viivettä, pahoittelen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

-ton Mokkapalat (munaton, gluteeniton, maidoton)

Hapanimelä kastike kiinalaiseen tyyliin

Piparkakut ja taatelikakku (munaton, maidoton, gluteeniton)