perjantai 3. tammikuuta 2014

Punajuurta kolmella tavalla

Halusin vähän leikitellä punajuuren kanssa. Olen käyttänyt viime aikoina punajuurta enemmän kuin ennen. Silti pitäydyn helposti samoissa vanhoissa laatikoissa, lindströmin pihveissä tai vuohenjuustosalaatissa. Nyt halusin kokeilla kuinka monimuotoisa punajuuresta saa aikaan. Siitähän tuli vaikka mitä. Suosikikseni nousi punajuuri-tuille. Niin hyvää! Makeaa ja rapeaa, käy oikeastaan pienestä herkkupalasta.

Punajuurihyytelön päällä on punajuuri-tuille, vasemmalla paahdettuja punajuuria ja oikealla niin ihanaa, kullankeltaista vuohenjuustoa.

Punajuurihyytelö

2 dl punajuurimehua (itse lingottua tai Biottan valmista)
3 liivatelehteä

Vuoraa noin 15 cm x 15 cm rasia kelmulla. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 5 minuutiksi. Kiehauta punajuurimehu, sulata siihen liivatelehdet. Kaada neste rasiaan ja laita hyytymään jääkaappiin ainakin kuudeksi tunniksi. (Kannattaa tarkistaa, että hyytelörasia menee suoraan jääkaapissa tai tulos on kuten kuvassa, vähän vinosti hyytynyttä tavaraa. Onneksi se ei haittaa makua.)

Punajuuri-tuillet

150 g raakaa punajuurta kuorittuna
40 g tomusokeria

Kuori ja paloittele punajuuri pieniksi paloiksi. Punnitse ainekset tehosekoittimen kulhoon. Hienonna soseeksi. Valuta muuta minuuttia siivilässä. Laita silikonimaton päälle pieniä lusikallisia sosetta. Painele lusikalla/paletilla todella ohueksi kerrokseksi. Kuivaa 100-asteisessa uunissa 60 min. Irroittele heti lämpimänä alustasta. Anna kuivua hetki vielä ritilän päällä. Säilytä ilmatiiviisti käyttöön asti.

Paahdetut punajuuret

2-3 punajuurta neljään lohkoon leikattuna (pestyina ja kuorineen)
n. 1-2 rkl balsamiviinietikkaa
n. 1 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa, pippuria maun mukaan

Ota arkki foliota. Laita siihen pieni loraus oliiviöljyä. Asettele punajuuret siihen päälle ja pirskota päälle etikka sekä hunaja. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan. Kääri folio kiinni. Paista 125 asteisessa uunissa 1 tunti tai kunnes ne ovat veitsellä kokeiltaessa pehmeähköjä.

Rucola-vinaigrette

2 dl villirucolaa
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
1-2 tl balsamiviinietikkaa
loraus juoksevaa hunajaa
suolaa ja pippuria maun mukaan

Mittaa ainekset tehosekoittimen kulhoon ja käytä konetta kunnes kastike on tasaista.

Annoksen asettelu

8 pientä noin 1 cm vahvuista viipaletta vuohenjuustoa
punajuurihyytelö
punajuuri-tuille
paahdetut punajuuret
rucola-vinaigrette
juoksevaa hunajaa
saksanpähkinöitä

Kuutioi paahdetut punajuuret. Asettele ne kauniisti lautaselle. Ota punajuurihyytelöstä muotilla sopiva kuvio. Asettele sekin lautaselle.

Paista jääkaappikylmä vuohenjuusto kuumalla ja kuivalla pannulla kauniin kullankeltaiseksi. Asettele kaksi palaa lautaselle. Valuta hieman hunajaa juuston päälle. Ripottele sitten kuutioitujen punajuurien sekä vuohenjuuston päälle saksanpähkinöitä, tiputtele muutama vinaigrette-tippa lautaselle ja viimeistele tuillella. Tarjoa heti. Tästä tulee neljälle hengelle.


Idea tähänkin lähti Hestonin kirjasta. Sieltä löytyi tuo ihana tuille-ohje, jota minun oli pakko kokeilla. Onneksi pian on pitkä viikonloppu, minulla on vähän turhankin paljon ideoita keittiöön. Puhun ja papatan niistä kyllästymiseen asti, kunnes sitten pääsen kokeilemaan ideaani.

Tunnustan, olen suorastaan rasittavuuden huippu, kun saan jotain päähäni. Vähän kuten Neitikin. Hän näki joulureissulla sammakkoleivoksia kaupassa. Siitä asti hän on pyytänyt, että tehdän sammakoita. "Jooko, jooko, jooko?" Nyt ymmärrän miltä miehestäni tuntuu, kun vaimo intoilee jonkun ruokaidean perään. Että osaankin olla rasittava. Ja näyttää siltä, että omena ei ole kauas puusta pudonnut... Sorry vaan Neidin tuleva kumppani siellä jossain kaukaisessa tulevaisuudessa. Äidin vikaa, kuten aina kaikki muukin, ainakin telkkusarjojen psykiatrien mielestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista. Kommenttien vastaamisessa voi olla paljonkin viivettä, pahoittelen.

Suomi Finland 100 - Suomalainen metsä jälkiruoka

Tämä ruoka oli minulle heti rakkain. Jälkiruoka on lähinnä omaa rakkauttani, suklaata. Halusin tuoda jälkiruokaan minulle muitakin rakkaita ...